OSA 4: TOMI, JAKE JA TZAZ
Kämppikseni tulee hakemaan mua. Nyt olis hetki vapaa-aikaa, sit mentäis iltapalalle. Me kävellään käsi kädessä salista meidän huoneeseen - tai ainaki sinne suuntaan.
Huomaan taas nuoren vaalean söpöläisen johon iskin silmäni lentokoneessa ja seuraan häntä katseellani ku hän livahtaa kolmen vanhemman miehen kans johki. En voi olla kuvittelematta mitä kaikkee ihanaa noi kolme tälle söpöliinille saattasivat tehä! Hetken ajan melkein näen sen: Nuori poju makaa sängyllä, kolmen miehen käsittelyssä... UUUH! Huokasen - tai paremminki inahdan haikeena. En käsitä tätä! Sillon ku haluisin sanoo jotain tai huutaa, ei lähe ääntä - mut nyt sit vingun pöljänä!
Pinkkipukuinen mies tulee meiän takaa ja ohjaa meidät toiselle käytävälle. Sieltä mennää miehen omaan huoneeseen, oven vieres on hänen kuva ja jotain tekstiä mistä en ehi muuta lukea ku Tzaz. Se on ilmeisesti joku nimi tai lause...
Huone on iso, näyttää ihan tavalliselta työhuoneelta. Siellä on muutama pöytä, yhellä pöydällä on tietokone, tulostin ja jotain muuta, toisella pöydällä on kauniita kukkia kolmessa maljakossa. Sit on sohva, tuoleja, pari hyllyä täynnä kirjoja ja kansioita. Seinillä, pöydillä ja joillaki hyllyillä on paljon valokuvii - niissä on miehiä, poikia, kauniita maisemia, joissaki on lisäks eläimiä.
Mies istahtaa sohvalle ja kehottaa meitä viereensä istumaan. Mies jää mun ja kämppikseni väliin, mä oon oikeella ja kämppis vasemmalla puolella. Mies tarttuu mun vasempaan ja kämppikseni oikeaan käteen. Hän puhuu ensin ilmeisesti itselleen luonnollisimmalla tavalla, vähän silleen ku kuka tahansa puhuu äidinkielellään, ehän mekää koko aikaa mietitä että ymmärtääkö toinen, varsinkaan jos puhujalla ja kuulijalla on sama äidinkieli. Mies huomaa ettei meistä kumpikaan taida ymmärtää, ja aloittaa alusta.
"Niin, nimeni on Tzaz, ja olen Pinkkipukuisten Neljännen Opasreitin Viides Opasopettaja" mies alottaa. Tuntuu hassulta, tiän nyt tän miehen nimen vaikka tavattiin vasta, mutta en tiä kämppikseni nimee enkä sen miehen nimee joka mut toi siihen lentokoneeseen... No, yritän lohduttautua sillä et kaikki selviää ajallaan!
Tzaz jatkaa: "En tiedä kuinka paljon te olette jo kuulleet - todennäköisesti paljon enemmän kuin olette saaneet itsestänne kerrottua tai kysyttyä kysymyksiä jotka teitä askarruttavat". Välkky kaveri toi Tzaz! "Te ette juuri nyt saa puhuttua, mutta huomenna voitte taas puhua. Teidän puhe-elimenne tarvitsevat aikaa sopeutuakseen, teidän äänenne tulevat olemaan vähän erilaiset kuin mihin olette tottuneet", Tzaz varottelee. Mulla tulee semmonen olo et jee kivaa, taas äänenmurros!! Kyllä se yks kerta olis mulle jo riittäny. Samassa: "Teillä ei varsinaisesti tule sellaista äänenmurrosta kuin olette jo kokeneet. Mitään vahinkoa ei tapahdu, ja äänenne ovat taas tavalliset kun lähdette täältä".
Nyt kämppikseni on ihan sen näkönen ku haluis kysyy jotain... Tzaz vilkaisee meitä ja jatkaa vielä: "On toinenkin syy - jos puhuisitte koko ajan, teiltä olisi moni asia jäänyt huomaamatta. Nyt alatte jo oppia mihin kaikkiin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota - ja toivottavasti opitte myös sen, ettei aina tarvitse edes puhua. Monta kaunista hetkeä menee hukkaan kun turhaa puhutaan, joskus on hyvä olla vaan hiljaa ja ihmetellä."
