kipu

minä tunnen sen mitä sinä et näe.
Minä näen sen mitä sinä et tunne.

Se on sisälläni, ei sinun sisälläsi.
Vaikka kuinka huudan et sinä kuule.

Tuuli puhalsi pääni läpi jäätäviä hileitä.
Kiristi nuoran ohimoilleni.

Kuulin liikaa pahaa. Naljailua päivästä toiseen.
Liikaa nielin puppua, melkein tukehduin.

Jos et ole kokenut sitä kaikkea, et voi käsittää
miltä tuntuu mennä nukkumaan toivoen,
että aamua ei tule.
Sillä tiedät, että aamulla olet niin väsynyt,
väsynyt pelkästä ajatuksesta,
että raahaudut työpaikalle.

Liian monta vuotta olen tässä istunut.
Liian monta vuotta ihmisille nyökyttellyt.
Kuunnellut saarnoja ja valitusta.
Nuo kaikki ovat syvälle syöpyneet.
Ja mielen myrkyttäneet.
Ja pikkuhiljaa huomaan,
itsekkin alan muuttua...
Muuttua kaltaisiksi heidän.

Vielä tunnen sen...
sisälläni..
jossain hyvin hyvin kaukana..
lämpimän liekin..
joka vielä jonain päivänä pääsee valloilleen.

Niin kauan kuin on uskallusta
on toivo paremmasta.
Ja niin minä lähden
enkä tänne enää jalallani astu.
3103
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Kirjoitetaan se runokirja.
Mutta älä jätä työtäsi, jos siitä on edes hieman iloa tai jotakin muuta ns. "hyötyä".

Kiitos siitä lokki - runosta.
Se oli todella hellyyttävä.

Äänestä
  • katsotann...toinen päivä on parempi kuin toinen.
    Kenties tulevaisuus tuo tullessaan
    jotain piristävää.

    -jenni-

    Äänestä

  • jenni kirjoitti:

    katsotann...toinen päivä on parempi kuin toinen.
    Kenties tulevaisuus tuo tullessaan
    jotain piristävää.

    -jenni-

    Älä luovuta.
    Laita sposti - osoite,
    jos haluat, että kirjoitan sinulle.

    Voimia!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


jenni kirjoitti:

minä tunnen sen mitä sinä et näe.
Minä näen sen mitä sinä et tunne.

Se on sisälläni, ei sinun sisälläsi.
Vaikka kuinka huudan et sinä kuule.

Tuuli puhalsi pääni läpi jäätäviä hileitä.
Kiristi nuoran ohimoilleni.

Kuulin liikaa pahaa. Naljailua päivästä toiseen.
Liikaa nielin puppua, melkein tukehduin.

Jos et ole kokenut sitä kaikkea, et voi käsittää
miltä tuntuu mennä nukkumaan toivoen,
että aamua ei tule.
Sillä tiedät, että aamulla olet niin väsynyt,
väsynyt pelkästä ajatuksesta,
että raahaudut työpaikalle.

Liian monta vuotta olen tässä istunut.
Liian monta vuotta ihmisille nyökyttellyt.
Kuunnellut saarnoja ja valitusta.
Nuo kaikki ovat syvälle syöpyneet.
Ja mielen myrkyttäneet.
Ja pikkuhiljaa huomaan,
itsekkin alan muuttua...
Muuttua kaltaisiksi heidän.

Vielä tunnen sen...
sisälläni..
jossain hyvin hyvin kaukana..
lämpimän liekin..
joka vielä jonain päivänä pääsee valloilleen.

Niin kauan kuin on uskallusta
on toivo paremmasta.
Ja niin minä lähden
enkä tänne enää jalallani astu.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu