Koulun hävikkiruoka
menee Paltamossa nuorten suihin
Vain 6 prosenttia Paltamon koululaisista jättää kouluruuan väliin. Yli jäänyttä lounasruokaa tarjotaan iltapäivällä nuorisotiloissa.
Jukka Keränen
•Ruokahävikin vähentämiseksi ja ruuan arvostuksen nostamiseksi on Paltamossa ryhdytty toimeen.
Koululta jäävää ruokaa saa iltapäivisin nuorisotiloissa, missä ruokaa myös pakastetaan nuoria varten.
Hävikkiruuan jakaminen on aloitettu Paltamon kirkonkylän Paukkulan ja Kontiomäen nuorisotiloissa, missä kasvavien vesojen kurnivat vatsat täyttyvät ylijääneestä lounasruuasta.
Ruokatarjoilu on otettu hyvin vastaan Paltamossa.
– Nuoret ovat tästä iloissaan, kun kovin monella on koulun jälkeen nälkä, muttei aina rahaa välipalan ostamiseen, arvioi nuoriso-ohjaaja Jenna Heikkinen.
Kokiksi kouluttautunut nuoriso-ohjaaja Jani Leinonen on ollut harmissaan hävikkiruuasta.
– Nyt tilanne on Kontiomäellä hyvä, kun lapset ja nuoret pääsevät syömään hyvin iltapäivällä. Niin poimituista kuin hävikkimarjoista me leivomme yhdessä.
Kouluruoka maistuu pienemmillä paikkakunnilla selvästi paremmin kuin kaupungeissa, ilmenee tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselystä.
Tutkimuksen mukaan keskimäärin kolmannes peruskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista jättää maksuttoman koululounaan syömättä kerran tai useampana päivänä viikossa.
Paltamon kunnassa vain 6 prosenttia THL:n kyselyyn vastanneista jättää kouluruuan syömättä. Korpitien koulun ruokalassa aterioi päivittäin 380 ihmistä. Lisäksi Korpitien koulun keittiö valmistaa ruuan paikallisiin päiväkoteihin ja sote-palveluihin 250 ihmiselle.
– Hävikkiruokaa syntyy keskimäärin kolmisen kiloa eikä joka päivä sitäkään, arvioi Korpitien koulun emäntä Leila Rajander.
menee Paltamossa nuorten suihin
Vain 6 prosenttia Paltamon koululaisista jättää kouluruuan väliin. Yli jäänyttä lounasruokaa tarjotaan iltapäivällä nuorisotiloissa.
Jukka Keränen
•Ruokahävikin vähentämiseksi ja ruuan arvostuksen nostamiseksi on Paltamossa ryhdytty toimeen.
Koululta jäävää ruokaa saa iltapäivisin nuorisotiloissa, missä ruokaa myös pakastetaan nuoria varten.
Hävikkiruuan jakaminen on aloitettu Paltamon kirkonkylän Paukkulan ja Kontiomäen nuorisotiloissa, missä kasvavien vesojen kurnivat vatsat täyttyvät ylijääneestä lounasruuasta.
Ruokatarjoilu on otettu hyvin vastaan Paltamossa.
– Nuoret ovat tästä iloissaan, kun kovin monella on koulun jälkeen nälkä, muttei aina rahaa välipalan ostamiseen, arvioi nuoriso-ohjaaja Jenna Heikkinen.
Kokiksi kouluttautunut nuoriso-ohjaaja Jani Leinonen on ollut harmissaan hävikkiruuasta.
– Nyt tilanne on Kontiomäellä hyvä, kun lapset ja nuoret pääsevät syömään hyvin iltapäivällä. Niin poimituista kuin hävikkimarjoista me leivomme yhdessä.
Kouluruoka maistuu pienemmillä paikkakunnilla selvästi paremmin kuin kaupungeissa, ilmenee tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselystä.
Tutkimuksen mukaan keskimäärin kolmannes peruskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista jättää maksuttoman koululounaan syömättä kerran tai useampana päivänä viikossa.
Paltamon kunnassa vain 6 prosenttia THL:n kyselyyn vastanneista jättää kouluruuan syömättä. Korpitien koulun ruokalassa aterioi päivittäin 380 ihmistä. Lisäksi Korpitien koulun keittiö valmistaa ruuan paikallisiin päiväkoteihin ja sote-palveluihin 250 ihmiselle.
– Hävikkiruokaa syntyy keskimäärin kolmisen kiloa eikä joka päivä sitäkään, arvioi Korpitien koulun emäntä Leila Rajander.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Paltamosta ko ne pullukat on kotoisin lampsivat kajaanis kävellä puoli persettä
roikkuu ulkona hyi sentään sylttösikoja
Eikunne on kajjaansita kotosin oekeita emässikoja