Herne nenässä AMK-opiskelijoihin

"Opettajan erottaa "tavallisesta tallaajasta" mm. pedagoginen osaaminen, jota tekstisi perusteella et taitane liieemin omata."

Miten kykenit alkuperäisen kirjoituksesta päättelemään hänen pedagogisen osaamisensa? Annatko kirjoituksesta kohdat ja avaat ne?

>Opettajan erottaa "tavallisesta tallaajasta" mm. pedagoginen
>osaaminen, jota tekstisi perusteella et taitane liieemin omata.

Hassua, olin ehdolla yliopistossa vuoden opettajaksi. Esimieheni mukaan saan AMK:ssa yksikön parasta opiskelijapalautetta.

> Itse olen toiminut Oulussa OKL:n opettajana. Olen myös
> kouluttanut ammatillisten aineiden opettajia ja toiminut
>sittemmin niin OAY:n hallituksessa, kuin OAJ:n >luottamustehtävässäkin.
>
>Olen toiminut yhteistyössä myös kolmen eri AMK:n
> instituuttijohtajan kanssa, sekä yhden yliopiston että
> ammattikorkeakoulun rehtorin kanssa.

Hienoa, että olet edennyt urallasi. Kerrotko vielä miksi
jaat tämän tiedon kanssamme?

>Kirjoituksesi ei millään tavoin korreloi opettajakunnan
> todellista mielipidettä ammattikorkeakouluopiskelijoista ja
> toivonkin että kirjoitukseesi suhtaudutaan lähinnä piikikkäänä
> satiirina.

Ei tietenkään korreloi! Kuka niin on väittänyt?

Sen voin kertoa omasta yksiköstäni tosin, että

1) Kaikki opettajat, jotka ovat meillä suorittaneet pedagogiset opinnot, ovat pitäneet näitä vitsinä. Yksinään meidän yksikön opettaja ei ole kokenut pedagogisista opinnoista olevan mitään hyötyä. Yleisesti puhutaan "leikkikoulusta".

2) Kaikki yksikkömme opettajat ovat sitä mieltä, että AMK-opiskelijoissa ja yliopisto-opiskelijoissa on selkeä ero.
Ja tätä eroa voidaan kuvata sanalla "fiksuus".

Mutta tämä onkin meidän yksikkömme. Onneksi muualla on hienompia opettajia, jotka ajattelevat eri tavalla.

Mitenkä se pedagogisen taidon osaamattomuuden voi kyseisestä kirjoituksesta havaita? Itse olen suorittanut opettajan pedagogisten opintojen opintokokonaisuuden ja toiminutkin opettajana, mutta henkilön pedagoogista "epäkelpoisuutta" en tekstin perusteella voi kyllä diagnosoida.

puuttumatta siihen että onko alkuperäinen kirjoittaja opettaja vai ei (minäkin veikkaan että taas joku yliopisto-opiskelija joka haluaa nostaa oman tutkintonsa arvostusta mollaamalla amk:ta), niin laskijan kommenttiin liittyen:

olen samaa mieltä kanssasi että opettajuus on perinteisesti ollut ns. kutsumusala, mutta se taitaa pitää paikkansa lähinnä vain peruskoulussa/lukiossa. oma erittäin subjektiivinen käsitykseni on että amk:hon menee opettamaan työelämässä vuosia toimineet, jotka kokevat saavuttaneensa jo jotain urallaan ja haluavat vaihteeksi viettää enemmän aikaa perheensä kanssa. yliopistoon taas jäävät ne, jotka ovat siellä 10-15 vuotta opiskelleet ja tutkineet ja eivät uskalla lähteä turvallisesta yliopistomaailmasta minnekään (juu oli ihan liian kärjistetysti sanottu mutta pointti lienee selvä).

mitä tulee Herzbergin kaksifaktoriteoriaan, henkilökohtaisesti tuolla amk-kuukausipalkalla voisin erittäin hyvin elää ilman motivaatiotekijöitä. amk-opettajalla on niin paljon vapaa-aikaa että silloin voi keksiä jotain motivoivaa tekemistä. :)

ja ymmärrän täysin miksi opettaja palkan vuoksi valitsisi mieluummin amk:n kuin yliopiston. opettaminen on kuitenkin opettamista huolimatta siitä onko opiskelijamateriaali sitten jonkun mielestä huonompaa - itse en usko että amk-opettajat niin ajattelevat.

Onkohan kenellekään selvää, mitä ilmaisu "käytännön asiantuntijatehtävät" tarkoittaa. Amk-tutkintohan kouluttaa nimenomaan käytännön asiantuntijatehtäviin. Mitä sellaisia käytännön harjoituksia amk:ssa tehdään, joita ei tehdä yliopistossa tai opistoissa ? Tulevat merkonomit tekevät kirjanpidon harjoituksia, tulevat tradenomit tekevät myös kirjanpidon harjoituksia ja tulevat KTM:t niitä tekevät. Tulevat amk-insinöörit tekevät labraharjoituksia ja tulevat DI:t tekevät myös (teknikkotutkinto onneksi ei enää sotke tätä kuviota vr. merkonomi, tradenomi, KTM). Mikä siis on näiden tutkintojen tuottaman osaamisen ero ? Mikä on siis koko amk-koulutuksen anti ? Tämän selvittäminen auttaisi ainakin minua hahmottamaan, millaista osaamista opiskelijoilta pitäisi vaatia.

Kummastelija kirjoitti:

Onkohan kenellekään selvää, mitä ilmaisu "käytännön asiantuntijatehtävät" tarkoittaa. Amk-tutkintohan kouluttaa nimenomaan käytännön asiantuntijatehtäviin. Mitä sellaisia käytännön harjoituksia amk:ssa tehdään, joita ei tehdä yliopistossa tai opistoissa ? Tulevat merkonomit tekevät kirjanpidon harjoituksia, tulevat tradenomit tekevät myös kirjanpidon harjoituksia ja tulevat KTM:t niitä tekevät. Tulevat amk-insinöörit tekevät labraharjoituksia ja tulevat DI:t tekevät myös (teknikkotutkinto onneksi ei enää sotke tätä kuviota vr. merkonomi, tradenomi, KTM). Mikä siis on näiden tutkintojen tuottaman osaamisen ero ? Mikä on siis koko amk-koulutuksen anti ? Tämän selvittäminen auttaisi ainakin minua hahmottamaan, millaista osaamista opiskelijoilta pitäisi vaatia.

Lue lisää

Oletko kuullut että amk:ssa on 20-50 ov:n työharjoittelu. Plus että monet alat tekevät jatkuvasti projekteja suoraan niitä tarvitseviin yrityksiin.

"Yliopistomaiset opiskelumetodit ja/tai kurssit EIVÄT istu ammattikorkeaan. "

Ja sen vuoksi AMK-opiskelijat eivät tajua käydä vessassa ennen tenttiä? Vai?

xxxx kirjoitti:

"Yliopistomaiset opiskelumetodit ja/tai kurssit EIVÄT istu ammattikorkeaan. "

Ja sen vuoksi AMK-opiskelijat eivät tajua käydä vessassa ennen tenttiä? Vai?

Jos opettajalta puuttuu niin paljon auktoriteettia, ettei hänellä ole munaa kieltää tällaista (itse en henk. koht. hyväksy tenteistä poistumista vessaan), niin menkööt vessaan. Vaikuttaakin siltä, että kyseistä opettajaa kustaan silmään kympillä. Onhan tuokin näppärä lunttauskeino, mikäli opettaja todella on noin kädetön, millaisen kuvan hän itsestään antoi.

Meillä tenteistä lähtee vessaan maksimissaan yksi henkilö per tentti. Ja sitäkin tapahtuu hyvin harvoin.

Mievaan.... kirjoitti:

Jos opettajalta puuttuu niin paljon auktoriteettia, ettei hänellä ole munaa kieltää tällaista (itse en henk. koht. hyväksy tenteistä poistumista vessaan), niin menkööt vessaan. Vaikuttaakin siltä, että kyseistä opettajaa kustaan silmään kympillä. Onhan tuokin näppärä lunttauskeino, mikäli opettaja todella on noin kädetön, millaisen kuvan hän itsestään antoi.

Meillä tenteistä lähtee vessaan maksimissaan yksi henkilö per tentti. Ja sitäkin tapahtuu hyvin harvoin.

Lue lisää

Sääliksi käy "opea", kun sinua opiskelijat vievät 6-0. No, provohan tämä oli, mutta olisi nyt luullut, että kirjoittaja olisi provonkin osannut kirjoittaa siten, ettei tee itsestään monella tapaa naurettavaa.

xxxx kirjoitti:

"Yliopistomaiset opiskelumetodit ja/tai kurssit EIVÄT istu ammattikorkeaan. "

Ja sen vuoksi AMK-opiskelijat eivät tajua käydä vessassa ennen tenttiä? Vai?

Siis kertaakaan en ole käynyt vessassa kesken tentin ja onkohan tämän ensimmäisen vuoden aikana samasta luokasta mahdollisesti yksi ihminen lähtenyt käymään vessassa kesken tentin. Ja voipi olla, että jollakin on vasta löysällä mahataudin vuoksi, jolloin on pakko käydä vessassa kesken kaiken.

Unohdit perustella väitteesi. Eli, miksi kirjoittaja ei olisi voinut olla opettaja? Yliopiston ja AMK:n ero on myös siinä, ettei pelkästään väitetä jotain, vaan lisäksi perustellaan johtopäätös.

Jore kirjoitti:

Unohdit perustella väitteesi. Eli, miksi kirjoittaja ei olisi voinut olla opettaja? Yliopiston ja AMK:n ero on myös siinä, ettei pelkästään väitetä jotain, vaan lisäksi perustellaan johtopäätös.

Lue lisää

Oliskos sieltä päin jotain "perusteluita" että kirjoittaja mahtaisi sittenkin olla opettaja. Tuskin!!!

Eiköhän tuo alkuperäinen kirjoitus jo kerro puolestaan minkä oppikunnan kirjoittelijoita sitä ollaan.

Jospa nyt lopetettaisiin se ammattikorkeakoulujen mustamaalaminen ja siirryttäisiin takaisin sinne "akateemisten" joukkoon.

Pertsa kirjoitti:

Oliskos sieltä päin jotain "perusteluita" että kirjoittaja mahtaisi sittenkin olla opettaja. Tuskin!!!

Eiköhän tuo alkuperäinen kirjoitus jo kerro puolestaan minkä oppikunnan kirjoittelijoita sitä ollaan.

Jospa nyt lopetettaisiin se ammattikorkeakoulujen mustamaalaminen ja siirryttäisiin takaisin sinne "akateemisten" joukkoon.

Lue lisää

"Oliskos sieltä päin jotain "perusteluita" että kirjoittaja mahtaisi sittenkin olla opettaja"

Pertsan kehäpäätelmä on vertaansa vailla. Voi typerää pertsaa...

Purtsi kirjoitti:

"Oliskos sieltä päin jotain "perusteluita" että kirjoittaja mahtaisi sittenkin olla opettaja"

Pertsan kehäpäätelmä on vertaansa vailla. Voi typerää pertsaa...

Eikös siellä yliopistossa opeteta nykynuorille minkään laisia kielenkäyttöä. Pesehän suusi poika...

Jore kirjoitti:

Unohdit perustella väitteesi. Eli, miksi kirjoittaja ei olisi voinut olla opettaja? Yliopiston ja AMK:n ero on myös siinä, ettei pelkästään väitetä jotain, vaan lisäksi perustellaan johtopäätös.

Lue lisää

Eipä ollut alkuperäisessäkään viestissä perusteita väitteille. Suurin osa oli "Minusta tuntuu" ja "Minua vituttaa" -tyylisiä.

Mievaan... kirjoitti:

Eipä ollut alkuperäisessäkään viestissä perusteita väitteille. Suurin osa oli "Minusta tuntuu" ja "Minua vituttaa" -tyylisiä.

...eli minäkin olen naivi ja typerä kun muutkin ovat...

Tuo on muuten totta. Suurin osa teoriasta on itseopiskelua, ainakin omassa koulussani. Ja usein yhden ovarin kokoiseen kurssiin on tungettu ihan tolkuttomasti tavaraa.

"Teoria opiskellaan kotona ja kurssit ovat mitotettu niin että 5 ov: kurssin teoriaosuus vastaa ainakin 15 ov:n kurssia."

Jos ym. ei ollut provo, niin on pakko kysyä että miten opintoviikko amk:ssa määritellään? Oikiksessa aineopintotentti on keskimäärin 5 ov (suurin on 6,5 ov). Tiedekuntaneuvoston suosituksen mukaan 1 ov = 40 tuntia opiskelua = 280 sivua. Normaalissa viiden nopan tentissä on keskimäärin n. 1400 sivua tentittävää (lait tohon päälle). 20-30 tunnin vapaaehtoisia luentosarjoja järjestetään useammissa oppiaineissa, nappiin menneestä luentokuulustelusta 2-3 lisäpistettä tenttiin, joskus jopa korvaa parisensataa sivua luettavaa. Jos tentissä on 6 kysymystä a 10 p = 60, vaaditaan läpipääsyyn 30 pistettä (- max. 0-5 lisäpistettä, jos on osallistunut luentoihin, ja pärjännyt lukarissa). Luentosarjoista riippumatta luettavaa jää siis keskimäärin 1000 sivua. Kun ottaa kysymysten määrän huomioon, niin voi todeta että täysjärkisen opiskelijan valmistautuminen tenttiin ei riipu lisäpisteistä. Puolihuolimaton valmistautuminen johtaa kirjallisuuden uuteen läpikahlaamiseen. Tiedekunnan kanta on että luennoilla ei voi suorittaa tenttejä.

Hämmentävää.