Tzaz pyytää oottamaan hetken ja samassa vilahtaa ulos ovesta. Tulee parin sekunnin päästä takasin jonku miehen kans, ja arvaan että toi mies on hakenu kämppikseni jostain.
Arvasin oikeen, mies tunnistaa kämppikseni, he halaavat ja mies suutelee pojusen otsaa ja poskii, ihan ku mullekin tehtiin käytävällä. Tzaz puhuu miehen kans hetken. Hämmästyttävää miten paljon siinä vajaan minuutin aikana saattavat puhuu, heidän lauseensa tuntuvat meistä sanoilta tai tavuilta - huomasin sen jo matkalla tänne!
Tzaz istahtaa taas meidän väliin, se toinen mies lähtee pois. "Tulitte tänne meidän vieraiksemme, ja me toivomme teidän nauttivan olostanne täällä. Tänään ei ole vielä mitään ohjelmaa, voitte rentoutua ja tutustua paikkoihin. Teillä on pitkä matka takana, aikojen ja paikkojen läpi - olette varmasti nälkäisiä ja väsyneitä. Menkää nyt levähtämään, pääsette iltapalalle kolmannessa vuorossa. Meillä on niin paljon miehiä ja poikia nyt, etteivät kaikki mahdu ruokasaliimme samaan aikaan." Sillon mulla välähtää - tästä tulee KIVAA!
Tzaz antaa meille vielä vähän huvipuiston rannekkeen näköiset rannekorut tai sellaset, ja pyytää meitä käyttään niitä koko ajan ku ollaan täällä. Niillä päästään meidän huoneeseen ja muutamiin muihin huoneisiin, voidaan käyttää opastauluja itsenäisesti ja muuta, ja on vedenkestävät, ei tarvi pelätä. Ranneke on nätti, yksinkertanen, mustasta nahasta tehty, siinä on pieni sydän jossa vaihtuu värit.
Lähetään kämppiksen kans meidän huoneeseen, kävellään käsi kädessä. Mulla on sellanen jännä olo, en oikein tiä miten päin olisin, melkein loikin eteenpäin! Haluttais nähdä ja kokee kaikki nyt heti! Aattelen et ehkä suihku rauhottais. Kämppikseni jää sängylle tutkimaan rannekettaan - nyt vasta tajuan että huoneessa on vaan yks parisänky! Mielenkiintosta - me siis nukutaan tosi lähekkäin! Kyllähän se mulle käy...
Nappaan pyyhkeeni ja livahdan kylpyhuoneeseen, riisun itseni alaastomaks. Vilkasen peiliin, samassa huomaan ettei suihkukaan oo sellanen mihin oon tottunu! Katossa on jännä kolmiulotteinen "pilvi", sellanen mitä näkee sarjakuvissa, ja "sateen" määrää ja lämpötilaa voi ohjata seinällä olevasta taulusta. Eikä siinä vielä kaikki, voi valita myös taustamusiikkia - ja valaistuksen!
Sit muistan et unohin sieltä vaatehuoneesta ottaa shampoota. Auts! No, löydän suihkun vieressä olevasta kärrystä vaikka mitä. Etsin aikani ja huomaan pullon jossa lukee "Vaaleat hiukset", toisessa lukee "Tummat hiukset", kolmannessa "Mustat hiukset". Valitsen sen jonka ekana otin - olenhan blondi! Suihkumusiikiksi valitsen rauhottavaa klassista.
Kun sit suihkunraikkaana kuivaan itseni pyyhkeeseen, huomaan et naulakon viereen semmoselle pienelle pöydälle on nyt ilmestyny siististi viikattu pino vaatteita - siinä on teepaita, stringit ja shortsit. Paidassa on teksti "I LOVE MEN". Söpöä! Puen ne vaatteet päälle, tunnen et ne on mua varten tuotu siihen. Heitän pyyhkeen naulakkoon ja menen kattomaan mitä kämppis tekee.
