Miksi Suomessa tekohengitetään vanhoja romuja? Uuden saisi rahalla.

Olen asunut työni takia vuosien saatossa useissa EU-maissa. Sellainen asia pistää Suomessa silmään, että täällä ei laiteta rahaa uusiin autoihin vaan kannetaan varaosia kaupoista isoilla ostoskärryillä. :)

Ihmekös täällä Suomessa on maan kokoon nähden melkoisesti isoja varaosakauppoja (Biltema, Motonet, Hessumobiili jne.).

Saksassa jos joku ostaa vanhaan autoon osia, kyseessä on joku historic-autoja harrastava herrasmies, jolla on viimeisen päälle hyvässä kunnossa oleva harvinaisuus lämpimässä tallissa. Suomessa - Herran jestas - näitä pidetään vielä käyttöautoina! :O

Sitten ihmetyttää myös suomalaisten vastahankaisuus sähköautoja kohtaan: Missään muualla en ole havainnut yhtä negatiivista asennetta kaikkea uutta kohtaan.
Ilmoita


Etkö käsitä että suomalaisista iso osa on köyhiä pienituloisia duunareita? Siltähän tietysti se pieni hyväosaisten porukka haluaa ummistaa silmänsä...
3
Ilmoita
Pitäisi selvittää missä vaihtoehdossa on pienempi hiilijalanjälki.
Ajaako 21 vuotta samalla autolla vai vaihtaa uuteen 3 vuoden välein?
Ostat sähköauton, jonka joutuu vaihtamaan 3 vuoden välein pysyäkseen ajoakun kanssa samassa latausjaksoissa.
1. vaihtoehto:
Vanhan auton, jonka co2 päästöt 150g/km ja joutuu katsastamaan joka vuosi, jossa mitataan OBD.
2. vaihtoehto:
21 vuoden aikana olet vaihtanut 7 kertaa uuden auton, joiden tehtaan ilmoittama päästöt 125g/km.
3. vaihtoehto: 21 vuoden aikana 7 sähköautoa jonka päästöt on 0-100 g/km??? Et siis tiedä millä lataussähkö on tuotettu.
Et myöskään tiedä kuinka paljon ajoakku kuormittaa luontoa.
1
Ilmoita
Suomalaiset ymmärtävät että on tyhmää vaihtaa autoa jos se pelaa eikä vaadi paljonkaan korjausta. Niitäkin on joiden pitää ostaa uusi ennen kuin tulee ensimmäinen katsastus. Kai niitä pelottaaaaaa.
2
Ilmoita
KIKYn takia suomalainen palkansaaja saa nykyään 400 €/kk nettona vähemmän kuin mitä pitäisi saada ja vaje kasvaa vain. Jos syksyn neuvotteluissa pysytään edelleen nollakorotuksilla, suomalaisten surkea ostovoima heikkenee entisestään. Turha siis ihmetellä miksi perinteikkään oikeat ravintolat suljetaan ja tilalle tulee pikaruokapaikkoja.

Tai miksi Stockmann on vaikeuksissa, mutta halpahalleilla menee paremmin. Turha ihmetellä, miksi Suomessa ei enää juuri osteta uusia autoja vaan pääasiassa käytettyjä.

Osa ihmisistä ei enää edes pärjää palkallaan ja käyvät työn lisäksi myös leipäjonoissa.

Kiitelkää Sipilää, kun näette herran jossain.
1 VASTAUS:
Kiitä myös Rinnettä kun vastaan tulee nousevista veroista. Voisit sanoa myös että voisi mennä kotiinsa keikkuun. Pääministerin työt on nimittäin miesten hommia.
+Lisää kommentti
Yhdellä sanalla sanoen, verotus.
Ilmoita
Saksassa paljon pienempi autoilun verotus
Yleisesti elinkustannukset pienempiä, paitsi ehkä asuminen suurimmissa kaupungeissa
Monella alalla parempi palkka, esim korkeakoulutetut muuttavat siksi usein Saksaan koska Suomessa duunareillekin maksetaan lähes samaa palkkaa kuin yliopiston käyneille
Ilmoita
Ihan kansantaloudellisesti järkevää Suomessa korjata autoja ja siten työllistää suomalaisia.
Mitään uudenpelkoa Suomessa ei ole sen enempää kuin muuallakaan. AP vaan haluaa nostattaa egoaan korostamalla olevansa sellainen parempi suomalainen.
2 VASTAUSTA:
Aika moni hakee Kiinassa valmistetun tarvikeosan kaupasta ja asentaa sen itse.