Kysyn, sillä kaveri opiskelee Laureassa tradenomiksi, ja olen käsittänyt että siellä ei juuri kirjoja lueta. Melkein voisi jopa saada sivullisena sellaisen kuvan että heidän opintolinjallaan tenttikysymykset kysytään lähinnä luentoprujuista. Meinasin tippua tuolilta kun kaveri kertoi ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana, että heidän pitää kirjoittaa jollain kurssilla aine "Työelämän asiantuntijuudesta alalla X". Siis mitä v*ttua? Musta tuntuu henk.koht. että "asiantuntijuus" käsitteenä on viimeaikaisen koulutuspolitiikan nimissä viritetty ihan uuteen uskoon.

Tottakai parturi-kampaajaakin voidaan kutsua hiusliikkeenjohdon konsultatiivisen liikkeenjohdon asiantuntijaksi. Jos tätä verrataan maallikkoon. Hitusen kieroutunut vertailukohta. Mutta varmasti vetää 18-vuotiaita abityttöjä puoleensa. Ovat haaveilleet yhdistävänsä kädentaitonsa "yritysjohtamisen asiantuntijuuteen". Siperia opettaa. Tai ainakin työelämä. Tai sitten ei.

Mielestäni terve lähtökohta määritellä "asiantuntija" on verrata tämän tietotaitoa pitkään alalla toimineeseen alan ammattilaiseen. Yhdenkään alan asiantuntijoita yleiskielen mukaisessa merkityksessä tuskin tehdään yhdessäkään oppilaitoksessa ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän korkeakoulututkinnon puitteissa. Poikkeuksena jotkut harvinaiset pääaineet yliopistolla, joissa opiskelijoita on yhden käden sormilla laskettava määrä vuosikurssissa. Ehkäpä joku viisas mies [tekstipohjaisen tuotannon konsultatiivinen erikoisasiantuntija (AMK) tms.] ymmärtää lyödä rahoiksi "AMK-suomi" -sanakirjalla, jossa suomennetaan AMK-markkinoinnin peruskäsitteet, ja opas jaetaan jokaisen lukion ja kauppaopiston (gröhöm, anteeksi, _liiketalousinstituutin_) opinto-ohjaajille.

Meni aiheesta ohi. Anteeksi. Kuitenkin uskon että jokainen meistä löytää paikkansa niin työelämässä kuin itse elämässäkin. Ne jotka eivät löydä voivat jäädä tuijottelemaan nimilappuja.

PS. Valitukset (A) pikaistuksessa syntyneistä kielioppivirheistä, (B) puutteellisista lähdeviittauksista ja (C) kirjoittajan puuttuvasta asiantuntemuksesta voi lähettää (1) omalle työnantajalle, (2) oman oppilaitoksen omalle opintoneuvojalle, (3) naapurin kyttäävälle mummelille tai (4) opetusministeriön kansliaan.

PPS. Iloista keväänodotusta kaikille, oppiarvoista riippumatta!

mikälie oikkari kirjoitti:

"Teoria opiskellaan kotona ja kurssit ovat mitotettu niin että 5 ov: kurssin teoriaosuus vastaa ainakin 15 ov:n kurssia."

Jos ym. ei ollut provo, niin on pakko kysyä että miten opintoviikko amk:ssa määritellään? Oikiksessa aineopintotentti on keskimäärin 5 ov (suurin on 6,5 ov). Tiedekuntaneuvoston suosituksen mukaan 1 ov = 40 tuntia opiskelua = 280 sivua. Normaalissa viiden nopan tentissä on keskimäärin n. 1400 sivua tentittävää (lait tohon päälle). 20-30 tunnin vapaaehtoisia luentosarjoja järjestetään useammissa oppiaineissa, nappiin menneestä luentokuulustelusta 2-3 lisäpistettä tenttiin, joskus jopa korvaa parisensataa sivua luettavaa. Jos tentissä on 6 kysymystä a 10 p = 60, vaaditaan läpipääsyyn 30 pistettä (- max. 0-5 lisäpistettä, jos on osallistunut luentoihin, ja pärjännyt lukarissa). Luentosarjoista riippumatta luettavaa jää siis keskimäärin 1000 sivua. Kun ottaa kysymysten määrän huomioon, niin voi todeta että täysjärkisen opiskelijan valmistautuminen tenttiin ei riipu lisäpisteistä. Puolihuolimaton valmistautuminen johtaa kirjallisuuden uuteen läpikahlaamiseen. Tiedekunnan kanta on että luennoilla ei voi suorittaa tenttejä.

Hämmentävää.

Kysyn, sillä kaveri opiskelee Laureassa tradenomiksi, ja olen käsittänyt että siellä ei juuri kirjoja lueta. Melkein voisi jopa saada sivullisena sellaisen kuvan että heidän opintolinjallaan tenttikysymykset kysytään lähinnä luentoprujuista. Meinasin tippua tuolilta kun kaveri kertoi ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana, että heidän pitää kirjoittaa jollain kurssilla aine "Työelämän asiantuntijuudesta alalla X". Siis mitä v*ttua? Musta tuntuu henk.koht. että "asiantuntijuus" käsitteenä on viimeaikaisen koulutuspolitiikan nimissä viritetty ihan uuteen uskoon.

Tottakai parturi-kampaajaakin voidaan kutsua hiusliikkeenjohdon konsultatiivisen liikkeenjohdon asiantuntijaksi. Jos tätä verrataan maallikkoon. Hitusen kieroutunut vertailukohta. Mutta varmasti vetää 18-vuotiaita abityttöjä puoleensa. Ovat haaveilleet yhdistävänsä kädentaitonsa "yritysjohtamisen asiantuntijuuteen". Siperia opettaa. Tai ainakin työelämä. Tai sitten ei.

Mielestäni terve lähtökohta määritellä "asiantuntija" on verrata tämän tietotaitoa pitkään alalla toimineeseen alan ammattilaiseen. Yhdenkään alan asiantuntijoita yleiskielen mukaisessa merkityksessä tuskin tehdään yhdessäkään oppilaitoksessa ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän korkeakoulututkinnon puitteissa. Poikkeuksena jotkut harvinaiset pääaineet yliopistolla, joissa opiskelijoita on yhden käden sormilla laskettava määrä vuosikurssissa. Ehkäpä joku viisas mies [tekstipohjaisen tuotannon konsultatiivinen erikoisasiantuntija (AMK) tms.] ymmärtää lyödä rahoiksi "AMK-suomi" -sanakirjalla, jossa suomennetaan AMK-markkinoinnin peruskäsitteet, ja opas jaetaan jokaisen lukion ja kauppaopiston (gröhöm, anteeksi, _liiketalousinstituutin_) opinto-ohjaajille.

Meni aiheesta ohi. Anteeksi. Kuitenkin uskon että jokainen meistä löytää paikkansa niin työelämässä kuin itse elämässäkin. Ne jotka eivät löydä voivat jäädä tuijottelemaan nimilappuja.

PS. Valitukset (A) pikaistuksessa syntyneistä kielioppivirheistä, (B) puutteellisista lähdeviittauksista ja (C) kirjoittajan puuttuvasta asiantuntemuksesta voi lähettää (1) omalle työnantajalle, (2) oman oppilaitoksen omalle opintoneuvojalle, (3) naapurin kyttäävälle mummelille tai (4) opetusministeriön kansliaan.

PPS. Iloista keväänodotusta kaikille, oppiarvoista riippumatta!

Lue lisää

"Kysyn, sillä kaveri opiskelee Laureassa tradenomiksi, ja olen käsittänyt että siellä ei juuri kirjoja lueta. Melkein voisi jopa saada sivullisena sellaisen kuvan että heidän opintolinjallaan tenttikysymykset kysytään lähinnä luentoprujuista."

pari kaveria on opiskellut Laureassa tradenomiksi ja siellä tentit todella kuulemma ovat monivalintaa, ja yksi kaveri kerran järkyttyneenä kertoi että joutui lukemaan johonkin tenttiin 30 sivua. mutta kaikissa amkeissa ei toki ole sama tilanne, Laureastahan valmistuu missitkin....

tallulah kirjoitti:

"Kysyn, sillä kaveri opiskelee Laureassa tradenomiksi, ja olen käsittänyt että siellä ei juuri kirjoja lueta. Melkein voisi jopa saada sivullisena sellaisen kuvan että heidän opintolinjallaan tenttikysymykset kysytään lähinnä luentoprujuista."

pari kaveria on opiskellut Laureassa tradenomiksi ja siellä tentit todella kuulemma ovat monivalintaa, ja yksi kaveri kerran järkyttyneenä kertoi että joutui lukemaan johonkin tenttiin 30 sivua. mutta kaikissa amkeissa ei toki ole sama tilanne, Laureastahan valmistuu missitkin....

Lue lisää

"Kysyn, sillä kaveri opiskelee Laureassa tradenomiksi, ja olen käsittänyt että siellä ei juuri kirjoja lueta. Melkein voisi jopa saada sivullisena sellaisen kuvan että heidän opintolinjallaan tenttikysymykset kysytään lähinnä luentoprujuista."

"pari kaveria on opiskellut Laureassa tradenomiksi ja siellä tentit todella kuulemma ovat monivalintaa, ja yksi kaveri kerran järkyttyneenä kertoi että joutui lukemaan johonkin tenttiin 30 sivua. mutta kaikissa amkeissa ei toki ole sama tilanne, Laureastahan valmistuu missitkin.... "

No jo on taas. Tätäkin tenttiviikkoa varten ole kolme kirjaa lukenut eikä ne todellakaan ole mitään 30 sivun kirjoja. Eivät tietenkään yhtä paksuja kuin yliopistokirjat, mutta enpä minä yliopistossa olekaan. Lukemani kirjat ovat olleet 300-400 sivuisia. Mutta te armaat ihmiset unohdatte sellaisen pienen seikan: Jos joku haluaa mennä ykkösillä läpi koko amkin (eikä siis osaa sen jälkeen oikein mitään ja voi ihan rauhassa ihmetellä kun ei saat töitä) niin eihän siihen paljoa tarvitse tehdäkään. Ihan hyvin voi jättää noi kirjat lukematta. Mutta minä, kuten moni muukin, haluan menestyä ja oppia, jotta voin sitten päästä työelämään kehittämään itseäni ammattilaiseksi. Siihen ei riitä pelkkä luennoilla käyminen vaan pitää lukea kirjallisuutta ja näin teenkin. Siis amkissakin kirjallisuutta kyllä on ja joka kurssilla, mutta ne laiskamadot kun ei niitä viitsi lukea ja sitten ihmettelevät koulun jälkeen, että mites tässä nyt näin on päässyt käymään, kun ei töitä löydy.

Ja nyt kaikki, jotka ärähtävät sanasta ammattilainen... Minä tähtään "tavalliseen" toimistotyöhön ja haluan siinä olla ammattilainen. Sielläkin niitä tarvitaan, jotta operatiivinen homma toimii johtajien haluamalla tavalla. Ja parhaimpia kehitysideoita usein sanovat ne operatiivisen työn tekijät, jotka tuntevat työnsä kuin omat taskunsa. Mutta vielä sanasta ammattilainen: Myös siivousalanihminen on alansa ammattilainen. Eli jos nyt viitsitte olla takertumatta siihen sanaan.

mikälie oikkari kirjoitti:

"Teoria opiskellaan kotona ja kurssit ovat mitotettu niin että 5 ov: kurssin teoriaosuus vastaa ainakin 15 ov:n kurssia."

Jos ym. ei ollut provo, niin on pakko kysyä että miten opintoviikko amk:ssa määritellään? Oikiksessa aineopintotentti on keskimäärin 5 ov (suurin on 6,5 ov). Tiedekuntaneuvoston suosituksen mukaan 1 ov = 40 tuntia opiskelua = 280 sivua. Normaalissa viiden nopan tentissä on keskimäärin n. 1400 sivua tentittävää (lait tohon päälle). 20-30 tunnin vapaaehtoisia luentosarjoja järjestetään useammissa oppiaineissa, nappiin menneestä luentokuulustelusta 2-3 lisäpistettä tenttiin, joskus jopa korvaa parisensataa sivua luettavaa. Jos tentissä on 6 kysymystä a 10 p = 60, vaaditaan läpipääsyyn 30 pistettä (- max. 0-5 lisäpistettä, jos on osallistunut luentoihin, ja pärjännyt lukarissa). Luentosarjoista riippumatta luettavaa jää siis keskimäärin 1000 sivua. Kun ottaa kysymysten määrän huomioon, niin voi todeta että täysjärkisen opiskelijan valmistautuminen tenttiin ei riipu lisäpisteistä. Puolihuolimaton valmistautuminen johtaa kirjallisuuden uuteen läpikahlaamiseen. Tiedekunnan kanta on että luennoilla ei voi suorittaa tenttejä.

Hämmentävää.

Kysyn, sillä kaveri opiskelee Laureassa tradenomiksi, ja olen käsittänyt että siellä ei juuri kirjoja lueta. Melkein voisi jopa saada sivullisena sellaisen kuvan että heidän opintolinjallaan tenttikysymykset kysytään lähinnä luentoprujuista. Meinasin tippua tuolilta kun kaveri kertoi ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana, että heidän pitää kirjoittaa jollain kurssilla aine "Työelämän asiantuntijuudesta alalla X". Siis mitä v*ttua? Musta tuntuu henk.koht. että "asiantuntijuus" käsitteenä on viimeaikaisen koulutuspolitiikan nimissä viritetty ihan uuteen uskoon.

Tottakai parturi-kampaajaakin voidaan kutsua hiusliikkeenjohdon konsultatiivisen liikkeenjohdon asiantuntijaksi. Jos tätä verrataan maallikkoon. Hitusen kieroutunut vertailukohta. Mutta varmasti vetää 18-vuotiaita abityttöjä puoleensa. Ovat haaveilleet yhdistävänsä kädentaitonsa "yritysjohtamisen asiantuntijuuteen". Siperia opettaa. Tai ainakin työelämä. Tai sitten ei.