Ah, on jo odottamassa mua! Se makaa kyljellään sängyllä, hymyilee söpösti ja viittoilee mua viereensä. Mua ei tarvi monta kertaa käskeä, loikkaan sängylle ja kierähdän ystäväni viereen. Sit saan hänen rannekkeensa silmieni eteen ja siinä lukee Jake. NIMI! Vilkasen omaa rannekettani, ja ihan totta, siinä lukee Tomi, mun oma nimeni. Näytän Jakelle - nyt meillä on ainaki nimet toisillemme.
Jake tulee lähemmäs, ihan kiinni minuun. Silittelee mun hiuksia, poskea. Katsoo suoraan silmiin - voi kun on kauniit vihreät silmät!
Meidän rannekkeet piippaa samaan aikaan. Sydämen keskelle on ilmestyny lusikan kuva ja teksti "OK". Iltapala! Jake koskettaa sormellaan sydäntä, ja piippaus loppuu, minä seuraan esimerkkiä. Noustaan Jaken kans sängyltä ja livahdetaan käytävälle. Samassa muista huoneista tulee kans porukkaa. Kirkkaan siniseen pukuun pukeutunu mies pyytää meitä seuraamaan.
Laskeudutaan pari kerrosta alemmas, ja tullaan hissien luo. Tai siis, niinhän minä luulin! Kun ovet aukeaa ja me mennään sisälle, ollaankin ruokasalissa. Nyt vasta tajuan että mullahan on kauhee nälkä! Samassa tajuan et olen myös väsyny, ja kun kattelen ympärilleni, monet muutkin on väsyneen näkösiä. Samassa Tzaz tulee meidän luo ja kysyy ollaanko jo saatu tietää toistemme nimet. Me nyökätään ja Tzaz toivottaa hyvää yötä, kertoo lähtevänsä nukkumaan, nähdään seuraavan kerran vasta seuraavana iltana.
Nyt päästään syömään. Me otetaan vähän teetä, hedelmäsalaattia ja kylmää vettä, ja valitaan rauhallinen nurkkapöytä.
Ehditään istua ehkä minuutti, kun neljä nuorta poikaa tulee pöydän viereen. Pyydetään heidät istumaan, ja kohta tulee neljä lisää, nämä on pari vuotta vanhemman näkösiä. Kaikilla on rannekkeet. Uteliaina vilkuillaan toisiamme. Voi kun olis kiva jutella! Mut ei oikeen saa mitään sanottua. Mua ujostuttaa! Hassua kun ei pitkään aikaan ole ujostuttanu ja nyt taas. Näytän mun vieressä istuvalle punapäiselle pojulle nimeni rannekkeesta ja hän näyttää omansa. Hän on siis Adam. "Hei Adam", ajattelen itsekseni. "Hauska tavata."
Iltapalan jälkeen ollaan niin uupuneita et mennään suoraan meidän huoneeseen. Pesen hampaat, riisun vaatteet ja livahdan peiton alle oottamaan Jakea.
Jake tuleekin pian, riisuu kiltin ja tulee mun viereeni. Ottaa mut hellästi lähelleen, ja näyttää taas rannekettaan. Siihen nimen perään on ilmestyny ikä! 23?! Ei VOI olla totta! Luulin Jakea vaan pari vuotta itteäni vanhemmaksi! Katon Jakea suu auki, varmaan tosi hölmön näkösenä. Jake hymyilee tosi söpösti, nyökkää ja näykkäsee mun kaulaa pari kertaa, vilkaisee sit mun ikääni. Minä oon edelleen 18.
Jake tulee ihan mun kylkeen kii. Makaan selälläni, Jake on kyljellään mun oikeella puolella. En tiedä mitä tapahtuu, mulla tulee jotenki vastustamaton halu ja hinku vähän pussailla tämän kämppikseni kans. Ilmeisesti en ole yksin sen tunteen kanssa - Jake painaa huulensa mun huulilleni niin hellästi, katsoo suoraan silmiin, ihan ku pyytäis lupaa! Värähdän niin hellästä kosketuksesta, ja samassa käteni hyväilevät Jaken kaulaa, niskaa, olkapäitä, selkää. Mietin et voiko tää olla totta!