Ei suomalaisella ole enää varaa maksaa suomalaisen työllistämisestä, koska verottaja tienaa siinäkin touhussa eniten ja suomalaisten käteen jäävä raha on pienentynyt KIKY-vuosina tuntuvasti.

Olkaa valmiita pitkiin lakkoihin, jos herrat kabineteissaan taas jälleen kerran aikovat sopia nollakorotuksia.
Anonyymi kirjoitti:
Aika moni hakee Kiinassa valmistetun tarvikeosan kaupasta ja asentaa sen itse.

Ei suomalaisella ole enää varaa maksaa suomalaisen työllistämisestä, koska verottaja tienaa siinäkin touhussa eniten ja suomalaisten käteen jäävä raha on pienentynyt KIKY-vuosina tuntuvasti.

Olkaa valmiita pitkiin lakkoihin, jos herrat kabineteissaan taas jälleen kerran aikovat sopia nollakorotuksia.
Silloin työllistää itseään. Parempi sekin kuin rahan syytäminen ulkomaille uuden auton ostamisella.
+Lisää kommentti
Uudet autot maksavat aivan liian paljon ja uuden auton hinnassa on liikaa veroja. Lisäksi auton arvo laskee roimasti jo sillä hetkellä kun ajat uuden auton kaupasta ulos. Suomen eduskunta ja valtiovarainmisteriö, yrittäjät ovat alentaneet suomalaisten palkkoja, verojen jälkeen talteen jäänyttä raha summaa. Järkevämpää on ostaa käytettynä luotettavaksi tunnetun automerkin auto ja korjata sitä autoa tarpeen tullessa riippuen toki korjauksen hinnasta.

Lisäksi uusissa autoissa on liikaa vikaantuvaa elektroniikkaa, myös sellaisia ei toivottuja ominaisuuksia kuten automaattinen hätäjarrutus, kaistalla pitoavustin, start&stop yms. Vanhemmat autot 1990-2007 ovat valmistettu jo tehtaalta asti paljon laadukkaamista osista kuin uudet autot. Vanhemmat autot ovat myös paljon helpompia korjata ja huoltaa itsekin.
2
Ilmoita
Kaikki on rikkaiden vikaa!

Yrittäjät vaan haluaa ITSE rikastua, eivätkä anna työlaiselle mitään. Rikkaat poliitikot vaan ajattelee veroja että saadaan köyhille ja työttömille maksettua kaikki kulut.

Muutama vuosikymmen sitten kansa asui savipirtissä tai maakuopissa. Sekin oli rikkaiden vikaa.

Köyhän ei ole vara olla edes työttämänä, puhumattakaan että saisi joskun auton.
Ilmoita
Minusta tavaroiden käyttäminen mahdollisimman pitkään on ekologisesti ja ekonomisesti kerrassaan hieno asia!

Suomalaiset eivät edusta autoilussakaan kertakäyttökulttuuria. Olkaamme järkevyydestämme ja valistuneisuudestamme ylpeitä!
13 VASTAUSTA:
Ongelma on siinä, että vanha auto kuluttaa (merkittävästi) enemmän kuin vanha.

Pitäisi saada tietoon, mikä on uuden auton hiilijalanjälki verrattuna vanhan auton pitämiseen.

Yksinkertaisesti:

20 vuotta vanha Volvo tai Nissan on kuluttanut elämänkaarensa aikana 20 vuotta x 15 000 km/v x 10 L/100 km = 30 000 litraa bensiiniä. Tämä vastaa 2,35 kg CO2/L x 30 000 L = 70 500 kg hiilidioksidia.

Lisäksi on huomioitava, että auton valmistus on 20 vuotta vanhalla tekniikalla tuottanut X kiloa hiilidioksidia ja lisäksi pitää huomioida vanhan autonromun kierrätys päälle, jolloin saadaan yli 97 % metallista uusiokäyttöön. Sovitaan, että polttomoottorikäyttöisen henkilöauton valmistamisen aikainen hiilidioksidivaikutus on 7 000 kg hiilidioksidia (ekvivalentteina).