Mielestäni terve lähtökohta määritellä "asiantuntija" on verrata tämän tietotaitoa pitkään alalla toimineeseen alan ammattilaiseen. Yhdenkään alan asiantuntijoita yleiskielen mukaisessa merkityksessä tuskin tehdään yhdessäkään oppilaitoksessa ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän korkeakoulututkinnon puitteissa. Poikkeuksena jotkut harvinaiset pääaineet yliopistolla, joissa opiskelijoita on yhden käden sormilla laskettava määrä vuosikurssissa. Ehkäpä joku viisas mies [tekstipohjaisen tuotannon konsultatiivinen erikoisasiantuntija (AMK) tms.] ymmärtää lyödä rahoiksi "AMK-suomi" -sanakirjalla, jossa suomennetaan AMK-markkinoinnin peruskäsitteet, ja opas jaetaan jokaisen lukion ja kauppaopiston (gröhöm, anteeksi, _liiketalousinstituutin_) opinto-ohjaajille.

Meni aiheesta ohi. Anteeksi. Kuitenkin uskon että jokainen meistä löytää paikkansa niin työelämässä kuin itse elämässäkin. Ne jotka eivät löydä voivat jäädä tuijottelemaan nimilappuja.

PS. Valitukset (A) pikaistuksessa syntyneistä kielioppivirheistä, (B) puutteellisista lähdeviittauksista ja (C) kirjoittajan puuttuvasta asiantuntemuksesta voi lähettää (1) omalle työnantajalle, (2) oman oppilaitoksen omalle opintoneuvojalle, (3) naapurin kyttäävälle mummelille tai (4) opetusministeriön kansliaan.

PPS. Iloista keväänodotusta kaikille, oppiarvoista riippumatta!

Lue lisää

että kaikista ammattikorkeakouluissa opetettavista aineista ei löydy kirjoja suomen kielellä. Kustantajien ei kannata tehdä suomen kielisiä kirjoja niin pientä määrää kuin ammattikorkeakoulut tarvitsisivat. Löytyy niitä samaisia kirjoja englanniksi ja saksaksi, mutta itse opetettava asia jää silloin toisarvoiseen asemaan kielen ymmärtämisen takia. Miten oikiksen tentti kirjojen tavaaminen tuntuis saksaksi? Voisin kuvitella että 1400 sivun tenttiaineisto muutaman opintoviikon saksalla olisi turhauttava kokemus. vai?

TuTra kirjoitti:

"Kysyn, sillä kaveri opiskelee Laureassa tradenomiksi, ja olen käsittänyt että siellä ei juuri kirjoja lueta. Melkein voisi jopa saada sivullisena sellaisen kuvan että heidän opintolinjallaan tenttikysymykset kysytään lähinnä luentoprujuista."

"pari kaveria on opiskellut Laureassa tradenomiksi ja siellä tentit todella kuulemma ovat monivalintaa, ja yksi kaveri kerran järkyttyneenä kertoi että joutui lukemaan johonkin tenttiin 30 sivua. mutta kaikissa amkeissa ei toki ole sama tilanne, Laureastahan valmistuu missitkin.... "

No jo on taas. Tätäkin tenttiviikkoa varten ole kolme kirjaa lukenut eikä ne todellakaan ole mitään 30 sivun kirjoja. Eivät tietenkään yhtä paksuja kuin yliopistokirjat, mutta enpä minä yliopistossa olekaan. Lukemani kirjat ovat olleet 300-400 sivuisia. Mutta te armaat ihmiset unohdatte sellaisen pienen seikan: Jos joku haluaa mennä ykkösillä läpi koko amkin (eikä siis osaa sen jälkeen oikein mitään ja voi ihan rauhassa ihmetellä kun ei saat töitä) niin eihän siihen paljoa tarvitse tehdäkään. Ihan hyvin voi jättää noi kirjat lukematta. Mutta minä, kuten moni muukin, haluan menestyä ja oppia, jotta voin sitten päästä työelämään kehittämään itseäni ammattilaiseksi. Siihen ei riitä pelkkä luennoilla käyminen vaan pitää lukea kirjallisuutta ja näin teenkin. Siis amkissakin kirjallisuutta kyllä on ja joka kurssilla, mutta ne laiskamadot kun ei niitä viitsi lukea ja sitten ihmettelevät koulun jälkeen, että mites tässä nyt näin on päässyt käymään, kun ei töitä löydy.

Ja nyt kaikki, jotka ärähtävät sanasta ammattilainen... Minä tähtään "tavalliseen" toimistotyöhön ja haluan siinä olla ammattilainen. Sielläkin niitä tarvitaan, jotta operatiivinen homma toimii johtajien haluamalla tavalla. Ja parhaimpia kehitysideoita usein sanovat ne operatiivisen työn tekijät, jotka tuntevat työnsä kuin omat taskunsa. Mutta vielä sanasta ammattilainen: Myös siivousalanihminen on alansa ammattilainen. Eli jos nyt viitsitte olla takertumatta siihen sanaan.

Lue lisää

Aloitan tuosta ammattilaisuudesta. Ammattikorkeista ei valmistuta asiantuntijaksi tai osaajaksi vaan em. taidot saadaan oltua jonkinaikaa työelämässä.

Arvosanoista. Olen paras puhuja kun koetulokset muistuttivat enemmän binäärikoodia kuin todellisia arvosanoja. Olen kuitenkin valmistunut, saanut hyväpalkkaisen työn ja työnkuva on kehittynyt paremmaksi.
Siihen ei ole tarvittu ulkoa opeteltuja kirjoja vaan kylmäpäisyyttä saada asetetut tavoitteet saavutettua. Menestyminen on suoraan verrannollista osaamiseen, sitä osaamista ei vain saa ammattikorkeista, etenkään lukemalla kirjoja.

Todistusarvosanat eivät kerro mitään. Erinomaisen arvosanan saa vaikka hymyilemällä oikeassa paikassa ja huippuhyvin kurssin osaava voi saada ykkösen sanoen väärän sanan open ollessa huonolla tuulella. Tämä on hyvin raadollista elämää eikä monetkaan paikat poikkea koirakoulusta. Menestys ja kouluarvosanat kuuluvat yhteen vielä peruskoulun OPO-tunneilla, ei oikeassa työelämässä.

Onnea kuitenkin eteenpäin.

mikälie oikkari kirjoitti:

"Teoria opiskellaan kotona ja kurssit ovat mitotettu niin että 5 ov: kurssin teoriaosuus vastaa ainakin 15 ov:n kurssia."

Jos ym. ei ollut provo, niin on pakko kysyä että miten opintoviikko amk:ssa määritellään? Oikiksessa aineopintotentti on keskimäärin 5 ov (suurin on 6,5 ov). Tiedekuntaneuvoston suosituksen mukaan 1 ov = 40 tuntia opiskelua = 280 sivua. Normaalissa viiden nopan tentissä on keskimäärin n. 1400 sivua tentittävää (lait tohon päälle). 20-30 tunnin vapaaehtoisia luentosarjoja järjestetään useammissa oppiaineissa, nappiin menneestä luentokuulustelusta 2-3 lisäpistettä tenttiin, joskus jopa korvaa parisensataa sivua luettavaa. Jos tentissä on 6 kysymystä a 10 p = 60, vaaditaan läpipääsyyn 30 pistettä (- max. 0-5 lisäpistettä, jos on osallistunut luentoihin, ja pärjännyt lukarissa). Luentosarjoista riippumatta luettavaa jää siis keskimäärin 1000 sivua. Kun ottaa kysymysten määrän huomioon, niin voi todeta että täysjärkisen opiskelijan valmistautuminen tenttiin ei riipu lisäpisteistä. Puolihuolimaton valmistautuminen johtaa kirjallisuuden uuteen läpikahlaamiseen. Tiedekunnan kanta on että luennoilla ei voi suorittaa tenttejä.

Hämmentävää.

Kysyn, sillä kaveri opiskelee Laureassa tradenomiksi, ja olen käsittänyt että siellä ei juuri kirjoja lueta. Melkein voisi jopa saada sivullisena sellaisen kuvan että heidän opintolinjallaan tenttikysymykset kysytään lähinnä luentoprujuista. Meinasin tippua tuolilta kun kaveri kertoi ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana, että heidän pitää kirjoittaa jollain kurssilla aine "Työelämän asiantuntijuudesta alalla X". Siis mitä v*ttua? Musta tuntuu henk.koht. että "asiantuntijuus" käsitteenä on viimeaikaisen koulutuspolitiikan nimissä viritetty ihan uuteen uskoon.

Tottakai parturi-kampaajaakin voidaan kutsua hiusliikkeenjohdon konsultatiivisen liikkeenjohdon asiantuntijaksi. Jos tätä verrataan maallikkoon. Hitusen kieroutunut vertailukohta. Mutta varmasti vetää 18-vuotiaita abityttöjä puoleensa. Ovat haaveilleet yhdistävänsä kädentaitonsa "yritysjohtamisen asiantuntijuuteen". Siperia opettaa. Tai ainakin työelämä. Tai sitten ei.

Mielestäni terve lähtökohta määritellä "asiantuntija" on verrata tämän tietotaitoa pitkään alalla toimineeseen alan ammattilaiseen. Yhdenkään alan asiantuntijoita yleiskielen mukaisessa merkityksessä tuskin tehdään yhdessäkään oppilaitoksessa ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän korkeakoulututkinnon puitteissa. Poikkeuksena jotkut harvinaiset pääaineet yliopistolla, joissa opiskelijoita on yhden käden sormilla laskettava määrä vuosikurssissa. Ehkäpä joku viisas mies [tekstipohjaisen tuotannon konsultatiivinen erikoisasiantuntija (AMK) tms.] ymmärtää lyödä rahoiksi "AMK-suomi" -sanakirjalla, jossa suomennetaan AMK-markkinoinnin peruskäsitteet, ja opas jaetaan jokaisen lukion ja kauppaopiston (gröhöm, anteeksi, _liiketalousinstituutin_) opinto-ohjaajille.

Meni aiheesta ohi. Anteeksi. Kuitenkin uskon että jokainen meistä löytää paikkansa niin työelämässä kuin itse elämässäkin. Ne jotka eivät löydä voivat jäädä tuijottelemaan nimilappuja.

PS. Valitukset (A) pikaistuksessa syntyneistä kielioppivirheistä, (B) puutteellisista lähdeviittauksista ja (C) kirjoittajan puuttuvasta asiantuntemuksesta voi lähettää (1) omalle työnantajalle, (2) oman oppilaitoksen omalle opintoneuvojalle, (3) naapurin kyttäävälle mummelille tai (4) opetusministeriön kansliaan.

PPS. Iloista keväänodotusta kaikille, oppiarvoista riippumatta!

Lue lisää

Liiketalouden puolelta en teidä mitään, mutta tietotekniikan puolella homma menee niin, että tehdään silloin tällöin tuntiharjoituksia ja käytännössä suurin osa ajasta isompaa projektia, johon kovalla kiireellä opiskellaan se teoria itse siihen jotta ylipäätään saa mitään aikaiseksi.

Kursseilla on tentti joka on puolet arvosanasta ja isompa tai isommat projektityöt ovat toinen puoli.

Opintoviikkojen vastaavuus näkyy suhteessa kurssin sisältöön, kun tulee kokemusta opiskelusta osaa vasta arvioida mikä on sisällön todellinen opintoviikkomäärä suhteessa ilmoitettuun.

Kysymys on kurssin aihealueesta, eli mitä käydään lävitse ja sitten ajasta jossa se käydään läpi, tietotekniikan puolella teorian opiskelun päälle pitää tehdä paljon käytännön harjoittelua, mikä lisää työmäärää huomattavasti verrattuna opintolinjoihin joissa suurimmaksi osaksi opiskellaan vain lukemalla.

Käytännössä tämä tarkoittaa että jos on 5 ov:n kurssi 4 h/vko lähiopetusta josta puolet voi olla teoriaa ja yleensä vain puolet lukukaudesta on teoriaa 2h ja 2h tehdään koulussa ensin muutama tuntiharjoitus lukukauden alussa ja sen jälkeen omaa projektia. Tämän lisäksi sitten koska teorian määrä ei riitä opiskellaan omalla ajalla lisää ja tehdään kurssin projekityötä, mikä on sen laajuinen että sitä tekee noin esim. 4pv/vko noin 5h ja yleensä kurssin loppupuolella menee viikonloputkin. Tämä oli vain yksi kurssi, suositeltava määrä on että otettaisiin 20 ov joka vastaisi neljää tällaista kurssia.

Repikää siitä.

Tentteihin treenaaminen on yleensä helpoin juttu, sellaiset kurssit jossa on vain lukemista ja tentti ovat helpompia eikä niitä ole kuin muutamia.

Räkä kirjoitti:

Aloitan tuosta ammattilaisuudesta. Ammattikorkeista ei valmistuta asiantuntijaksi tai osaajaksi vaan em. taidot saadaan oltua jonkinaikaa työelämässä.

Arvosanoista. Olen paras puhuja kun koetulokset muistuttivat enemmän binäärikoodia kuin todellisia arvosanoja. Olen kuitenkin valmistunut, saanut hyväpalkkaisen työn ja työnkuva on kehittynyt paremmaksi.
Siihen ei ole tarvittu ulkoa opeteltuja kirjoja vaan kylmäpäisyyttä saada asetetut tavoitteet saavutettua. Menestyminen on suoraan verrannollista osaamiseen, sitä osaamista ei vain saa ammattikorkeista, etenkään lukemalla kirjoja.

Todistusarvosanat eivät kerro mitään. Erinomaisen arvosanan saa vaikka hymyilemällä oikeassa paikassa ja huippuhyvin kurssin osaava voi saada ykkösen sanoen väärän sanan open ollessa huonolla tuulella. Tämä on hyvin raadollista elämää eikä monetkaan paikat poikkea koirakoulusta. Menestys ja kouluarvosanat kuuluvat yhteen vielä peruskoulun OPO-tunneilla, ei oikeassa työelämässä.

Onnea kuitenkin eteenpäin.

Lue lisää

Höpö höpö.

