..niin, mitä se on?!? muutakin, kuin toisesta välittämistä..
Rakkaus on...
kitten75
131929
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Rakkaus on pitkä hyvän yön suukko.
Se on toivomista.
Rakkaus on epätäydellisyyden kohtaamista ilman syytöksiä.
Se on hyväksymistä.
Rakkaus on tilaisuuden käyttämättä jättämistä silloin kun aika ei ole oikea.
Se on kärsivällisyyttä.
Rakkaus on selkähieronta joka alkaa hiuksista ja päättyy varpaisiin.
Se on tutkimista.
Rakkaus on ettei tarvitse sanoa "rakastellaan" koska tietää mitä toinen toivoo.
Se on ymmärtämistä.
Rakkaus on tilaisuus sanoa "ei" kun luulit olevasi sitoutunut.
Se on uudelleen ajattelua.
Rakkaus on huuli joka saa yrmeät kasvot repeämään nauruun.
Se on huumoria.
Rakkaus on saada kuulla "Jos lopetat niin tapan sinut".
Se on himoa.
Rakkaus on nähdä kuinka tavarat ovat levällään ympäri olohuonetta.
Se on hylkäämistä.
Rakkaus on ensimmäisen kerran huomata miltä toinen todella näyttää.
Se on totuutta.
Rakkaus on piittaamattomuutta siitä paljonko kello on vaikka tietäisi sen.
Se on iloa.
Rakkaus on kädet jotka tiukentavat otettaan ympärilläsi.
Se on ekstaasia.
Rakkaus on sitä, että kerrot antavasi toisen nukkua kun joudut lähtemään aamulla aikaisin, ja saada kuulla että hän toivoo sinun herättävän.
Se on hellyyttä.
Rakkaus on viime yön uni joka herätessäsi nukkuu käsivarrellasi.
Se on unelmien ja todellisuuden kohtaamista.
Rakkaus on toisen herättämistä . . . . . . . hitaasti.
Se on aistillisuutta.
Rakkaus on sitä että tiedät miksi ostit liian suuren sängyn kolme vuotta sitten.
Se on käytännöllisyyttä.
Rakkaus on kaksi ihmistä jotka vievät vain pienen osan vuoteesta.
Se on läheisyyttä.
Rakkaus on sen tietämistä että annoit vara-avaimet oikealle ihmiselle.
Se on luottamusta.
Rakkaus on hyvästelyä tietäen että tulet vielä takaisin.
Se on uskoa.
Rakkaus on käsien laskemista alas ja sanan "särkynyt" todellisen merkityksen tajuamista.
Se on oppitunti inhimillisestä hauraudesta.
Rakkaus on rullalle väännetty hammastahnatuubi.
Se on sopeutumista.
Rakkaus on tuijottamista ulos ikkunasta muistellen eilisiltaa.
Se on mietiskelyä.
Rakkaus on kuulla säätiedotus lumisateesta toivoen että voisi käpertyä vuoteeseen jonkun kanssa.
Se on yksinäisyyttä.
Rakkaus on tarinoita joita ei koskaan kerrota.
Se on henkilökohtaista.
...
Olipas ihana ja realistinen kuvaus rakkaudesta!
Vaikka se voi olla joskus myös verta ja hikeä, tuskaa.
tuotahan oikea Rakkaus on.
Entäpä sitten kun kaikki tuo on eletty jäljelle jää pettymys joka muuttuu katkeruudeksi, aivan huomaamatta kaikki mitä oli on mennnyt, vain katkeruus vääristä teoista jäjellä ja tyhjä kuori rakkaudesta. Varokaa ettei näin käy, tunsin kaikki nuo..niin paljon ja menetin ne, takaisin ei saa mitään. Tulevaisuudella ei merkitystä.Sinä saavuit annoit kaiken sen mitä olin elämältä halunnut. Rakkaus voi antaa niin Paljon tai viedä kaiken.
Mulle kävi samoin... Ja nykyisin Hän tahtoisi että voisimme olla "ystäviä". Taitaa olla turhaa edes yrittää selittää miten paljon muhun sattui, miten paljon edelleen sattuu jos muistan pieniä (tai suuria) asioita yhteisestä menneisyydestä...
Ja jostain pitäisi löytyä voimia ja uskoa luottaa elämään, rakkauden mahdollisuuteen jonkun toisen kanssa. Miten voin koskaan enää luottaa rakkauteen, jos voimakkainkin rakkaus osoittautuu riittämättömäksi (minun) tai loppuu vain itsestään (Hänen)?
Ollaan ystäviä joo...
luokittelin meidät pitkän aikaa seurustelun jälkeenkin vielä, nyt se on muuttumassa katkeruudeksi.Koskaan en kuvitellut rakkauden muuttumista katkeruudeksi, mutta niin vain kävi/alkaa käydä. Hän oli se kadonnut "sielunsisiskoni" jonka vihdoin löysin ja joka avasi silmäni elämälle.
En toiminut itsek oikein asioiden suhteen aina, mutta ei tässä lepakkomaailmassa kaikki asiat aina ole niin yksinkertaisia, tai ollut , nyt jättäisin kaiken hänen vuokseen, ihan kaiken.
Hän on nyt saanut niskaansa melkoisia sanaryöppäitä minulta, mutta kun minulta loppui elämä samalla kun hän jätti.
Sama kuvio täällä..kavereita joo..entäs kun kumminkin rakastan kaveria enemmän kuin elämää.
Monesti unohdetaan, että rakkaus on suurten tunteiden lisäksi myös rautaista tahtoa. Tämä ihmisen kanssa minä tahdon rakentaa yhteistä elämää, selviytyä vaikeista ajoista, löytää tästä suhteesta olennaisen vielä vuosienkin kuluttua. Tahtoa, joka estää syrjähypyt, tyhmät seikkailut ja pakenemisen halun, kun elämä ei olekaan aina silkaa ilotulitusta. Kun tahtoa on tarpeeksi, jaksaa ymmärtää sitä, ettei ihmisielu ole koskaan kovin yksinkertainen, ei edes sen lähimpänä olevan tai oma.
Ei aina täydellisen romanttista mutta AITOA ja kestävää. Laatu korvaa määrän. :)!
Exäni kysyi kerran minulta asiasta mielipidettä ja muistan vastanneeni, että minusta rakkaus on sitä että jos tippuu yhtä aikaa avantoon rakkaansa kanssa, niin auttaa sen toisen sieltä ylös vaikka sitten tietää varmasti itse hukkuvansa.
Kun ajattelen tuollaista kamalaa tilannetta, niin jos mielessäni rehellisesti auttaisin sen toisen ylös, tiedän rakastavani...eli toimii mulla kyllä kun vähän huumorilla ko. ajatuksen sävyttää.
Enpä oikein ole muutakaan keksinyt ;)
Mutta noinhan se juuri on. Tosin tuskin tuollaista tilannetta ei onneksi tule...
Kun ajattelee etää jos olisi se jjoka nousisi ensin ja se "kaveri" (tosi se varmaa merkkais enemmä) hukkuisi - minä olisin ainakin itselleni vihainen siitä, etten kieltäytynyt nousemasta ennen Häntä...
että välittää myös itsestään.
Mutta eikö se ole aika vaikeaa???
rakkaus on sisäistä kutinaa jota ei voi käsin raapia.
Olen samaa mieltä. Ja se on ihanaa - kunnes huomaa ettei toinen välitä.