Olemme vanhan auton osalta kierrätyksineen noin 80 000 kilossa hiilidioksidia.

Uusi Audi, Nissan, Tesla tai Volvo on kuluttaa 25 kWh/100 km, ja sovitaan että lataussopimus koskee vesisähköä. (Sähköauton hiilidioksidipäästöjen on Suomen sähkötuotannon keskimääräisillä päästöillä arvioitu olevan 30 g/km.) Hiilidioksidia vapautuu sähköauton käytöstä NYT nolla kiloa, noin kärjistetysti. Tämäkin auto pitää joskus kierrättää. Yhden auton valmistamisen on arvioitu tuottavan keskimäärin 600 kg hiilidioksidia.

Sähköauton valmistuksen aikaisten hiilidioksidipäästöjen arvioidaan olevan 50 g CO2/km tai voidaan ajatella, että sähköautoa rasittaa jo aluksi noin 15 tonnin CO2-kuorma, kun otetaan huomioon myös auton valmistus ja elinkaaripäästöt. Sovimme, että akkujen kestoikä on 10 vuotta, joten elinkaaripäästöt - akut mukaanlukien - ovat 30 000 kiloa.

Jos kilometrimäärä pidetään samana, uuden sähköauton tuottama hiilijalanjälki kohdistuu VALMISTUKSEEN ja polttomoottoriautossa se kohdistuu käyttöön.

On kuitenkin selvää, että VANHA auto kannattaa pelkkiä hiilidioksidiekvivalentteja tuijottamalla EHDOTTOMASTI vaihtaa sähköautoon. Säästö on elinkaaren aikan kymmeniä tuhansia hiilidioksidikiloja. Jos kilometrejä tulee todella...todella vähän, vaihtoa ei voi perustella ympäristösyillä.
Anonyymi kirjoitti:
Ongelma on siinä, että vanha auto kuluttaa (merkittävästi) enemmän kuin vanha.

Pitäisi saada tietoon, mikä on uuden auton hiilijalanjälki verrattuna vanhan auton pitämiseen.

Yksinkertaisesti:

20 vuotta vanha Volvo tai Nissan on kuluttanut elämänkaarensa aikana 20 vuotta x 15 000 km/v x 10 L/100 km = 30 000 litraa bensiiniä. Tämä vastaa 2,35 kg CO2/L x 30 000 L = 70 500 kg hiilidioksidia.

Lisäksi on huomioitava, että auton valmistus on 20 vuotta vanhalla tekniikalla tuottanut X kiloa hiilidioksidia ja lisäksi pitää huomioida vanhan autonromun kierrätys päälle, jolloin saadaan yli 97 % metallista uusiokäyttöön. Sovitaan, että polttomoottorikäyttöisen henkilöauton valmistamisen aikainen hiilidioksidivaikutus on 7 000 kg hiilidioksidia (ekvivalentteina).

Olemme vanhan auton osalta kierrätyksineen noin 80 000 kilossa hiilidioksidia.

Uusi Audi, Nissan, Tesla tai Volvo on kuluttaa 25 kWh/100 km, ja sovitaan että lataussopimus koskee vesisähköä. (Sähköauton hiilidioksidipäästöjen on Suomen sähkötuotannon keskimääräisillä päästöillä arvioitu olevan 30 g/km.) Hiilidioksidia vapautuu sähköauton käytöstä NYT nolla kiloa, noin kärjistetysti. Tämäkin auto pitää joskus kierrättää. Yhden auton valmistamisen on arvioitu tuottavan keskimäärin 600 kg hiilidioksidia.

Sähköauton valmistuksen aikaisten hiilidioksidipäästöjen arvioidaan olevan 50 g CO2/km tai voidaan ajatella, että sähköautoa rasittaa jo aluksi noin 15 tonnin CO2-kuorma, kun otetaan huomioon myös auton valmistus ja elinkaaripäästöt. Sovimme, että akkujen kestoikä on 10 vuotta, joten elinkaaripäästöt - akut mukaanlukien - ovat 30 000 kiloa.

Jos kilometrimäärä pidetään samana, uuden sähköauton tuottama hiilijalanjälki kohdistuu VALMISTUKSEEN ja polttomoottoriautossa se kohdistuu käyttöön.