Tuota mainitsemaasi "osaamista" ei saa yliopistosta eikä ammattikorkeasta vaan työelämässä oppimalla. Sekä amk- että yliopistotutkinnot antavat pohjan tälle työelämässä oppimiselle ja sitä kautta ammattilaiseksi kehittymiselle. Niin minä kuin lukuisat muutkin ammattikorkeasta valmistuneet ovat ammattilaisiksi kehittyneet aivan kuten osa yliopiston käyneistä. Etenkin kaupallisella alalla on kysymys tutkinnon suorittamisen jälkeen hyvin pitkälti henkilökohtaisista ominaisuuksista kuinka hyvin menestyy. Siinä on aivan sama onko tutkinto esim. Heliasta tai HKKK:sta. Ja kysymys ei ole siitä mitä sinä asiasta ajattelet vaan siitä, minkä suurin osa työnantajista on jo todennut tradenomien yleistyttyä.

Kunkku10 kirjoitti:

Höpö höpö.

Tuota mainitsemaasi "osaamista" ei saa yliopistosta eikä ammattikorkeasta vaan työelämässä oppimalla. Sekä amk- että yliopistotutkinnot antavat pohjan tälle työelämässä oppimiselle ja sitä kautta ammattilaiseksi kehittymiselle. Niin minä kuin lukuisat muutkin ammattikorkeasta valmistuneet ovat ammattilaisiksi kehittyneet aivan kuten osa yliopiston käyneistä. Etenkin kaupallisella alalla on kysymys tutkinnon suorittamisen jälkeen hyvin pitkälti henkilökohtaisista ominaisuuksista kuinka hyvin menestyy. Siinä on aivan sama onko tutkinto esim. Heliasta tai HKKK:sta. Ja kysymys ei ole siitä mitä sinä asiasta ajattelet vaan siitä, minkä suurin osa työnantajista on jo todennut tradenomien yleistyttyä.

Lue lisää

Sellainen olisi kiva nähdä. Miten voi olla noin kritiikittömän sokeita?

Räkä kirjoitti:

Aloitan tuosta ammattilaisuudesta. Ammattikorkeista ei valmistuta asiantuntijaksi tai osaajaksi vaan em. taidot saadaan oltua jonkinaikaa työelämässä.

Arvosanoista. Olen paras puhuja kun koetulokset muistuttivat enemmän binäärikoodia kuin todellisia arvosanoja. Olen kuitenkin valmistunut, saanut hyväpalkkaisen työn ja työnkuva on kehittynyt paremmaksi.
Siihen ei ole tarvittu ulkoa opeteltuja kirjoja vaan kylmäpäisyyttä saada asetetut tavoitteet saavutettua. Menestyminen on suoraan verrannollista osaamiseen, sitä osaamista ei vain saa ammattikorkeista, etenkään lukemalla kirjoja.

Todistusarvosanat eivät kerro mitään. Erinomaisen arvosanan saa vaikka hymyilemällä oikeassa paikassa ja huippuhyvin kurssin osaava voi saada ykkösen sanoen väärän sanan open ollessa huonolla tuulella. Tämä on hyvin raadollista elämää eikä monetkaan paikat poikkea koirakoulusta. Menestys ja kouluarvosanat kuuluvat yhteen vielä peruskoulun OPO-tunneilla, ei oikeassa työelämässä.

Onnea kuitenkin eteenpäin.

Lue lisää

Minun lauseeni viestissä johon kommentoit:
"Mutta minä, kuten moni muukin, haluan menestyä ja oppia, jotta voin sitten päästä työelämään kehittämään itseäni ammattilaiseksi."

Sinun lauseesi viestissäsi, jossa kommentois viestiäni:
"Aloitan tuosta ammattilaisuudesta. Ammattikorkeista ei valmistuta asiantuntijaksi tai osaajaksi vaan em. taidot saadaan oltua jonkinaikaa työelämässä."

Lueppas nyt uudestaan tuo minun lauseeni niin siinä ihan selvästi lukee, että pääsen kehittymään ammattilaiseksi TYÖELÄMÄSSÄ!!!

TuTra kirjoitti:

Minun lauseeni viestissä johon kommentoit:
"Mutta minä, kuten moni muukin, haluan menestyä ja oppia, jotta voin sitten päästä työelämään kehittämään itseäni ammattilaiseksi."

Sinun lauseesi viestissäsi, jossa kommentois viestiäni:
"Aloitan tuosta ammattilaisuudesta. Ammattikorkeista ei valmistuta asiantuntijaksi tai osaajaksi vaan em. taidot saadaan oltua jonkinaikaa työelämässä."

Lueppas nyt uudestaan tuo minun lauseeni niin siinä ihan selvästi lukee, että pääsen kehittymään ammattilaiseksi TYÖELÄMÄSSÄ!!!

Lue lisää

Olet oikeassa! Huomasitko että koko kommenttini koski sinua eikä vain pari alkuriviä.
Voi Tuija Tradenomi. Olet varmasti hieno ja fiksu tyttö. Tervetuloa kirjoinesi ja tenttituloksinesi toimistovirkailijaksi sanomaan miten yritystä johdetaan lattiatasolta käsin.

Odotan sitä innolla!

Jim kirjoitti:

että kaikista ammattikorkeakouluissa opetettavista aineista ei löydy kirjoja suomen kielellä. Kustantajien ei kannata tehdä suomen kielisiä kirjoja niin pientä määrää kuin ammattikorkeakoulut tarvitsisivat. Löytyy niitä samaisia kirjoja englanniksi ja saksaksi, mutta itse opetettava asia jää silloin toisarvoiseen asemaan kielen ymmärtämisen takia. Miten oikiksen tentti kirjojen tavaaminen tuntuis saksaksi? Voisin kuvitella että 1400 sivun tenttiaineisto muutaman opintoviikon saksalla olisi turhauttava kokemus. vai?

Lue lisää

Mulla on juuri työn alla "principles of corporate finance" (Brealey, Myers), joka on englantia ja hitusen päälle 1000 sivua. Samaiseen tenttiin tulee lisäksi 6 kansainvälisissä tiedejulkaisuissa julkaistua englanninkielistä tutkimusta/lyhennelmää rahoituksen saralta (muutamia kymmeniä sivuja) ja opintopruju suomeksi. Tentti on laajuudeltaan 3 opintoviikkoa. Luettavan määrä ei ole mitenkään erityisen suuri muihin kursseihin nähden. Yleensä meillä on käytössä englanninkieliset kirjat, koska ne ovat arvostetuimpia ja niitä päivitetään useammin kuin suomalaisia. Ehkä suurimpana erona AMK:n on runsas tutkimusten käyttö opintomateriaalina.

Räkä kirjoitti:

Olet oikeassa! Huomasitko että koko kommenttini koski sinua eikä vain pari alkuriviä.
Voi Tuija Tradenomi. Olet varmasti hieno ja fiksu tyttö. Tervetuloa kirjoinesi ja tenttituloksinesi toimistovirkailijaksi sanomaan miten yritystä johdetaan lattiatasolta käsin.

Odotan sitä innolla!

Lue lisää

Mistä ihmeestä päättelit nimekseni Tuija? Tuo lyhenne tulee seuraavista sanoista TUleva TRAdenomi. Mikä vika on toimistovirkailijan töissä? Tiedätkö, että sinullakaan ei olisi ketään ketä johtaa ellei olisi esimerkiksi toimistovirkailijoita. Ja toisekseen, ei se tarkoita, että pitää lattiatasolta käsin kertoa miten yritystä johdetaan, kyllä akateemisilla aivoillasi nyt käsitit hieman väärin. Lattiatasolta kannattaa vastaanottaa ideoita TIETYN PROSESSIN KULUN PARANTAMISEKSI. Kun prosessit saadaan (myös informaation kulku) sujuvaksi, syntyy säästöjä mitä kautta syntyy mahdollisuus tarjota tuotetta tai palvelua halvemmalla mitä kautta kysyntä mahdollisesti kasvaa mitä kautta tuotantoa pitää mahdollisesti lisätä mitä kautta syntyy mahdollisesti uusia työpaikkoja jne. Lattiatason porukka kun tietää johtavaa paremmin, miten jokin osa esim. jossakin laitteessa kulkee tai mitä kautta jokin tieto kulkee ennen kuin se pääsee perille. Lattiataso tietää sen paremmin, koska he ovat osallisena siihen tapahtumaan. Ideat prosessien tehostamiseen kulkevat sitten päättäjille, jotka tekevät omia johtopäätöksiään, hylkäävät huonot ideat ja lähtevät jalostamaan hyviä ideoita. YMMÄRSITKÖ NYT VAI PITÄÄKÖ VIELÄ VÄÄNTÄÄ RAUTALANGASTA?

Räkä kirjoitti:

Olet oikeassa! Huomasitko että koko kommenttini koski sinua eikä vain pari alkuriviä.
Voi Tuija Tradenomi. Olet varmasti hieno ja fiksu tyttö. Tervetuloa kirjoinesi ja tenttituloksinesi toimistovirkailijaksi sanomaan miten yritystä johdetaan lattiatasolta käsin.

Odotan sitä innolla!

Lue lisää

"Huomasitko että koko kommenttini koski sinua eikä vain pari alkuriviä."

Kylläpä vain huomasin. En vain jaksanut kommentoida muuhun osuuteen. Vain siihen, mikä sai niskakarvani pystyyn.

mikälie oikkari kirjoitti:

"Teoria opiskellaan kotona ja kurssit ovat mitotettu niin että 5 ov: kurssin teoriaosuus vastaa ainakin 15 ov:n kurssia."

Jos ym. ei ollut provo, niin on pakko kysyä että miten opintoviikko amk:ssa määritellään? Oikiksessa aineopintotentti on keskimäärin 5 ov (suurin on 6,5 ov). Tiedekuntaneuvoston suosituksen mukaan 1 ov = 40 tuntia opiskelua = 280 sivua. Normaalissa viiden nopan tentissä on keskimäärin n. 1400 sivua tentittävää (lait tohon päälle). 20-30 tunnin vapaaehtoisia luentosarjoja järjestetään useammissa oppiaineissa, nappiin menneestä luentokuulustelusta 2-3 lisäpistettä tenttiin, joskus jopa korvaa parisensataa sivua luettavaa. Jos tentissä on 6 kysymystä a 10 p = 60, vaaditaan läpipääsyyn 30 pistettä (- max. 0-5 lisäpistettä, jos on osallistunut luentoihin, ja pärjännyt lukarissa). Luentosarjoista riippumatta luettavaa jää siis keskimäärin 1000 sivua. Kun ottaa kysymysten määrän huomioon, niin voi todeta että täysjärkisen opiskelijan valmistautuminen tenttiin ei riipu lisäpisteistä. Puolihuolimaton valmistautuminen johtaa kirjallisuuden uuteen läpikahlaamiseen. Tiedekunnan kanta on että luennoilla ei voi suorittaa tenttejä.

Hämmentävää.

Kysyn, sillä kaveri opiskelee Laureassa tradenomiksi, ja olen käsittänyt että siellä ei juuri kirjoja lueta. Melkein voisi jopa saada sivullisena sellaisen kuvan että heidän opintolinjallaan tenttikysymykset kysytään lähinnä luentoprujuista. Meinasin tippua tuolilta kun kaveri kertoi ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana, että heidän pitää kirjoittaa jollain kurssilla aine "Työelämän asiantuntijuudesta alalla X". Siis mitä v*ttua? Musta tuntuu henk.koht. että "asiantuntijuus" käsitteenä on viimeaikaisen koulutuspolitiikan nimissä viritetty ihan uuteen uskoon.

Tottakai parturi-kampaajaakin voidaan kutsua hiusliikkeenjohdon konsultatiivisen liikkeenjohdon asiantuntijaksi. Jos tätä verrataan maallikkoon. Hitusen kieroutunut vertailukohta. Mutta varmasti vetää 18-vuotiaita abityttöjä puoleensa. Ovat haaveilleet yhdistävänsä kädentaitonsa "yritysjohtamisen asiantuntijuuteen". Siperia opettaa. Tai ainakin työelämä. Tai sitten ei.

Mielestäni terve lähtökohta määritellä "asiantuntija" on verrata tämän tietotaitoa pitkään alalla toimineeseen alan ammattilaiseen. Yhdenkään alan asiantuntijoita yleiskielen mukaisessa merkityksessä tuskin tehdään yhdessäkään oppilaitoksessa ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän korkeakoulututkinnon puitteissa. Poikkeuksena jotkut harvinaiset pääaineet yliopistolla, joissa opiskelijoita on yhden käden sormilla laskettava määrä vuosikurssissa. Ehkäpä joku viisas mies [tekstipohjaisen tuotannon konsultatiivinen erikoisasiantuntija (AMK) tms.] ymmärtää lyödä rahoiksi "AMK-suomi" -sanakirjalla, jossa suomennetaan AMK-markkinoinnin peruskäsitteet, ja opas jaetaan jokaisen lukion ja kauppaopiston (gröhöm, anteeksi, _liiketalousinstituutin_) opinto-ohjaajille.

Meni aiheesta ohi. Anteeksi. Kuitenkin uskon että jokainen meistä löytää paikkansa niin työelämässä kuin itse elämässäkin. Ne jotka eivät löydä voivat jäädä tuijottelemaan nimilappuja.

PS. Valitukset (A) pikaistuksessa syntyneistä kielioppivirheistä, (B) puutteellisista lähdeviittauksista ja (C) kirjoittajan puuttuvasta asiantuntemuksesta voi lähettää (1) omalle työnantajalle, (2) oman oppilaitoksen omalle opintoneuvojalle, (3) naapurin kyttäävälle mummelille tai (4) opetusministeriön kansliaan.

PPS. Iloista keväänodotusta kaikille, oppiarvoista riippumatta!

Lue lisää

"Mielestäni terve lähtökohta määritellä "asiantuntija" on verrata tämän tietotaitoa pitkään alalla toimineeseen alan ammattilaiseen. Yhdenkään alan asiantuntijoita yleiskielen mukaisessa merkityksessä tuskin tehdään yhdessäkään oppilaitoksessa ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän korkeakoulututkinnon puitteissa."