Nyt Jake näykkii jo mun kaulaa. Välillä taas suutelee mua suulle, sit jatkaa taas alaspäin. Kiusaa mun nännejäni kielellään... UUH, tässähän vois saada vielä jotain tosi hyvää...! Tunnen ystäväni käsien ja huulten vaeltavan melkein polviin asti - sit hitaasti ylöspäin. Tuskallisen hitaasti!
Vihdoin Jake kiinnittää huomionsa jalkojeni väliin. Leikittelee kiveksillä, hyväilee niitä. Voi ku tekee hyvää! Olen vielä ihan kokematon, en osaa odottaa mitään tiettyä, keskityn vaan ensimmäiseen todelliseen kokemukseeni - tietysti unelmia ja haaveita mulla on ollu!
Sit Jake imaisee mun terskan suuhunsa, mullehan se tulee täysin yllätyksenä ja melkein laukean! Tunnen sormen hyväilevän mun peppureikää, huulet ja kieli pyörii ja tekee hyvää... Voi että minä nautin! Olen jo ihan kovana...
Jake nousee ylemmäs, on taas mun nännien kimpussa. AAH! Nousee vielä vähän ylemmäs, suutelee taas suulle - katsoo silmiin.
Ollaan niin väsyneitä molemmat! Mulla ainakaan ei silmät meinaa pysyä auki... Kyllä olis kiva jatkaa mut noloahan se olis jos nukahtasin kesken! Tai ei kai niin voi käydä?! Hitsi jos sais kysyttyä!
Meillehän kerrottiin että me ollaan nuoria poikia ja tykätään vanhemmista miehistä, ja luvattiin että tämä on hemmottelumatka - eli kaiken järjen mukaan mulle tulee lisää kokemuksia vielä!
Käperryn Jaken kainaloon ja yhtä suukkoo toivon vielä! Sit väsymys vie voiton. Miten voin olla näin väsy?! Ja äsken kiihotuin kyllä mut ei muka jaksa? No, huokaisen ja suljen silmät. Samassa olen kai jo unessa...
< = THE END OF PART FOUR: TOMI, JAKE AND TZAZ = >
Kämppikseni tulee hakemaan mua. Nyt olis hetki vapaa-aikaa, sit mentäis iltapalalle. Me kävellään käsi kädessä salista meidän huoneeseen - tai ainaki sinne suuntaan.
Huomaan taas nuoren vaalean söpöläisen johon iskin silmäni lentokoneessa ja seuraan häntä katseellani ku hän livahtaa kolmen vanhemman miehen kans johki. En voi olla kuvittelematta mitä kaikkee ihanaa noi kolme tälle söpöliinille saattasivat tehä! Hetken ajan melkein näen sen: Nuori poju makaa sängyllä, kolmen miehen käsittelyssä... UUUH! Huokasen - tai paremminki inahdan haikeena. En käsitä tätä! Sillon ku haluisin sanoo jotain tai huutaa, ei lähe ääntä - mut nyt sit vingun pöljänä!
Pinkkipukuinen mies tulee meiän takaa ja ohjaa meidät toiselle käytävälle. Sieltä mennää miehen omaan huoneeseen, oven vieres on hänen kuva ja jotain tekstiä mistä en ehi muuta lukea ku Tzaz. Se on ilmeisesti joku nimi tai lause...
Huone on iso, näyttää ihan tavalliselta työhuoneelta. Siellä on muutama pöytä, yhellä pöydällä on tietokone, tulostin ja jotain muuta, toisella pöydällä on kauniita kukkia kolmessa maljakossa. Sit on sohva, tuoleja, pari hyllyä täynnä kirjoja ja kansioita. Seinillä, pöydillä ja joillaki hyllyillä on paljon valokuvii - niissä on miehiä, poikia, kauniita maisemia, joissaki on lisäks eläimiä.
Mies istahtaa sohvalle ja kehottaa meitä viereensä istumaan. Mies jää mun ja kämppikseni väliin, mä oon oikeella ja kämppis vasemmalla puolella. Mies tarttuu mun vasempaan ja kämppikseni oikeaan käteen. Hän puhuu ensin ilmeisesti itselleen luonnollisimmalla tavalla, vähän silleen ku kuka tahansa puhuu äidinkielellään, ehän mekää koko aikaa mietitä että ymmärtääkö toinen, varsinkaan jos puhujalla ja kuulijalla on sama äidinkieli. Mies huomaa ettei meistä kumpikaan taida ymmärtää, ja aloittaa alusta.