On kuitenkin selvää, että VANHA auto kannattaa pelkkiä hiilidioksidiekvivalentteja tuijottamalla EHDOTTOMASTI vaihtaa sähköautoon. Säästö on elinkaaren aikan kymmeniä tuhansia hiilidioksidikiloja. Jos kilometrejä tulee todella...todella vähän, vaihtoa ei voi perustella ympäristösyillä.
Kyse on vertailuna siitä, että pumppaako teollisuus ja vesilaitos vettä aina (sähkömoottorin) maksimiteholla vaiko säätäen tehoja taajuusmuuttajalla. Tämän takia pumppujen elinkaariajattelusta investointi on vain murto-osa ja loppu koostuu sähkönkulutuksesta. Taajuumuuttaja on sen vuoksi erinomainen keksintö, ja sillä säästettään yhteisiä varoja.

Ei se alkuinvestointi vaan se elinkaari ja sen aikainen kulutus.
Anonyymi kirjoitti:
Ongelma on siinä, että vanha auto kuluttaa (merkittävästi) enemmän kuin vanha.

Pitäisi saada tietoon, mikä on uuden auton hiilijalanjälki verrattuna vanhan auton pitämiseen.

Yksinkertaisesti:

20 vuotta vanha Volvo tai Nissan on kuluttanut elämänkaarensa aikana 20 vuotta x 15 000 km/v x 10 L/100 km = 30 000 litraa bensiiniä. Tämä vastaa 2,35 kg CO2/L x 30 000 L = 70 500 kg hiilidioksidia.

Lisäksi on huomioitava, että auton valmistus on 20 vuotta vanhalla tekniikalla tuottanut X kiloa hiilidioksidia ja lisäksi pitää huomioida vanhan autonromun kierrätys päälle, jolloin saadaan yli 97 % metallista uusiokäyttöön. Sovitaan, että polttomoottorikäyttöisen henkilöauton valmistamisen aikainen hiilidioksidivaikutus on 7 000 kg hiilidioksidia (ekvivalentteina).

Olemme vanhan auton osalta kierrätyksineen noin 80 000 kilossa hiilidioksidia.

Uusi Audi, Nissan, Tesla tai Volvo on kuluttaa 25 kWh/100 km, ja sovitaan että lataussopimus koskee vesisähköä. (Sähköauton hiilidioksidipäästöjen on Suomen sähkötuotannon keskimääräisillä päästöillä arvioitu olevan 30 g/km.) Hiilidioksidia vapautuu sähköauton käytöstä NYT nolla kiloa, noin kärjistetysti. Tämäkin auto pitää joskus kierrättää. Yhden auton valmistamisen on arvioitu tuottavan keskimäärin 600 kg hiilidioksidia.

Sähköauton valmistuksen aikaisten hiilidioksidipäästöjen arvioidaan olevan 50 g CO2/km tai voidaan ajatella, että sähköautoa rasittaa jo aluksi noin 15 tonnin CO2-kuorma, kun otetaan huomioon myös auton valmistus ja elinkaaripäästöt. Sovimme, että akkujen kestoikä on 10 vuotta, joten elinkaaripäästöt - akut mukaanlukien - ovat 30 000 kiloa.

Jos kilometrimäärä pidetään samana, uuden sähköauton tuottama hiilijalanjälki kohdistuu VALMISTUKSEEN ja polttomoottoriautossa se kohdistuu käyttöön.

On kuitenkin selvää, että VANHA auto kannattaa pelkkiä hiilidioksidiekvivalentteja tuijottamalla EHDOTTOMASTI vaihtaa sähköautoon. Säästö on elinkaaren aikan kymmeniä tuhansia hiilidioksidikiloja. Jos kilometrejä tulee todella...todella vähän, vaihtoa ei voi perustella ympäristösyillä.
Ongelma on siinä, että vanha auto kuluttaa (merkittävästi) enemmän kuin uusi.
Anonyymi kirjoitti:
Ongelma on siinä, että vanha auto kuluttaa (merkittävästi) enemmän kuin uusi.
Minulla vuoden 2000 Toyota kuluttaa 6,5 l/100km. Vanhojen autojen kulutukset vedetään yleensä taikurin hatusta näissä jutuissa.
Anonyymi kirjoitti:
Minulla vuoden 2000 Toyota kuluttaa 6,5 l/100km. Vanhojen autojen kulutukset vedetään yleensä taikurin hatusta näissä jutuissa.
Älä puolustele itseäsi. Ostaisit uudemman ja paremman auton, jos sinulla olisi rahaa. Itse asiasta et ilmeisesti ymmärtänyt mitään, kun piti käydä puolustamaan vanhaa japaninromua.