Paremmin ei voi sanoa. Kiitos ja kumarrus

TuTra kirjoitti:

Mistä ihmeestä päättelit nimekseni Tuija? Tuo lyhenne tulee seuraavista sanoista TUleva TRAdenomi. Mikä vika on toimistovirkailijan töissä? Tiedätkö, että sinullakaan ei olisi ketään ketä johtaa ellei olisi esimerkiksi toimistovirkailijoita. Ja toisekseen, ei se tarkoita, että pitää lattiatasolta käsin kertoa miten yritystä johdetaan, kyllä akateemisilla aivoillasi nyt käsitit hieman väärin. Lattiatasolta kannattaa vastaanottaa ideoita TIETYN PROSESSIN KULUN PARANTAMISEKSI. Kun prosessit saadaan (myös informaation kulku) sujuvaksi, syntyy säästöjä mitä kautta syntyy mahdollisuus tarjota tuotetta tai palvelua halvemmalla mitä kautta kysyntä mahdollisesti kasvaa mitä kautta tuotantoa pitää mahdollisesti lisätä mitä kautta syntyy mahdollisesti uusia työpaikkoja jne. Lattiatason porukka kun tietää johtavaa paremmin, miten jokin osa esim. jossakin laitteessa kulkee tai mitä kautta jokin tieto kulkee ennen kuin se pääsee perille. Lattiataso tietää sen paremmin, koska he ovat osallisena siihen tapahtumaan. Ideat prosessien tehostamiseen kulkevat sitten päättäjille, jotka tekevät omia johtopäätöksiään, hylkäävät huonot ideat ja lähtevät jalostamaan hyviä ideoita. YMMÄRSITKÖ NYT VAI PITÄÄKÖ VIELÄ VÄÄNTÄÄ RAUTALANGASTA?

Lue lisää

Temperamenttimaisuudestasi päättelin sinut naiseksi ja Tuija sopisi sinulle hyvin nimeksi. Tuula tai Tuomi vähemmän hyvin.
Toimistovirkailijoiden työssä ei ole mitään vikaa, niin kauan kuin eivät juoruile käytävillä puolta päivää, hölötä puhelimessa sillailla ettei heitä tavoita kun tarvitsee tai sekoile lähibaarissa vapaa-ajalla nipistelemässä muita. Luen itsenikin toimistovirkailijaksi jossain määrin. Sillä erolla että he ovat toimihenkilöitä kun taas itseni on luokiteltu ylemmäksi toimihenkilöksi.
Työni puolesta joudun reissaamaan jonkun verran ja tekemään kenttätarkastuksia, eli puhdasta toimistohommaa en tee. Piirtäjät, assistentit jne. ovat välttämättömiä monessa työssä ja heidän kanssaan on syytä olla väleissä jos haluaa saada työnsä tehdyksi ilman että joutuu opettelemaan heidän tehtäväänsä.

Vastakyssäri: Mistä päättelet minut akateemiseksi, johtajaksi ja täysin tietämättömäksi liiketoimintaprosesseista?

Olen insinööri AMK, en miellä itseäni akateemiseksi missään muodossa. Johtajana en ole kuin ylempien toimihenkilöiden paikallisosaston varapuheenjohtajana/sihteerinä. Kuvaamasi liiketoimintaprosessi on kuin suoraan oppikirjasta. Koko kappale minun akateemisesta tyrmäyksestä aina rautalankataideteoksen luomiseen on sitä. Hyvin olet kirjasi lukenut. Ei tosin ole kuulunut minun lukemiin kirjoihin vaikka TuTa:a opiskelinkin sivuaineen verran. Asiaa ei voi kieltääkään. Kuvaamasi prosessi on yksi monista yritysten sisäisistä prosesseista. Niitä on muitakin, mutta kuvailemasi on yksi tärkeimmistä.

Koneinsinöörinä ja herrasmiehenä kehtaan takertua esitykseesi miten jokin osa esim. jossakin laitteessa kulkee kun en tiedä miten osat laitteissa kulkevat! Lineaari- ja pyörimisdynamiikka (liike) on tuttua touhua, koneet ja laitteet kulkevat korkeintaan lavetilla.

Tiedon kulusta olisin todella huolissani jos johto ei tiedä miten se yrityksessä kulkee. Manitsemasi esimerkki on osoitus työntekijöiden omista sovelluksista laatujärjestelmän ulkopuolelta, mikä on vastoin yrityksen toimintaa. Sitä kutsutaan muutospeloksi, vastarinnaksi tai piittaamattomuudeksi jos johdon hyväksymiä laatukäsikirjöja ei noudateta. En ymmärrä kantaasi edes siinä tapauksessa että työntekijöiden oma järjestelmä olisi tehokkaampi ja yksinkertaisempi kuin yrityksen oma. Siinä on vikana että jokin porras jää tiedosta paitsi! Paras järjestelmä ei aina ole se yksinkertaisin. Tiedän mistä puhun koska työskentelen äärimmäisen byrokraattisessa organisaatiossa, perua valtio-omisteisuudesta.

Minulla ei ole niskakarvat pystyssä. Halusin vain hillit idealististä kuohuntaasi. Kuvasit hyvin lattiatason tunteita miten heitä ei kuunnella ja hyvä kohde vihan purkauksiin on syytön keskijohto jos jokainen ehdotus ei mene ensikerralla jakeluun. Olen aloittanut asentajana/operaattorina ja jatkanut opintoja AMK.ssa jotenkuten pärjäten lähinnä vapaa-ajan riennoissa ja oppilaskunnassa.
Minulle ei tarvitse jankata asioita jotka tiedän mutta sinä luulet etten tiedä kun olet tiedät minusta hyvin vähäisiä määriä!

Olisi kuitenkin mukava kuulla onko sinulla vielä sanottavaa! Se rautalankamallikin olisi mukava nähdä toimitusprosessin tehostamisesta. Suosittelen käytettäväksi Adobea!

Olen edellisen kanssa täysin samaa mieltä. Kirjoitus tuntui kuin se olisi minun kirjoittamani:)Opiskelen kanssa ammattikorkeassa ja voin sanoa ettei mikään siis EI TODELLAKAAN mikään alkuperäistekstissä pitänyt paikkaansa.

Epäilempä ettei sitä ollut edes tosissaan kirjoitettu. Kirjoittelija tais vaan haluta vähän keskustelua vireille... Saamansa piti!!!

"missä ihmeen AMK:ssa muka opetat, mutta tokkopa se Suomen arvostetuimpiin kuuluu"

Kuka on listannut AMK:t arvostusjärjestykseen? Opetusministeriö, opetushallitus vaiko sinä? En voi ymmärtää tätä AMK-menninkäisten jupinaa siitä kuinka he ovat huippuasiantuntijoita ja vievät kaikki työpaikat. Ja päälle vielä jaksavat mumista kuinka juuri heidän AMK on se kaikkein arvostetuin. Jos arvostusta haluat, mene yliopistoon.

verkonpaino kirjoitti:

"missä ihmeen AMK:ssa muka opetat, mutta tokkopa se Suomen arvostetuimpiin kuuluu"

Kuka on listannut AMK:t arvostusjärjestykseen? Opetusministeriö, opetushallitus vaiko sinä? En voi ymmärtää tätä AMK-menninkäisten jupinaa siitä kuinka he ovat huippuasiantuntijoita ja vievät kaikki työpaikat. Ja päälle vielä jaksavat mumista kuinka juuri heidän AMK on se kaikkein arvostetuin. Jos arvostusta haluat, mene yliopistoon.

Lue lisää

Tuskin kaikki sitä yliopistookan kovin korkealle arvostaa.... Vai mitä????

verkonpaino kirjoitti:

"missä ihmeen AMK:ssa muka opetat, mutta tokkopa se Suomen arvostetuimpiin kuuluu"

Kuka on listannut AMK:t arvostusjärjestykseen? Opetusministeriö, opetushallitus vaiko sinä? En voi ymmärtää tätä AMK-menninkäisten jupinaa siitä kuinka he ovat huippuasiantuntijoita ja vievät kaikki työpaikat. Ja päälle vielä jaksavat mumista kuinka juuri heidän AMK on se kaikkein arvostetuin. Jos arvostusta haluat, mene yliopistoon.

Lue lisää

Jep, ja lisää vielä, että mene vaikka "arvostettuihin" yliopistoihin kuten Lappeenrannan tai Vaasan kaltaisiin business cityihin.

Ja tuosta listasta tiedoksi; sitä ei ole kukaan tehnyt ja toisten tekstejä kannattaa lukea omia aivojaan käyttäen. Eri amk:den arvostus pohjautuu moniin seikkoihin ja niiden pohjalta on syntynyt varsin karkea ranking eri amk:den tasosta. Tältä pohjalta voidaan sanoa tiettyjä kouluja, jotka kuuluvat Suomen arvostetuimpiin. Mitään absoluuttista mittaria ei tietenkään ole, mikä kertoisi jonkun koulun olevan Suomen arvostetuin. P.S. Sama pätee myös tiedekorkeakouluihin, tiedoksi vaan...

verkonpaino kirjoitti:

"missä ihmeen AMK:ssa muka opetat, mutta tokkopa se Suomen arvostetuimpiin kuuluu"

Kuka on listannut AMK:t arvostusjärjestykseen? Opetusministeriö, opetushallitus vaiko sinä? En voi ymmärtää tätä AMK-menninkäisten jupinaa siitä kuinka he ovat huippuasiantuntijoita ja vievät kaikki työpaikat. Ja päälle vielä jaksavat mumista kuinka juuri heidän AMK on se kaikkein arvostetuin. Jos arvostusta haluat, mene yliopistoon.

Lue lisää

kyllähän amkeista aika selkeästi muutama erottuu, jokusella amkilla on "arvostetun amkin" maine. se mihin arvostus perustuu on ihan asia erikseen. ihan sama kuin yliopistoilla ja teknillisillä korkeakouluilla jne. ei niitäkään ole kaikkia luotu tasaväkisiksi.

btw, yksi arvostuksen mittari amkiin voisi olla esim hakijamäärät. vaikka tämä tietysti nostaa erityisesti pk-seudun amkien "arvostusta", koska porukkaa riittää ja kaikki perämetsistäkin haluaa helsinkiin opiskelemaan ja kukaan helsinkiläinen ei kirveelläkään lähde sieltä minnekään.

Queen12 kirjoitti:

Jep, ja lisää vielä, että mene vaikka "arvostettuihin" yliopistoihin kuten Lappeenrannan tai Vaasan kaltaisiin business cityihin.

Ja tuosta listasta tiedoksi; sitä ei ole kukaan tehnyt ja toisten tekstejä kannattaa lukea omia aivojaan käyttäen. Eri amk:den arvostus pohjautuu moniin seikkoihin ja niiden pohjalta on syntynyt varsin karkea ranking eri amk:den tasosta. Tältä pohjalta voidaan sanoa tiettyjä kouluja, jotka kuuluvat Suomen arvostetuimpiin. Mitään absoluuttista mittaria ei tietenkään ole, mikä kertoisi jonkun koulun olevan Suomen arvostetuin. P.S. Sama pätee myös tiedekorkeakouluihin, tiedoksi vaan...

Lue lisää

Juuri näin, neiti kuningatar jo pitää amk:ita arvostetumpana kuin mm. Lappeenrannan tai Vaasan yliopistoja. Ko. yliopistoista kuitenkin valmistuu maistereita, ei amk-tutkinnon suorittaneita.

AMK:en arvostusmittari on huuhaata, koska se on täysin subjektiivista. Maailmalla yliopistoja verrataan mm. valmistuneiden tohtoreiden tai saatujen Nobel-palkintojen perusteella, mutta tämä "mun koulu on paras ja arvostetuin" on jotain huvittavan ja säälittävän väliltä.

King69 kirjoitti:

Juuri näin, neiti kuningatar jo pitää amk:ita arvostetumpana kuin mm. Lappeenrannan tai Vaasan yliopistoja. Ko. yliopistoista kuitenkin valmistuu maistereita, ei amk-tutkinnon suorittaneita.

AMK:en arvostusmittari on huuhaata, koska se on täysin subjektiivista. Maailmalla yliopistoja verrataan mm. valmistuneiden tohtoreiden tai saatujen Nobel-palkintojen perusteella, mutta tämä "mun koulu on paras ja arvostetuin" on jotain huvittavan ja säälittävän väliltä.

Lue lisää

Vaasan yliopistossa on mm. maan arvostetuin rahoituksen opetus ja Lappeenrannassa mm. maan arvostetuin ydinteknologian tutkimus. Mikään AMK ei vielä ole erikoistunut millekään alalle, joita voisi pitää maan arvostetuimpana alallaan. Kait se päivä joskus koittaa. Arvostusta on mitattu alan seminaarien ja artikkeleiden perusteella.

tallulah kirjoitti:

kyllähän amkeista aika selkeästi muutama erottuu, jokusella amkilla on "arvostetun amkin" maine. se mihin arvostus perustuu on ihan asia erikseen. ihan sama kuin yliopistoilla ja teknillisillä korkeakouluilla jne. ei niitäkään ole kaikkia luotu tasaväkisiksi.

btw, yksi arvostuksen mittari amkiin voisi olla esim hakijamäärät. vaikka tämä tietysti nostaa erityisesti pk-seudun amkien "arvostusta", koska porukkaa riittää ja kaikki perämetsistäkin haluaa helsinkiin opiskelemaan ja kukaan helsinkiläinen ei kirveelläkään lähde sieltä minnekään.

Lue lisää

Eihän hakijamäärä kuvaa mitään koulun opetuksen tasosta. Vai mitä arvostuksella hait? Osaamisen tasoa vai ns. katu-uskottavuutta?

verkonpaino kirjoitti:

"missä ihmeen AMK:ssa muka opetat, mutta tokkopa se Suomen arvostetuimpiin kuuluu"

Kuka on listannut AMK:t arvostusjärjestykseen? Opetusministeriö, opetushallitus vaiko sinä? En voi ymmärtää tätä AMK-menninkäisten jupinaa siitä kuinka he ovat huippuasiantuntijoita ja vievät kaikki työpaikat. Ja päälle vielä jaksavat mumista kuinka juuri heidän AMK on se kaikkein arvostetuin. Jos arvostusta haluat, mene yliopistoon.

