On mukava seurata, että ohjeitani ja oppejani on alettu noudattaa. Hyvänä esimerkkinä ovat nuoret urheilijamme, kuten Teemu Pukki ja muutama keihäänheittäjä, jotka ovat siirtyneet joko-joko -pollottelusta oikean urheilun pariin. Pesäpallo, hevosten hakkaaminen ja autojen päristely kuten formula ja ralli eivät ole urheilua. Jalkapalloilijat ovat oppineet potkimaan myös vasemmalla jalalla, ja jääkiekkoilijat ovat vihdoin ymmärtäneet, että rightin pelaajat ovat parhaita, ja ymmärtävät, että joukkueessa ei ole sankareita, muita parempia yksilöitä...
Vain joukkue on kokonaisuus - ei yksi muka "sankari"...
Vain joukkue on kokonaisuus - ei yksi muka "sankari"...
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ressu on nero.
Taas ressulta tuli loistava avaus. Ressu on rakas.
Penkkiurheilu on tyhjän-naurajan leipälaji
Huolellinen valmistautuminen töllöttimen palvojan suorituksen tae
Mutta ei hätää, jos vahingossa kesken kaiken torkahtaa
Uutiset pitkin ehtoota tapahtumat uudestaan joka tuutista tarjoaa
Hyvä on realistin toosaa tuijottaa ja
Välillä äänimerkki sohvan uumeniin paukauttaa!
Vihdoin alkavat valmennus- ja henkiset oppini - metodit "purra".
Suomalaiset pallonpotkijat ovat omaksuneet ja huomanneet, että vasentakin jalkaa "saa käyttää", ja ennen kaikkea "päänuppia... Samoin ovat nyrkkeilijämme oppineet "iskemään" molemmilla käsillä - etenkin ihanat "tyttömme". Elis Ask pyysi minua nyrkkeilyn Päävalmentajaksi käydessään asiasta tehden Hyrylän "KakkosPatterissa" vuonna 1979...
Jouduin kohteliaasti kieltäytymään vetoamalla kehittyvään upseerin uraani, sekä kymmeniin harrastuksiini. Tosin olimme vuosia Suomen Sotilasurheiluliiton nyrkkeilykärki seurojen ranking- listalla. Itsekin valmentajana "pokkasin" mitalin aiempien Suomen ja sotilaiden mestaruuden lisäksi..., hah hah haaa!!!...
Juttele vaan siinä itsesi kanssa ja keksi mitä toistaan naurettavia juttujasi.Muuthan niitä ei usko mutta pääasiahan on se että sinä reppana uskot itse niitä
Tosirealisti ei koskaan valehtele, ja hänellä on uskomattoman hyvä muisti...
Tosirealisti on taas oikeassa. Selvitin jutun Elis Askin vierailusta. Soitin varuskunnan koulutusvastaavalle esikuntaan josta asia vahvistettiin. Samalla selvisi nuo nyrkkeilyjutut tosiksi.
Kylläpä taas nauratti lukea Kokkolalehden mielipidekirjoituksia!
Alle 70 vuotias ei ole koskaan esittänyt mitää uutta koska toiset ovat esittäneet niitä jo 40 luvulla.
Valikoivalla muistilla on tapana esittää oman pään sisältöä.
No eipä siinä mitään se tulee yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin käypä hoito.
Taas se nähtiin. Suomen jalkapallo on omaksunut oppini. Valmentaja Kanerva, Petteri Forssell ja Ian Rush toistavat samaa "säveltä". jota olen "toitottanut" jo vuosikymmeniä. Joukkueessa ei ole yhtä sankaria, vaan koko joukkue on sankari. Hyvä yhteishenki on puoli voittoa. Lisäksi ole todennut, että "pojat" ovat oppineet potkaisemaan myös vasemmalla jalalla... Hah hah haaa!!!...
Menehän vaan sinne metsään horisemaan.
Kas kas, totuus näyttää kirpaisevan kateellisen sisintä. Vituttaako taas noin saa..nasti, että pitää alkaa haukkua viisaampiaan. Kait sinäkin kuuntelit mainittujen haastattelun, ja Petri Kuikan "täydentävät toteamukset", hah hah haaa!!!...
Mietippä "vähän hörinääs" puhut omia kakkojasi, jos sinulla olisi yhteishenkeä muitten kanssa, niin tällä palstalla olisi kaikilla mukavaa.
Yhteishenkeä on vaikka muille jakaa, mutta minulle ei vitttuilla. Sellainen kateellinen kakkiainen saa tuntea "nahoissaan", hah hah haaa!!!...
Asekoulun Pikkujoulut -1981..... Muijas sai miestenvessassa Yli-Luutnantilta elämänsä "kyydit". Reijo imi drinkkiä eikä tiennyt mitään.
Aha, no hyvä, että joku sai. En tiedä mitä tarkoitat ja miksi. Miten se liittyy tähän avaamaani aiheeseen...
Vuonna 1981 olimme viettämässä "pikkujoulua" Moskovassa, ja yhteistä "pikkujoulua" ensimmäisen kerran Kokkolan Varuskuntakerholla 1987 uudenvuoden aattona, jolloin järjestimme vaimoni kanssa vuoden 1988 "vastaanottajaiset" ja samalla "tupaantuliaisemme" ensin kotonamme ja lopuksi kerholla. Samassa yhteydessä pidin taidenäyttelyni kerhon tiloissa, joten hah hah haaa!!!...
Eilen tuli radio-ohjelma, jossa haastateltiin jalkapallon päävalmentajaa. Tapasin erään Markku Kanervan työssäni. Miehen ääni kuulosti tutulta. Näön perusteella ei voi aina tunnistaa, sillä jokainen muuttuu ikääntyessään, mutta ne silmät; se "perussävel" ja ne silmät... Ne eivät muutu koskaan. Mies puhui kuin olisin ollut itse asialla. Kaikki johtamisen ja valmennuksen perusopit tulivat "kuin ilmatorjuntatykin putkesta"...
"Huono valmentaja hajottaa joukkueensa tietyksi luvuksi yksilöitä. Hyvä valmentaja hitsaa heidät yhteen, niin että koko joukkueesta tulee yksilö".
Joten nyt viimeistään on aika "unohtaa" kaikki muka sankarit: "Litmaset ja Luttiset -Tikkaset ja Tuttiset", hah hah haaa!!!...
Myös lentopallovalmentaja Sammelvuo on omaksunut tosirealistin opit.
Nöyrä kiitos. "Jostain syystä" (?) Suomen joukkuepelit ovat kehittyneet "hurjaa vauhtia". Vielä, kun typerä joko-joko- pollottelu lopetettaisiin aikuistasolla, niin myös yksilöurheilu saisi aivan uuden "voiman", eli lisää Olympia-, MM- ja EM- mitalisteja, hah hah haaa!!!...