Jos teillä, muut ihmiset, on rahaa, ostakaa sähköauto heti, kun latauspisteitä on riittävästi.
Anonyymi kirjoitti:
Älä puolustele itseäsi. Ostaisit uudemman ja paremman auton, jos sinulla olisi rahaa. Itse asiasta et ilmeisesti ymmärtänyt mitään, kun piti käydä puolustamaan vanhaa japaninromua.

Jos teillä, muut ihmiset, on rahaa, ostakaa sähköauto heti, kun latauspisteitä on riittävästi.
Kommentisi ei edistä sähköautoilun positiivista mielikuvaa, koska annoit itsestäsi ( ja sen myötä) asiastasi vastenmielisen kuvan.

Sähköautoilun kannattaja
Anonyymi kirjoitti:
Kommentisi ei edistä sähköautoilun positiivista mielikuvaa, koska annoit itsestäsi ( ja sen myötä) asiastasi vastenmielisen kuvan.

Sähköautoilun kannattaja
Ei sähköautoilussa ole mitään erityisen positiivista, se on yksi vaihtoehto muiden joukossa. Parasta lienee moottorin hyvä vääntö alakierroksilla.

Aja sinä Toyotan romullasi, romuhan se on, minä ajan Maseratilla, Siinä on äänimaailmaa ja kulutus kohdallaan. Keskikulutus on kaupungissa 25 litraa satasella. Jätetään maailman pelastaminen muille.
Anonyymi kirjoitti:
Ei sähköautoilussa ole mitään erityisen positiivista, se on yksi vaihtoehto muiden joukossa. Parasta lienee moottorin hyvä vääntö alakierroksilla.

Aja sinä Toyotan romullasi, romuhan se on, minä ajan Maseratilla, Siinä on äänimaailmaa ja kulutus kohdallaan. Keskikulutus on kaupungissa 25 litraa satasella. Jätetään maailman pelastaminen muille.
Eikös se Maserati ole vähän niinkuin köyhän Ferrari?
Halvalla niitä ainakin saa.
Anonyymi kirjoitti:
Eikös se Maserati ole vähän niinkuin köyhän Ferrari?
Halvalla niitä ainakin saa.
No kuka hullu ajaisi vanhalla Toyotalla tai vanhalla Maseratilla. Vanhalla Toyotalla ajaminen on kärsimystä ja Maseratin kulutuksen mittaamiseen tarvitaan sadan litran saavi. Maseratin ulkonäköä kuitenkin voi vain ihailla, toisin kuin vanhat Toyotat, joka on todella ruma. Pois lukien Supra.

Vanha Ferrarikaan ei maksa nykyisin käytettynä juuri mitään, sillä kaikki polttomoottorit ovat käymässä vanhanaikaisiksi. Jopa Porschella on valmistumassa täyssähköauto ja Ferrarilla bansahybridi.

Keskinen ajaa Lamborghinilla, jonka kulutus on vain 17 l/100 km. Ympäristöteko.
Anonyymi kirjoitti:
No kuka hullu ajaisi vanhalla Toyotalla tai vanhalla Maseratilla. Vanhalla Toyotalla ajaminen on kärsimystä ja Maseratin kulutuksen mittaamiseen tarvitaan sadan litran saavi. Maseratin ulkonäköä kuitenkin voi vain ihailla, toisin kuin vanhat Toyotat, joka on todella ruma. Pois lukien Supra.

Vanha Ferrarikaan ei maksa nykyisin käytettynä juuri mitään, sillä kaikki polttomoottorit ovat käymässä vanhanaikaisiksi. Jopa Porschella on valmistumassa täyssähköauto ja Ferrarilla bansahybridi.

Keskinen ajaa Lamborghinilla, jonka kulutus on vain 17 l/100 km. Ympäristöteko.
Supra.