Lue lisää

Tuossa kuuntelin, kun erääseen tehtaaseen valittiin haastatteluihin ihmisiä (kyse oli kahden ostosihteerin lomituksesta) niin kaikkien yliopisto-opiskelijoiden hakemukset laitettiin sivuun. Syy: "Nuo ovat yleensä ylimielisiä ja muutenkin liian koulutettuja".

Ja jos ihmettelet miten tuollaisen kuulin niin voin kertoa, että toinen valitsija on ystäväni.

Kuuleva korva kirjoitti:

Tuossa kuuntelin, kun erääseen tehtaaseen valittiin haastatteluihin ihmisiä (kyse oli kahden ostosihteerin lomituksesta) niin kaikkien yliopisto-opiskelijoiden hakemukset laitettiin sivuun. Syy: "Nuo ovat yleensä ylimielisiä ja muutenkin liian koulutettuja".

Ja jos ihmettelet miten tuollaisen kuulin niin voin kertoa, että toinen valitsija on ystäväni.

Lue lisää

Totta helvetissä akateemisen tutkinnon suorittanut on ns. liian koulutettu ikänsä olemaan ostosihteerinä (tietämättä tarkalleen, mikä ko. sihteerin työnkuva on). On aivan varmaa, että amk-tutkinnon tai ylempi amk-tutkinnon on "tyytyväisempi" klo. paikkaan koulutuksellisessa mielessä kuin akateemisen tutkinnon suorittanut. Mitä siitä sitten, asian on selvä?

Koska kyseessä oli määräaikainen työ, niin osoittaa tietenkin työnantajalta typeryyttä, jos valintaperusteet olivat ko. tyyppisiä. Ei liene vaikeaa arvata, että ns. työhönottaja oli mies ja merkonomi/insinööri, jolle olisi tietenkin ongelmallista joutua huomaamaan nuoren naimaisterin olevan aika lailla fiksumpi. Paras tulisi aina valita, oli tausta millainen tahansa..

orgaani kirjoitti:

Eihän hakijamäärä kuvaa mitään koulun opetuksen tasosta. Vai mitä arvostuksella hait? Osaamisen tasoa vai ns. katu-uskottavuutta?

miten sinä määrittelet sanan arvostettu?

pältsi kirjoitti:

Tuskin kaikki sitä yliopistookan kovin korkealle arvostaa.... Vai mitä????

siltä vaan näyttää, että ainakin vanhemmat ihmiset (yli 30-vuotiaat) ei juuri näitä ammattikorkeaita arvosta, pitävät niitä jostain syystä vain nimeänsä muuttaneita keskiasteen oppilaitoksina. Ja sellaisiahan ne todellisuudessa ovatkin, ei muutamassa vuodessa kehitetä kunnolista uutta korkeakoulujärjestelmää, vaikka millaisia titteleitä keksittäisiin tai suoranaisesti varastettaisiin tiedepuolelta (kuten sosionomi). Ammattikorkeakoululaiset haluaisivat arvostusta ja kunniaa, mutta eivät kuitenkaan ole valmiita työskentelemään sen eteen. Niin, että pääsisivät oikeaan korkeakouluun.

pältsi kirjoitti:

Tuskin kaikki sitä yliopistookan kovin korkealle arvostaa.... Vai mitä????

siltä vaan näyttää, että ainakin vanhemmat ihmiset (yli 30-vuotiaat) ei juuri näitä ammattikorkeaita arvosta, pitävät niitä jostain syystä vain nimeänsä muuttaneita keskiasteen oppilaitoksina. Ja sellaisiahan ne todellisuudessa ovatkin, ei muutamassa vuodessa kehitetä kunnolista uutta korkeakoulujärjestelmää, vaikka millaisia titteleitä keksittäisiin tai suoranaisesti varastettaisiin tiedepuolelta (kuten sosionomi). Ammattikorkeakoululaiset haluaisivat arvostusta ja kunniaa, mutta eivät kuitenkaan ole valmiita työskentelemään sen eteen. Niin, että pääsisivät oikeaan korkeakouluun.

Kuuleva korva kirjoitti:

Tuossa kuuntelin, kun erääseen tehtaaseen valittiin haastatteluihin ihmisiä (kyse oli kahden ostosihteerin lomituksesta) niin kaikkien yliopisto-opiskelijoiden hakemukset laitettiin sivuun. Syy: "Nuo ovat yleensä ylimielisiä ja muutenkin liian koulutettuja".

Ja jos ihmettelet miten tuollaisen kuulin niin voin kertoa, että toinen valitsija on ystäväni.

Lue lisää

No onhan se niin että yliopisto-opiskelijat ovat liian koulutettuja määräaikaisen ostosihteerin tehtävään. Jos kyseessä olisi ollut ostopäällikön lomitus, olii amk-opiskelijoiden hakemukset laitettu sivuun. Mikäköhän koulutus ystävälläsi on? Ei taida olla edes ylioppilas?

haiseva kainalo kirjoitti:

No onhan se niin että yliopisto-opiskelijat ovat liian koulutettuja määräaikaisen ostosihteerin tehtävään. Jos kyseessä olisi ollut ostopäällikön lomitus, olii amk-opiskelijoiden hakemukset laitettu sivuun. Mikäköhän koulutus ystävälläsi on? Ei taida olla edes ylioppilas?

Lue lisää

No jopas on luulot, jos kuvittelet yliopisto-opiskelijan kelpaavan lomittamaan päällikköä.. HAH HAH HAA.. Niitä tarvitaan hoitamaan joku ammattilainen ja yleensä sen tekeekin joku talon sisältä...

Sihteeri kirjoitti:

Totta helvetissä akateemisen tutkinnon suorittanut on ns. liian koulutettu ikänsä olemaan ostosihteerinä (tietämättä tarkalleen, mikä ko. sihteerin työnkuva on). On aivan varmaa, että amk-tutkinnon tai ylempi amk-tutkinnon on "tyytyväisempi" klo. paikkaan koulutuksellisessa mielessä kuin akateemisen tutkinnon suorittanut. Mitä siitä sitten, asian on selvä?

Koska kyseessä oli määräaikainen työ, niin osoittaa tietenkin työnantajalta typeryyttä, jos valintaperusteet olivat ko. tyyppisiä. Ei liene vaikeaa arvata, että ns. työhönottaja oli mies ja merkonomi/insinööri, jolle olisi tietenkin ongelmallista joutua huomaamaan nuoren naimaisterin olevan aika lailla fiksumpi. Paras tulisi aina valita, oli tausta millainen tahansa..

Lue lisää

Mitä kakkaa..sää oot taas joku vässykkä akateeminen kikkelin puristelija. Vaikutat niinku tosi katkeralta..no mut kukpa ei olis ku on koulussa puolet elämästään eikä ikinä pääse töihin!Mutta hei sun täytyy vaan elää asian kanssa!!!Mun mielestä kaikki akateemiset ihmiset vois koota uhteen suureen kasaan ja lahdata..ei pahalla mut niin se vaan on!Teistä kun ei vaan ole hyötyä kenelläkkään..käytätte vaan yhteiskunnan kaikki rahat ylipitkillä opiskeluillanne..ja kaikki tää vaan siks että ootte niin laiskoja!!hohhoijaa..ei muuta voi sanoa!

Teeepop kirjoitti:

Mitä kakkaa..sää oot taas joku vässykkä akateeminen kikkelin puristelija. Vaikutat niinku tosi katkeralta..no mut kukpa ei olis ku on koulussa puolet elämästään eikä ikinä pääse töihin!Mutta hei sun täytyy vaan elää asian kanssa!!!Mun mielestä kaikki akateemiset ihmiset vois koota uhteen suureen kasaan ja lahdata..ei pahalla mut niin se vaan on!Teistä kun ei vaan ole hyötyä kenelläkkään..käytätte vaan yhteiskunnan kaikki rahat ylipitkillä opiskeluillanne..ja kaikki tää vaan siks että ootte niin laiskoja!!hohhoijaa..ei muuta voi sanoa!

Lue lisää

Yeees!!!! Kerrankin kommentti jossa oli oikeeta asiaa... Olen täysin samaa mieltä enkä usko olevani ainoa. Lisää tätä!!!!!

ohhottelija kirjoitti:

No jopas on luulot, jos kuvittelet yliopisto-opiskelijan kelpaavan lomittamaan päällikköä.. HAH HAH HAA.. Niitä tarvitaan hoitamaan joku ammattilainen ja yleensä sen tekeekin joku talon sisältä...

Lue lisää

itse tuurasin kesätyönä osastopäällikköä enso:lla olin ollut jo aikaisempina kesinä enso:lla töissä mutta tuo oli ehdottomasti paras paikka.

"Sinun kannattaisi varmaan miettiä oletko sovelias opettajaksi. "

"Lieneekö se, ettei sinua esimerkiksi arvosteta opettajana. "

Luitkohan alkuperäisen kirjoittajan viestiä siitä, että hän omien sanojensa mukaan saa yksikön parasta opiskelijapalautetta?
Jos näin on, on varmaan vaikeata kuvitella, että häntä ei arvostettaisi opettajana tai ei ole sovelias opettajaksi?

"Opetusmetodisi eivät varmaan ole hyviä, jos oppilaat eivät ymmärrä sinua. Jos tentistä useampi reputtaa kannattaa miettiä omaa opetustaitoaan. "

Et taida olla teknisten aineiden (tai luonnontieteiden) opettaja? On hyvin tyypillistä, että esimerkiksi matematiikan kursseilla hylkäämisprosentti on todella kova sekä amk:ssa että yliopistossa. Ja kyse ei ole opettajan pedagogisista kyvyistä vaan täysin aiheen vaikeudesta. Kyllä kuka tahansa kykenee suorittamaan kasvatustieteiden alkeiskursseja, mutta esim. ohjelmoinnin perusteet on aivan eri liigassa.

"C) Opettajan kuuluu opettaa ja olla oppilaittensa palveluksessa. Sinä olet siellä heitä varten, eivät he sinua varten. Aktiivinen yhteydenpito kuuluu asiaan. "

Eli kun sinä olet luennoinut asiasta X, niin tämän jälkeen luennoit sähköpostitse samat asiat erikseen yksittäisille opiskelijoille, jotka eivät sattuneet olemaan luennollasi?

"D) Yliopistossa saa jo tenttiin osallistumisestakin hyväksytyn. (Sen tähden, että yo saa rahoituksensa valmistuvien mukaan, ei opiskelijamassojen mukaan.) Näin kävi viimeksi pari viikkoa sitten, ja olin jälleen kerran ihmeissäni kun yo:n puolella ilmoitti opettaja, että osallistuminen riittää hyväksyntään sillä hän ei jaksa katsella hylättyjen määrää. -- ettet vaan käyttänyt samaa metodia yliopistovuosinasi? "

Tiesitkö että AMK on siirtymässä tai on jo siirtynyt samaan järjestelmään rahoituksen osalta? Tämä varmaan sinun logiikallasi tarkoittaa sitä, että amk:ssa tenttiin osallistumisesta tulee nyt suoraan hyväksytty?

Et viittisi jauha p**kaa. On törkeätä väittää yleistyksenomaisesti, että yliopistossa olisi tapana päästää ihmiset tenteistä läpi pelkällä osallistumisella.

"AMK:n opettajat ovat tohtorilisensiaattitutkintonsa lisäksi nähneet oikeaa työelämää, eivätkä vain teoreettista puuhastelua paperilla. "

Tiedätkö sinä mitään oikeasta AMK-maailmasta? Ensinnäkin AMK:ssa opettaa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita, maistereita, lisureita ja muutamia harvoja tohtoreita. Päätoimisina tuntiopettajina toimii usein amk:n suorittaneita ja maistereita. Lehtorin virkaan vaaditaan maisterin paperit. Suurin osa AMK:n opettajista on siis maisteri-tasoa. Yliopettajan virkaan vaaditaan lisensiaatin tutkinto.

AMK:n opettajat ovat siis *maisterin*tutkintonsa lisäksi nähneet oikeaa työelämää (ja tämäkin periaatteessa).

et ole tainnut yliopistossa ollakkaan monessa vaikeassa kurssissa on hylkyprosentti jopa 40-50% tämä tietenkin vaikeimmissa kursseissa. Minulle on aivan sama missä kukin opiskelee sehän on jokaisen oma päätös. Itse olen kokenut kummankin (vuosi AMK:ssa) ja kyllä viihdyn paremmin yo:ssa. Mutta kukin taplaa tyylillään.

E) Moni opettajista yo:ssa toimii teollisuuden parissa... mm. VTT:llä Nokialla Enso:lla jne. jne. jne.

"1) Kurssin alussa ensimmäinen kysymys on "tartteeko lukea kirja ?". Tällöin opiskelija siis viittaa OPS:ssa ja opettajan jakamassa jaksokuvauksessa esitettyyn oppimateriaaliin"

Ihan vinkkinä vaan. Ainakin meillä moni heittää vittuillakseen tuon kysymyksen niille opettajille, joiden opetuksen tasoon on aikaisemmin petytty... Se on jo yleisesti hyväksytty vitsi. Eli mistähän tuo kertoo..?

"2) Opiskelijat odottavat, että opettaja käy kaikki tenttiin tulevat asiat perusteellisesti luennoilla läpi. Mitä ope ei luennoi, sitä ei siis tarvitse itse lukea kirjasta. Kalvoista kirjoitetaan joka ikinen sana ylös, mutta puheesta ei tehdä muistiinpanoja."

Ah! Kalvosulkeisia! Mahtavaa. Useampaan kertaan tästäkin aiheesta on keskusteltu... Kalvot täynnä tavaraa ja opettaja mölisemässä vieressä. Kalvot tulee kopioitua(varsinkin, kun harva opettaja antaa materiaaleja etukäteen ennen tuntien alkua, pisteet heille jotka näin tekevät), mutta puheesta ei jää mitään mieleen. Onneksi meillä löytyy ainakin yksi opettaja, joka on ymmärtänyt kalvojen petollisuuden. Kummasti hänen tunneiltaan asiat jäävätkin muistiin...