"Niin, nimeni on Tzaz, ja olen Pinkkipukuisten Neljännen Opasreitin Viides Opasopettaja" mies alottaa. Tuntuu hassulta, tiän nyt tän miehen nimen vaikka tavattiin vasta, mutta en tiä kämppikseni nimee enkä sen miehen nimee joka mut toi siihen lentokoneeseen... No, yritän lohduttautua sillä et kaikki selviää ajallaan!
Tzaz jatkaa: "En tiedä kuinka paljon te olette jo kuulleet - todennäköisesti paljon enemmän kuin olette saaneet itsestänne kerrottua tai kysyttyä kysymyksiä jotka teitä askarruttavat". Välkky kaveri toi Tzaz! "Te ette juuri nyt saa puhuttua, mutta huomenna voitte taas puhua. Teidän puhe-elimenne tarvitsevat aikaa sopeutuakseen, teidän äänenne tulevat olemaan vähän erilaiset kuin mihin olette tottuneet", Tzaz varottelee. Mulla tulee semmonen olo et jee kivaa, taas äänenmurros!! Kyllä se yks kerta olis mulle jo riittäny. Samassa: "Teillä ei varsinaisesti tule sellaista äänenmurrosta kuin olette jo kokeneet. Mitään vahinkoa ei tapahdu, ja äänenne ovat taas tavalliset kun lähdette täältä".
Nyt kämppikseni on ihan sen näkönen ku haluis kysyy jotain... Tzaz vilkaisee meitä ja jatkaa vielä: "On toinenkin syy - jos puhuisitte koko ajan, teiltä olisi moni asia jäänyt huomaamatta. Nyt alatte jo oppia mihin kaikkiin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota - ja toivottavasti opitte myös sen, ettei aina tarvitse edes puhua. Monta kaunista hetkeä menee hukkaan kun turhaa puhutaan, joskus on hyvä olla vaan hiljaa ja ihmetellä."
Tzaz pyytää oottamaan hetken ja samassa vilahtaa ulos ovesta. Tulee parin sekunnin päästä takasin jonku miehen kans, ja arvaan että toi mies on hakenu kämppikseni jostain.
Arvasin oikeen, mies tunnistaa kämppikseni, he halaavat ja mies suutelee pojusen otsaa ja poskii, ihan ku mullekin tehtiin käytävällä. Tzaz puhuu miehen kans hetken. Hämmästyttävää miten paljon siinä vajaan minuutin aikana saattavat puhuu, heidän lauseensa tuntuvat meistä sanoilta tai tavuilta - huomasin sen jo matkalla tänne!
Tzaz istahtaa taas meidän väliin, se toinen mies lähtee pois. "Tulitte tänne meidän vieraiksemme, ja me toivomme teidän nauttivan olostanne täällä. Tänään ei ole vielä mitään ohjelmaa, voitte rentoutua ja tutustua paikkoihin. Teillä on pitkä matka takana, aikojen ja paikkojen läpi - olette varmasti nälkäisiä ja väsyneitä. Menkää nyt levähtämään, pääsette iltapalalle kolmannessa vuorossa. Meillä on niin paljon miehiä ja poikia nyt, etteivät kaikki mahdu ruokasaliimme samaan aikaan." Sillon mulla välähtää - tästä tulee KIVAA!
Tzaz antaa meille vielä vähän huvipuiston rannekkeen näköiset rannekorut tai sellaset, ja pyytää meitä käyttään niitä koko ajan ku ollaan täällä. Niillä päästään meidän huoneeseen ja muutamiin muihin huoneisiin, voidaan käyttää opastauluja itsenäisesti ja muuta, ja on vedenkestävät, ei tarvi pelätä. Ranneke on nätti, yksinkertanen, mustasta nahasta tehty, siinä on pieni sydän jossa vaihtuu värit.
