Aaltomuodolla ON väliä, koska vain oikealla sinillä mikrouunin konkka latautuu täyteen jännitteeseen. Kanttiaalto ei koskaan saa huippujänniteeksi suurempaa kuin 230V toisin kuin sini, joka saa huipuksi 325V! Muuntajat eivät muuutenkaan toimi kovin hyvin kanttiaallolla, koska muuntaja toimii vain kun ensiökäämin jännite muuttu jatkuvasti. Sini muuttuu jatkuvasti, kantti vain hetkittäin käännekohdissa.
On väliä
Dr13
12505
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
kantin jännite on jotenkin ollut jotenkin
rajoitettu??
noita hakkuri-invertterejä, missä akusta väännetään 230V. Mutta kuka hullu sellaisella käyttää mikroaaltouunia... Mahtaa olla hupa akulle ja tuon invertterin pitäis olla tosi järeä...
-tai ei,mutta veneilijät käyttää ainakin mikrouuneja inverttereillä.Olenkin ihmetellyt mikseivät osta suoraan esim.12 voltilla toimivia uuneja koska sellasiakin on saatavana(tosin melko kalliita).
se haittaa, jos invertterikäytössä mikrouuni ei anna täysiä tehoja, laittaa kuumentamisaikaa lisää... Magnetronin hehkupiiri ainakin pelaa oikein, koska tehollisarvo on oikea ja jos anodi- tai paremminkin katodijännite on vajaa, niin teho vain on pienempi...
aaltouunin verkkomuuntaja on tehty tarkoituksella "notkuvaksi", eli jos laitat uuniin sellaista, mikä imee paljon energiaa, anodijännite laskee suojaten magnetronia...
sitä, että rakentaa sen invertterin suoraan mikroaaltouunin verkkomuuntajaan, eli lisää vain 2 x 12V käämin (Siihen ei tarvita kovin montaa kierrosta, joten käämin lisääminen ei ongelma) ja rakentaa tarvittavan elekroniikan, joka on melko yksinkertainen juttu...
Näin ainakin minä tekisin, jos veneilykäytössä tarvitsisin. Saataisiin kokonaishyötysuhdekin paremmaksi, kun muuntajia ei olis monia peräkkäin...
"Muuntajat eivät muuutenkaan toimi kovin hyvin kanttiaallolla, koska muuntaja toimii vain kun ensiökäämin jännite muuttu jatkuvasti. Sini muuttuu jatkuvasti, kantti vain hetkittäin käännekohdissa."
Mistähän kanttiaalto muodostuu? Teepä fourier-analyysi, niin huomaat, että kanttiaalto muodostuu perus-siniaallosta ja sen parittomista siniaaltokerrannaisista...
Tuo väitteesi, että muuntaja ei toimi kanttiaallolla, on ihan hopöjuttuja. Kaikki hakkuripowerit toimivat hyvällä hyötysuhteella juuri tuolla kanttiaallolla. (Esim. tv-tietokonevirtalähteet) Joten hop..hop, takaisin koulun penkille.
Kyse on vain oikeasta muuntajan mitoituksesta ja materiaalivalinnoista. Ja se pyörii... eikun toimii sittenkin...
Toimiihan se invertteri,mutta uunin muuntaja on mitoitettu varmaankin siniaallolle.Kupari on kallista,joten sitä pitää säästää ja käämin induktanssi voi olla kanttiaallolle vähän alakanttiin.
Vaikka tasasähköllä.
Jos muutajaan tulee 230v tasaa niin ulos tulee vaikka 10 osa niin ulos tulee 23 volttia mutta jos tulee vain 23v niin ulos tulee 2,3v eli muuntajaan voi ihan hyvin laittaa tasaa tai vaihtoa
nero! Kaveri saa muuntajan toimimaan tasasähköllä. Onnittelut!
Ajattelepa nyt, että kytket muuntajan käämiin kanttiaallon positiivisen puolijakson. Vaikka jännite on vakio, niin käämissä kulkeva virta kasvaa nollasta (kytkentähetki) alussa melkein lineaarisesti, kunnes taas kanttiaallon puolijakso taas vaihtuu. Eli virta ei ole vakio, vaikka jännite on, vaan se kasvaa nollasta induktanssista ja kanttiaallon taajuudesta riippuvaan arvoon. Ja nimenomaan virta muodostaa magneettikentän.
Oleellista on, että käämin iduktanssi on riittävän suuri, että puolijakson aikana virta kasvaa melko lineaarisesti, eikä virrankasvu pysähdy käämin tasavirtavastuksesta riippuvaan arvoon.
Eli selvä ajatusvirhe tuo lausumasi, koska virta muodostaa magneettikentän, eikä jännite...
Kyse on tosiaankin muuntajan induktanssista ja sen riittävyydestä kanttiaallolla syötettäessä.
Tosiasia on kuitenkin, että kanttiaallon fourier-sarjassa on mukana Paljon harmonisia komponentteja, jotka heikentävät tavallisen pakkamuuntajan hyötysuhdetta.
Kyllä sillä kantti-invertterilläkin mikroa käyttää, mutta hitaammin lämpiää.