"3)"Voisinko mä tenttiä silloin ja silloin, ku mulla on tenttipäivänä töitä, matka, lääkäriaika ?" Näille tyypeille pitäisi siis räätälöidä omat tenttipäivänsä ja tenttivalvojat. Ja uskokaa toki, että näitä kyselijöitä riittää päivästä toiseen...."

Kysyä saa. Vai? Erityisesti pienemmissä 'korkeissa uusintakoepäivien sijaintia voidaan vaihtaa opiskelijoille sopivampiin ajankohtiin. Ja ehdotuksia myös kannustetaan tekemään.

"4) Tehtäviä ei saa edellyttää tehtäväksi ennen kuin opettaja on ehtinyt "opettaa " asian. Edetään siis kuin peruskoulussa. Ensin ope opettaa ja sitten pikkuiset tekevät soveltavia tehtäviä. Aikuiset ihmisethän voisivat itsekin opetella hakemaan tietoa ja opettajan roolina on avata ne asiat, joita opiskelija ei lukemastaan ymmärrä. Onneksi joissakin kouluissa on PBL, joka pakottaa itse etsimään ja prosessoimaan tietoa."

PBL on virallisesti julistettu opiskelijoiden keskuudessa "helvetillisimmäksi opiskelutavaksi ikinä". Periaatteessa homma voisikin toimia, mutta koska siinä koko ryhmän toiminta vaikuttaa oppimisen laatuun, ongelmia syntyy. Näin nämä, joiden motivaatio opiskeluun on matala, tuhoavat innostuneiden opiskelijoiden mahdollisuudet saada parasta mahdollista opetusta. PBL muistuttaakin kummasti työpaikkojen tupakkahuoneiden paskanjauhantaa.

"5) "En mä merkinnyt viitteitä raporttiini, ku kukaan ei oo opettanu, miten ne tehdään" Hohhoijjaa...."

Mitenkään näitä henkilöitä puolustelematta(jostain tämän tiedon kuitenkin saa), ammattikorkeissa käytetään tietyillä aloilla aivan liian vähän aikaa raporttien oikeellisen toteuttamisen opettamiseen. Raportointi on kuitenkin tärkeä taito, ja muuttuu tärkeämmäksi koulun lähestyessä loppuaan.

"6) Vastaus oppimistehtävään: "Ei löytyny netistä"."

Vrt. osa 1. Vittuilu.

"6) "Saanko mä uusia tentin päivänä X ?". Tämäntapaisia kysymyksiä, joihin löytyy oitis vastaus tutkintosäännöstä ja/tai koulun ilmoitustaululla tai Intrassa olevista ohjeista ope kohtaa päivittäin."

Ja taas sama. Eli 3. Hohhoijaa... Kuutosen jälkeen tulee muuten seiska(vitsi).

Pikkukoululaiskommenttisi jätän huomiotta. Siihen vastatkon joku, jolla on ehjä näppäimistö.

Mievaan... kirjoitti:

"1) Kurssin alussa ensimmäinen kysymys on "tartteeko lukea kirja ?". Tällöin opiskelija siis viittaa OPS:ssa ja opettajan jakamassa jaksokuvauksessa esitettyyn oppimateriaaliin"

Ihan vinkkinä vaan. Ainakin meillä moni heittää vittuillakseen tuon kysymyksen niille opettajille, joiden opetuksen tasoon on aikaisemmin petytty... Se on jo yleisesti hyväksytty vitsi. Eli mistähän tuo kertoo..?

"2) Opiskelijat odottavat, että opettaja käy kaikki tenttiin tulevat asiat perusteellisesti luennoilla läpi. Mitä ope ei luennoi, sitä ei siis tarvitse itse lukea kirjasta. Kalvoista kirjoitetaan joka ikinen sana ylös, mutta puheesta ei tehdä muistiinpanoja."

Ah! Kalvosulkeisia! Mahtavaa. Useampaan kertaan tästäkin aiheesta on keskusteltu... Kalvot täynnä tavaraa ja opettaja mölisemässä vieressä. Kalvot tulee kopioitua(varsinkin, kun harva opettaja antaa materiaaleja etukäteen ennen tuntien alkua, pisteet heille jotka näin tekevät), mutta puheesta ei jää mitään mieleen. Onneksi meillä löytyy ainakin yksi opettaja, joka on ymmärtänyt kalvojen petollisuuden. Kummasti hänen tunneiltaan asiat jäävätkin muistiin...

"3)"Voisinko mä tenttiä silloin ja silloin, ku mulla on tenttipäivänä töitä, matka, lääkäriaika ?" Näille tyypeille pitäisi siis räätälöidä omat tenttipäivänsä ja tenttivalvojat. Ja uskokaa toki, että näitä kyselijöitä riittää päivästä toiseen...."

Kysyä saa. Vai? Erityisesti pienemmissä 'korkeissa uusintakoepäivien sijaintia voidaan vaihtaa opiskelijoille sopivampiin ajankohtiin. Ja ehdotuksia myös kannustetaan tekemään.

"4) Tehtäviä ei saa edellyttää tehtäväksi ennen kuin opettaja on ehtinyt "opettaa " asian. Edetään siis kuin peruskoulussa. Ensin ope opettaa ja sitten pikkuiset tekevät soveltavia tehtäviä. Aikuiset ihmisethän voisivat itsekin opetella hakemaan tietoa ja opettajan roolina on avata ne asiat, joita opiskelija ei lukemastaan ymmärrä. Onneksi joissakin kouluissa on PBL, joka pakottaa itse etsimään ja prosessoimaan tietoa."

PBL on virallisesti julistettu opiskelijoiden keskuudessa "helvetillisimmäksi opiskelutavaksi ikinä". Periaatteessa homma voisikin toimia, mutta koska siinä koko ryhmän toiminta vaikuttaa oppimisen laatuun, ongelmia syntyy. Näin nämä, joiden motivaatio opiskeluun on matala, tuhoavat innostuneiden opiskelijoiden mahdollisuudet saada parasta mahdollista opetusta. PBL muistuttaakin kummasti työpaikkojen tupakkahuoneiden paskanjauhantaa.

"5) "En mä merkinnyt viitteitä raporttiini, ku kukaan ei oo opettanu, miten ne tehdään" Hohhoijjaa...."

Mitenkään näitä henkilöitä puolustelematta(jostain tämän tiedon kuitenkin saa), ammattikorkeissa käytetään tietyillä aloilla aivan liian vähän aikaa raporttien oikeellisen toteuttamisen opettamiseen. Raportointi on kuitenkin tärkeä taito, ja muuttuu tärkeämmäksi koulun lähestyessä loppuaan.

"6) Vastaus oppimistehtävään: "Ei löytyny netistä"."

Vrt. osa 1. Vittuilu.

"6) "Saanko mä uusia tentin päivänä X ?". Tämäntapaisia kysymyksiä, joihin löytyy oitis vastaus tutkintosäännöstä ja/tai koulun ilmoitustaululla tai Intrassa olevista ohjeista ope kohtaa päivittäin."

Ja taas sama. Eli 3. Hohhoijaa... Kuutosen jälkeen tulee muuten seiska(vitsi).

Pikkukoululaiskommenttisi jätän huomiotta. Siihen vastatkon joku, jolla on ehjä näppäimistö.

Lue lisää

eli koko juttu onkin opiskelijoiden puolelta pelkkä vitsi?

Mievaan... kirjoitti:

"1) Kurssin alussa ensimmäinen kysymys on "tartteeko lukea kirja ?". Tällöin opiskelija siis viittaa OPS:ssa ja opettajan jakamassa jaksokuvauksessa esitettyyn oppimateriaaliin"

Ihan vinkkinä vaan. Ainakin meillä moni heittää vittuillakseen tuon kysymyksen niille opettajille, joiden opetuksen tasoon on aikaisemmin petytty... Se on jo yleisesti hyväksytty vitsi. Eli mistähän tuo kertoo..?

"2) Opiskelijat odottavat, että opettaja käy kaikki tenttiin tulevat asiat perusteellisesti luennoilla läpi. Mitä ope ei luennoi, sitä ei siis tarvitse itse lukea kirjasta. Kalvoista kirjoitetaan joka ikinen sana ylös, mutta puheesta ei tehdä muistiinpanoja."

Ah! Kalvosulkeisia! Mahtavaa. Useampaan kertaan tästäkin aiheesta on keskusteltu... Kalvot täynnä tavaraa ja opettaja mölisemässä vieressä. Kalvot tulee kopioitua(varsinkin, kun harva opettaja antaa materiaaleja etukäteen ennen tuntien alkua, pisteet heille jotka näin tekevät), mutta puheesta ei jää mitään mieleen. Onneksi meillä löytyy ainakin yksi opettaja, joka on ymmärtänyt kalvojen petollisuuden. Kummasti hänen tunneiltaan asiat jäävätkin muistiin...

"3)"Voisinko mä tenttiä silloin ja silloin, ku mulla on tenttipäivänä töitä, matka, lääkäriaika ?" Näille tyypeille pitäisi siis räätälöidä omat tenttipäivänsä ja tenttivalvojat. Ja uskokaa toki, että näitä kyselijöitä riittää päivästä toiseen...."

Kysyä saa. Vai? Erityisesti pienemmissä 'korkeissa uusintakoepäivien sijaintia voidaan vaihtaa opiskelijoille sopivampiin ajankohtiin. Ja ehdotuksia myös kannustetaan tekemään.

"4) Tehtäviä ei saa edellyttää tehtäväksi ennen kuin opettaja on ehtinyt "opettaa " asian. Edetään siis kuin peruskoulussa. Ensin ope opettaa ja sitten pikkuiset tekevät soveltavia tehtäviä. Aikuiset ihmisethän voisivat itsekin opetella hakemaan tietoa ja opettajan roolina on avata ne asiat, joita opiskelija ei lukemastaan ymmärrä. Onneksi joissakin kouluissa on PBL, joka pakottaa itse etsimään ja prosessoimaan tietoa."

PBL on virallisesti julistettu opiskelijoiden keskuudessa "helvetillisimmäksi opiskelutavaksi ikinä". Periaatteessa homma voisikin toimia, mutta koska siinä koko ryhmän toiminta vaikuttaa oppimisen laatuun, ongelmia syntyy. Näin nämä, joiden motivaatio opiskeluun on matala, tuhoavat innostuneiden opiskelijoiden mahdollisuudet saada parasta mahdollista opetusta. PBL muistuttaakin kummasti työpaikkojen tupakkahuoneiden paskanjauhantaa.

"5) "En mä merkinnyt viitteitä raporttiini, ku kukaan ei oo opettanu, miten ne tehdään" Hohhoijjaa...."

Mitenkään näitä henkilöitä puolustelematta(jostain tämän tiedon kuitenkin saa), ammattikorkeissa käytetään tietyillä aloilla aivan liian vähän aikaa raporttien oikeellisen toteuttamisen opettamiseen. Raportointi on kuitenkin tärkeä taito, ja muuttuu tärkeämmäksi koulun lähestyessä loppuaan.

"6) Vastaus oppimistehtävään: "Ei löytyny netistä"."

Vrt. osa 1. Vittuilu.

"6) "Saanko mä uusia tentin päivänä X ?". Tämäntapaisia kysymyksiä, joihin löytyy oitis vastaus tutkintosäännöstä ja/tai koulun ilmoitustaululla tai Intrassa olevista ohjeista ope kohtaa päivittäin."

Ja taas sama. Eli 3. Hohhoijaa... Kuutosen jälkeen tulee muuten seiska(vitsi).

Pikkukoululaiskommenttisi jätän huomiotta. Siihen vastatkon joku, jolla on ehjä näppäimistö.

Lue lisää

tapa selitellä, mutta tottahan tuo ei ole... Kummankin yo:n ja amk:n kokeneena voin sanoa että opiskelijatasossa on huima ero. Hyvä että jotkut osasivat kertotauluakaan tullessaan AMK:hon. Joten ei siellä viihtynyt kuin vuoden. Välillä tuntui että oli joutunut takaisin yläasteelle. Pari hienoa opettajaa siellä kuitenkin oli kiitokset vielä stadian fy:n opettaja Laurannolle hienoista tunneista, siellä kiinnostus fysikkaan todellakin heräsi.

kyseenalaistaja kirjoitti:

eli koko juttu onkin opiskelijoiden puolelta pelkkä vitsi?

EI. Lue viesti uusiksi.

opiskelija kirjoitti:

tapa selitellä, mutta tottahan tuo ei ole... Kummankin yo:n ja amk:n kokeneena voin sanoa että opiskelijatasossa on huima ero. Hyvä että jotkut osasivat kertotauluakaan tullessaan AMK:hon. Joten ei siellä viihtynyt kuin vuoden. Välillä tuntui että oli joutunut takaisin yläasteelle. Pari hienoa opettajaa siellä kuitenkin oli kiitokset vielä stadian fy:n opettaja Laurannolle hienoista tunneista, siellä kiinnostus fysikkaan todellakin heräsi.

Lue lisää

Niin selvennys!!! Kuuluitko sinä niihin jotka "eivät osanneet edes kertotaulua"?? Tekstistä sai vähän sen käsityksen jos et kerta kauaa jaksanut AMK:ssa opiskellla skertotauluasi. Sinun kannaltasi YO taitaa olla silloin parempi paikka jos siellä joku jaksoi keskittyä kertotaulun opetukseen. AMK:ssa tarvitsee mennä kyllä opiskeluissa eteenpäin että kaikki tulee opittua. Aikaa turhuuksiin ei riitä.