Lähetään kämppiksen kans meidän huoneeseen, kävellään käsi kädessä. Mulla on sellanen jännä olo, en oikein tiä miten päin olisin, melkein loikin eteenpäin! Haluttais nähdä ja kokee kaikki nyt heti! Aattelen et ehkä suihku rauhottais. Kämppikseni jää sängylle tutkimaan rannekettaan - nyt vasta tajuan että huoneessa on vaan yks parisänky! Mielenkiintosta - me siis nukutaan tosi lähekkäin! Kyllähän se mulle käy...
Nappaan pyyhkeeni ja livahdan kylpyhuoneeseen, riisun itseni alaastomaks. Vilkasen peiliin, samassa huomaan ettei suihkukaan oo sellanen mihin oon tottunu! Katossa on jännä kolmiulotteinen "pilvi", sellanen mitä näkee sarjakuvissa, ja "sateen" määrää ja lämpötilaa voi ohjata seinällä olevasta taulusta. Eikä siinä vielä kaikki, voi valita myös taustamusiikkia - ja valaistuksen!
Sit muistan et unohin sieltä vaatehuoneesta ottaa shampoota. Auts! No, löydän suihkun vieressä olevasta kärrystä vaikka mitä. Etsin aikani ja huomaan pullon jossa lukee "Vaaleat hiukset", toisessa lukee "Tummat hiukset", kolmannessa "Mustat hiukset". Valitsen sen jonka ekana otin - olenhan blondi! Suihkumusiikiksi valitsen rauhottavaa klassista.
Kun sit suihkunraikkaana kuivaan itseni pyyhkeeseen, huomaan et naulakon viereen semmoselle pienelle pöydälle on nyt ilmestyny siististi viikattu pino vaatteita - siinä on teepaita, stringit ja shortsit. Paidassa on teksti "I LOVE MEN". Söpöä! Puen ne vaatteet päälle, tunnen et ne on mua varten tuotu siihen. Heitän pyyhkeen naulakkoon ja menen kattomaan mitä kämppis tekee.
Ah, on jo odottamassa mua! Se makaa kyljellään sängyllä, hymyilee söpösti ja viittoilee mua viereensä. Mua ei tarvi monta kertaa käskeä, loikkaan sängylle ja kierähdän ystäväni viereen. Sit saan hänen rannekkeensa silmieni eteen ja siinä lukee Jake. NIMI! Vilkasen omaa rannekettani, ja ihan totta, siinä lukee Tomi, mun oma nimeni. Näytän Jakelle - nyt meillä on ainaki nimet toisillemme.
Jake tulee lähemmäs, ihan kiinni minuun. Silittelee mun hiuksia, poskea. Katsoo suoraan silmiin - voi kun on kauniit vihreät silmät!
Meidän rannekkeet piippaa samaan aikaan. Sydämen keskelle on ilmestyny lusikan kuva ja teksti "OK". Iltapala! Jake koskettaa sormellaan sydäntä, ja piippaus loppuu, minä seuraan esimerkkiä. Noustaan Jaken kans sängyltä ja livahdetaan käytävälle. Samassa muista huoneista tulee kans porukkaa. Kirkkaan siniseen pukuun pukeutunu mies pyytää meitä seuraamaan.
Laskeudutaan pari kerrosta alemmas, ja tullaan hissien luo. Tai siis, niinhän minä luulin! Kun ovet aukeaa ja me mennään sisälle, ollaankin ruokasalissa. Nyt vasta tajuan että mullahan on kauhee nälkä! Samassa tajuan et olen myös väsyny, ja kun kattelen ympärilleni, monet muutkin on väsyneen näkösiä. Samassa Tzaz tulee meidän luo ja kysyy ollaanko jo saatu tietää toistemme nimet. Me nyökätään ja Tzaz toivottaa hyvää yötä, kertoo lähtevänsä nukkumaan, nähdään seuraavan kerran vasta seuraavana iltana.
Nyt päästään syömään. Me otetaan vähän teetä, hedelmäsalaattia ja kylmää vettä, ja valitaan rauhallinen nurkkapöytä.