Ymmärrän kyllä sen että YO vetää porukkaa puoleensa, jotka eivät luultavasti koskaan halua edes valmistua. Opiskeluhan on niin mukavaa ja aina löytyy pari kurssia jota voisi räätälöidä opintosuunnitelmaan.....
Voin vannoa ettei AMK:n puolella tätä "ikiopiskelija" kulttuuria harrasteta. Opiskelijat haluavat mahdollisimman nopeasti valmistua hyvin arvosanoin ja päästä työelämään käsiksi. Siihenhän mielestäni jokaisen opiskelijan pitäisi tähdätä!!!

tuulia kirjoitti:

Niin selvennys!!! Kuuluitko sinä niihin jotka "eivät osanneet edes kertotaulua"?? Tekstistä sai vähän sen käsityksen jos et kerta kauaa jaksanut AMK:ssa opiskellla skertotauluasi. Sinun kannaltasi YO taitaa olla silloin parempi paikka jos siellä joku jaksoi keskittyä kertotaulun opetukseen. AMK:ssa tarvitsee mennä kyllä opiskeluissa eteenpäin että kaikki tulee opittua. Aikaa turhuuksiin ei riitä.

Ymmärrän kyllä sen että YO vetää porukkaa puoleensa, jotka eivät luultavasti koskaan halua edes valmistua. Opiskeluhan on niin mukavaa ja aina löytyy pari kurssia jota voisi räätälöidä opintosuunnitelmaan.....
Voin vannoa ettei AMK:n puolella tätä "ikiopiskelija" kulttuuria harrasteta. Opiskelijat haluavat mahdollisimman nopeasti valmistua hyvin arvosanoin ja päästä työelämään käsiksi. Siihenhän mielestäni jokaisen opiskelijan pitäisi tähdätä!!!

Lue lisää

porukkaan... JOtenkin odotin tuollaista suhteellisen lapsellista vastausta. AMK ei minua kiinnostanut koska opetus oli älyttömän helppoa, eikä 5:sen eteen tarvinut tehdä oikeastaan mitään. YO:ssa on paljon myös tunnollisia oppilaita minullakin näyttäisi olevan tulossa 45 ov:ta tänä vuonna eli AMK tasolla vastaisi varmaan 70-80 ov:ta (tekniikan puolella muualta ei itselläni kokemusta ole).

"oin vannoa ettei AMK:n puolella tätä "ikiopiskelija" kulttuuria harrasteta. Opiskelijat haluavat mahdollisimman nopeasti valmistua hyvin arvosanoin ja päästä työelämään käsiksi. Siihenhän mielestäni jokaisen opiskelijan pitäisi tähdätä!!!"

Niinpä meilläkin luokaltamme 4 jätti koulun kesken kun eivät päässeet kursseja läpi jotka olivat tosi helppoja. Monet jättivät ovareita roikkumaan ja useita ei koulussa ikinä näkynyt. Kuten sanoin 5:nen fyssasta ja matikasta oli helppo saada mutta suurin osa ei edes läpäissyt kursseja. Taso yo:ssa on todellakin aivan toisenlainen.

sitä taas trollaillaan. Miten sosionomikeskustelu etenee?

kuvaa hyvin tasoa mikä AMK:ssa vallitsee... Täynnä lapsia taitaapi ko. koulut olla.

Hienoa. Juuri tällä tavalla annetaan hyvä kuva tradenomeista ja alan opiskelijoista.

Kiitos kovasti tästä.

ihmeellistä tekstiä. Mutta kun kuuleman mukaan suurin osa s.postista on sellaista joihin tieto löytyy kun käy luennoilla tai lukee koulutusoppaasta.

"kuulehan amk on paljon käytännönläheisempi kuin yliopisto. meille amkssa opetetaan asiat käytännössä ei vain lueta teoriaa ja valmistuta ammatitta! "

Hienoa olet sisäistänyt koulujen erot. Eri työtehtäviin tarvitsee erilaisia taitoja. Itse kun opiskelin AMK:ssa niin meille opetettiin kuinka tehdä cat5:sen kaapeli. AIkaa kulutettiin 2 tuntia. Tuon olisi voinut lukea kirjallisuudesta ja tehdä sitten minuutissa tai kahdessa, tässä hieman käytännönläheisyyttä. Edelleen esim DI työllistyy huomattavasti insinöörejä paremmin ja monasti insinöörien ensimmäiset työt ovat jotain asennusta.

Opiskelija kirjoitti:

ihmeellistä tekstiä. Mutta kun kuuleman mukaan suurin osa s.postista on sellaista joihin tieto löytyy kun käy luennoilla tai lukee koulutusoppaasta.

"kuulehan amk on paljon käytännönläheisempi kuin yliopisto. meille amkssa opetetaan asiat käytännössä ei vain lueta teoriaa ja valmistuta ammatitta! "

Hienoa olet sisäistänyt koulujen erot. Eri työtehtäviin tarvitsee erilaisia taitoja. Itse kun opiskelin AMK:ssa niin meille opetettiin kuinka tehdä cat5:sen kaapeli. AIkaa kulutettiin 2 tuntia. Tuon olisi voinut lukea kirjallisuudesta ja tehdä sitten minuutissa tai kahdessa, tässä hieman käytännönläheisyyttä. Edelleen esim DI työllistyy huomattavasti insinöörejä paremmin ja monasti insinöörien ensimmäiset työt ovat jotain asennusta.

Lue lisää

Olen jo lukenut useamman kaltaisesi opiskelijan kommentointeja, joista johdankin kysymykseni.

"Saako" yo:ssa kaikki onnelliset opiskelijat tuon ylimielisen, muita vähättelevän asenteen erityismerkinnäkseen yhteiskunnalle tehdystä palveluksesta?

Opiskelija kirjoitti:

ihmeellistä tekstiä. Mutta kun kuuleman mukaan suurin osa s.postista on sellaista joihin tieto löytyy kun käy luennoilla tai lukee koulutusoppaasta.

"kuulehan amk on paljon käytännönläheisempi kuin yliopisto. meille amkssa opetetaan asiat käytännössä ei vain lueta teoriaa ja valmistuta ammatitta! "

Hienoa olet sisäistänyt koulujen erot. Eri työtehtäviin tarvitsee erilaisia taitoja. Itse kun opiskelin AMK:ssa niin meille opetettiin kuinka tehdä cat5:sen kaapeli. AIkaa kulutettiin 2 tuntia. Tuon olisi voinut lukea kirjallisuudesta ja tehdä sitten minuutissa tai kahdessa, tässä hieman käytännönläheisyyttä. Edelleen esim DI työllistyy huomattavasti insinöörejä paremmin ja monasti insinöörien ensimmäiset työt ovat jotain asennusta.

Lue lisää

ja id:t osaa vaan kirjasta eivät käytännössä yhtään mitään kun taas tavalliset inkkarit osaavat tehdäkin jotain. sanon tämän veljeni ja serkkuni kokemuksella

minä kirjoitti:

ja id:t osaa vaan kirjasta eivät käytännössä yhtään mitään kun taas tavalliset inkkarit osaavat tehdäkin jotain. sanon tämän veljeni ja serkkuni kokemuksella

silti heidät palkataan? On ne työnantajat tyhmiä kun palkkaavat DI:ä insinöörien sijaan a) suuremmat palkkakulut b) DI:t eivät osaa mitään.... Minä ainakin osaan tehdä vaikka mitä osaan 3 eri ohjelmointikieltä, kaksi niistä hyvin... Tunnen verkkojen toiminnan, osaan määritellä kytkimet ja reitittimet jne jne. Stereotypioista sinä taidat puhua...

Mizih kirjoitti:

Olen jo lukenut useamman kaltaisesi opiskelijan kommentointeja, joista johdankin kysymykseni.

"Saako" yo:ssa kaikki onnelliset opiskelijat tuon ylimielisen, muita vähättelevän asenteen erityismerkinnäkseen yhteiskunnalle tehdystä palveluksesta?

Lue lisää

Kerro missä vähättelin jotakin/joitakin???? Kerron totuuksia. Minulle on aivan sama oletko valmistunut Haukiputaan ammattikoulusta vaiko maailman parhaasta yliopistosta se ei minua hetkauta pätkääkään.

Mistä ihmeestä tämä Yo vs. AMK keskustelu on alkanut?? Jos mainitsee että insinöörien työtehtävät ja työllistyminen yleensäkin on heikentynyt niin saa kyllä malko kummallisia vastauksia. Mielestäni suuntaus on väärä sillä koulutus ei vielä takaa yhtikäs mitään, kaverin tulee olla myös pätevä. Esimerkkinä voisin kertoa että firmastamme jossa osa-aikaisesti työskentelen jäi juuri Tekniikan johtjan (n. 200 alaista) paikka auki kun edellinen johtaja siirtyi TJ:n pallille. No kyseiseen virkaan olisi ollut omiaan eräs erittäin pätevä osaston johtaja ja moni oli varma että tämä henkilö saa kyseisen paikan. Mutta mitä vielä "isot tahot" olivat sitä mieltä että insinöörin koulutus ei ole riittävä ko. paikalle ja tilalle otettiin nuori DI, kuulemma myös imagokysymys.

Opiskelija kirjoitti:

ihmeellistä tekstiä. Mutta kun kuuleman mukaan suurin osa s.postista on sellaista joihin tieto löytyy kun käy luennoilla tai lukee koulutusoppaasta.

"kuulehan amk on paljon käytännönläheisempi kuin yliopisto. meille amkssa opetetaan asiat käytännössä ei vain lueta teoriaa ja valmistuta ammatitta! "

Hienoa olet sisäistänyt koulujen erot. Eri työtehtäviin tarvitsee erilaisia taitoja. Itse kun opiskelin AMK:ssa niin meille opetettiin kuinka tehdä cat5:sen kaapeli. AIkaa kulutettiin 2 tuntia. Tuon olisi voinut lukea kirjallisuudesta ja tehdä sitten minuutissa tai kahdessa, tässä hieman käytännönläheisyyttä. Edelleen esim DI työllistyy huomattavasti insinöörejä paremmin ja monasti insinöörien ensimmäiset työt ovat jotain asennusta.

Lue lisää

Olen sitä mieltä, että ainoita koulutuskuntia joita pystytään vertailemaan toisiinsa on AMK-insinöörit ja DI:t. Koulutus on edes jotenkin sidoksissa toisiinsa. Yliopistot ovat auttamatta ulkopuolella kun aloitetaan valitsemaan firmoihin esim. tekniikan alan osaajaa. Päälliköiden paikat jaetaan "insinööri" opiskelijoiden kesken. Kokemusta on!!!!!

Valintakriteerinä eri insinööreille on työnantajan puolelta se että halutaanko firmaan työntekijä joka on saanut jonkinlaisen käytännön koulutuksen ammattiinsa vai onko sama asia vain kirjoista opiskeltua.

Yliopisto opiskelijat olisivat valitettavasti taas kerran täysin ulkopuolella. Pelkällä yleissivistävällä lukion jatkeella kun ei voi päästä varsinkaan vaativimmille aloille töihin.

inssi??? kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että ainoita koulutuskuntia joita pystytään vertailemaan toisiinsa on AMK-insinöörit ja DI:t. Koulutus on edes jotenkin sidoksissa toisiinsa. Yliopistot ovat auttamatta ulkopuolella kun aloitetaan valitsemaan firmoihin esim. tekniikan alan osaajaa. Päälliköiden paikat jaetaan "insinööri" opiskelijoiden kesken. Kokemusta on!!!!!

Valintakriteerinä eri insinööreille on työnantajan puolelta se että halutaanko firmaan työntekijä joka on saanut jonkinlaisen käytännön koulutuksen ammattiinsa vai onko sama asia vain kirjoista opiskeltua.

Yliopisto opiskelijat olisivat valitettavasti taas kerran täysin ulkopuolella. Pelkällä yleissivistävällä lukion jatkeella kun ei voi päästä varsinkaan vaativimmille aloille töihin.

Lue lisää

Täyttä paskaa. Aivan satavarmaa on, että nimenomaan "yleissivistyksellä" ja akateemisella analyyttisyydellä on ERITTÄIN suurta merkitystä kuljettaessa kohti organisaation hierarkiaa ylöspäin. Onko tämä mielestäsi jotenkin vaikeaa havaita ja ymmärtää? Jos olet todella insinööri, niin puhut helvetin tyhmiä.

Muuten olen samaa mieltä siitä, että ins. ja DI vertailu on edes jotenkin hedelmällisempää kuin esim. trad. ja KTM vertailu. Mutta kyllä DI on kuitenkin varmasti kovempi ana, kun niitä pääliköiden paikkoja jaetaan. Ja näinhän se kuuluukin olla, miksi muuten meillä olisi tälläinen koulutusysteemi. Em. ei tarkoita sitä, etteikö tavalliset insinöörit voi myös näitä paikkoja saada, mutta lähinnä niissä pk-firmoissa, jossa ns. kädentaidot on kunniassa ja ei ole varaa tai muuten tarkoituksenmukaista palkata DI:ä. Tämä on OPM:n duaali (ry-hä-hää) malli.

DI... kirjoitti:

silti heidät palkataan? On ne työnantajat tyhmiä kun palkkaavat DI:ä insinöörien sijaan a) suuremmat palkkakulut b) DI:t eivät osaa mitään.... Minä ainakin osaan tehdä vaikka mitä osaan 3 eri ohjelmointikieltä, kaksi niistä hyvin... Tunnen verkkojen toiminnan, osaan määritellä kytkimet ja reitittimet jne jne. Stereotypioista sinä taidat puhua...

Lue lisää

mutta osaatkos koota kaukoputken ees ohjeilla??

yhdyn suhun aivan täysin. viko asiaa enää selvemmin ilmaista. vaikka kirjastoissa ei kyllä ole mitään vikaa t.tuleva kirastontäti

Olin muutama vuosi sitten yliopiston tietokantakurssilla ja siellä kaksi luentokertaa meni sanan "tieto" tutkiskeluun. Huippua! Loppukurssikin oli niin abstraktia ettei käytännön asiaa tietokannoista paljoa käteen jäänyt. Eipä ole ihme etteivät tietojärjestelmätieteen maisterit osaa käytännössä mitään.