Ehditään istua ehkä minuutti, kun neljä nuorta poikaa tulee pöydän viereen. Pyydetään heidät istumaan, ja kohta tulee neljä lisää, nämä on pari vuotta vanhemman näkösiä. Kaikilla on rannekkeet. Uteliaina vilkuillaan toisiamme. Voi kun olis kiva jutella! Mut ei oikeen saa mitään sanottua. Mua ujostuttaa! Hassua kun ei pitkään aikaan ole ujostuttanu ja nyt taas. Näytän mun vieressä istuvalle punapäiselle pojulle nimeni rannekkeesta ja hän näyttää omansa. Hän on siis Adam. "Hei Adam", ajattelen itsekseni. "Hauska tavata."
Iltapalan jälkeen ollaan niin uupuneita et mennään suoraan meidän huoneeseen. Pesen hampaat, riisun vaatteet ja livahdan peiton alle oottamaan Jakea.
Jake tuleekin pian, riisuu kiltin ja tulee mun viereeni. Ottaa mut hellästi lähelleen, ja näyttää taas rannekettaan. Siihen nimen perään on ilmestyny ikä! 23?! Ei VOI olla totta! Luulin Jakea vaan pari vuotta itteäni vanhemmaksi! Katon Jakea suu auki, varmaan tosi hölmön näkösenä. Jake hymyilee tosi söpösti, nyökkää ja näykkäsee mun kaulaa pari kertaa, vilkaisee sit mun ikääni. Minä oon edelleen 18.
Jake tulee ihan mun kylkeen kii. Makaan selälläni, Jake on kyljellään mun oikeella puolella. En tiedä mitä tapahtuu, mulla tulee jotenki vastustamaton halu ja hinku vähän pussailla tämän kämppikseni kans. Ilmeisesti en ole yksin sen tunteen kanssa - Jake painaa huulensa mun huulilleni niin hellästi, katsoo suoraan silmiin, ihan ku pyytäis lupaa! Värähdän niin hellästä kosketuksesta, ja samassa käteni hyväilevät Jaken kaulaa, niskaa, olkapäitä, selkää. Mietin et voiko tää olla totta!
Nyt Jake näykkii jo mun kaulaa. Välillä taas suutelee mua suulle, sit jatkaa taas alaspäin. Kiusaa mun nännejäni kielellään... UUH, tässähän vois saada vielä jotain tosi hyvää...! Tunnen ystäväni käsien ja huulten vaeltavan melkein polviin asti - sit hitaasti ylöspäin. Tuskallisen hitaasti!
Vihdoin Jake kiinnittää huomionsa jalkojeni väliin. Leikittelee kiveksillä, hyväilee niitä. Voi ku tekee hyvää! Olen vielä ihan kokematon, en osaa odottaa mitään tiettyä, keskityn vaan ensimmäiseen todelliseen kokemukseeni - tietysti unelmia ja haaveita mulla on ollu!
Sit Jake imaisee mun terskan suuhunsa, mullehan se tulee täysin yllätyksenä ja melkein laukean! Tunnen sormen hyväilevän mun peppureikää, huulet ja kieli pyörii ja tekee hyvää... Voi että minä nautin! Olen jo ihan kovana...
Jake nousee ylemmäs, on taas mun nännien kimpussa. AAH! Nousee vielä vähän ylemmäs, suutelee taas suulle - katsoo silmiin.
Ollaan niin väsyneitä molemmat! Mulla ainakaan ei silmät meinaa pysyä auki... Kyllä olis kiva jatkaa mut noloahan se olis jos nukahtasin kesken! Tai ei kai niin voi käydä?! Hitsi jos sais kysyttyä!
Meillehän kerrottiin että me ollaan nuoria poikia ja tykätään vanhemmista miehistä, ja luvattiin että tämä on hemmottelumatka - eli kaiken järjen mukaan mulle tulee lisää kokemuksia vielä!
Käperryn Jaken kainaloon ja yhtä suukkoo toivon vielä! Sit väsymys vie voiton. Miten voin olla näin väsy?! Ja äsken kiihotuin kyllä mut ei muka jaksa? No, huokaisen ja suljen silmät. Samassa olen kai jo unessa...
< = THE END OF PART FOUR: TOMI, JAKE AND TZAZ = >
Vastaukset 1
Vanhimmat
tosi sellanen... hmm vaikee kuvailla...erilainen mut silti niin hyvä!=D