Toyota Celica Liftback, Coupe sekä GT on myös hyvännäköisiä 1973 saakka.
Anonyymi kirjoitti:
Ongelma on siinä, että vanha auto kuluttaa (merkittävästi) enemmän kuin vanha.

Pitäisi saada tietoon, mikä on uuden auton hiilijalanjälki verrattuna vanhan auton pitämiseen.

Yksinkertaisesti:

20 vuotta vanha Volvo tai Nissan on kuluttanut elämänkaarensa aikana 20 vuotta x 15 000 km/v x 10 L/100 km = 30 000 litraa bensiiniä. Tämä vastaa 2,35 kg CO2/L x 30 000 L = 70 500 kg hiilidioksidia.

Lisäksi on huomioitava, että auton valmistus on 20 vuotta vanhalla tekniikalla tuottanut X kiloa hiilidioksidia ja lisäksi pitää huomioida vanhan autonromun kierrätys päälle, jolloin saadaan yli 97 % metallista uusiokäyttöön. Sovitaan, että polttomoottorikäyttöisen henkilöauton valmistamisen aikainen hiilidioksidivaikutus on 7 000 kg hiilidioksidia (ekvivalentteina).

Olemme vanhan auton osalta kierrätyksineen noin 80 000 kilossa hiilidioksidia.

Uusi Audi, Nissan, Tesla tai Volvo on kuluttaa 25 kWh/100 km, ja sovitaan että lataussopimus koskee vesisähköä. (Sähköauton hiilidioksidipäästöjen on Suomen sähkötuotannon keskimääräisillä päästöillä arvioitu olevan 30 g/km.) Hiilidioksidia vapautuu sähköauton käytöstä NYT nolla kiloa, noin kärjistetysti. Tämäkin auto pitää joskus kierrättää. Yhden auton valmistamisen on arvioitu tuottavan keskimäärin 600 kg hiilidioksidia.

Sähköauton valmistuksen aikaisten hiilidioksidipäästöjen arvioidaan olevan 50 g CO2/km tai voidaan ajatella, että sähköautoa rasittaa jo aluksi noin 15 tonnin CO2-kuorma, kun otetaan huomioon myös auton valmistus ja elinkaaripäästöt. Sovimme, että akkujen kestoikä on 10 vuotta, joten elinkaaripäästöt - akut mukaanlukien - ovat 30 000 kiloa.

Jos kilometrimäärä pidetään samana, uuden sähköauton tuottama hiilijalanjälki kohdistuu VALMISTUKSEEN ja polttomoottoriautossa se kohdistuu käyttöön.

On kuitenkin selvää, että VANHA auto kannattaa pelkkiä hiilidioksidiekvivalentteja tuijottamalla EHDOTTOMASTI vaihtaa sähköautoon. Säästö on elinkaaren aikan kymmeniä tuhansia hiilidioksidikiloja. Jos kilometrejä tulee todella...todella vähän, vaihtoa ei voi perustella ympäristösyillä.
Taisi laskelmasta unohtua (varauksella) ostettavat uudet akut, jotta päästään 20 vuoden ikään. Tämä oli polttiksen vertailuna käytetty ikä.

10 litraa satasella, ei taida löytyä mistään taulukosta?

Toisekseen vanhan auton valmistus pitää laskea vähentävänä tekijänä, ei päästöä lisäävänä. Autoahan ei ole tarvinnut valmistaa ajassamme, kuten sähköauto.

Ja vieläpä vesisähköä, kun tuulella saa täysin saasteetonta sähköä, jotta laskelman saa väristeltyä.
Anonyymi kirjoitti:
Taisi laskelmasta unohtua (varauksella) ostettavat uudet akut, jotta päästään 20 vuoden ikään. Tämä oli polttiksen vertailuna käytetty ikä.

10 litraa satasella, ei taida löytyä mistään taulukosta?

Toisekseen vanhan auton valmistus pitää laskea vähentävänä tekijänä, ei päästöä lisäävänä. Autoahan ei ole tarvinnut valmistaa ajassamme, kuten sähköauto.

Ja vieläpä vesisähköä, kun tuulella saa täysin saasteetonta sähköä, jotta laskelman saa väristeltyä.
Juuri näin.
Jos kuitenkin laskettaisiin lataussähkön tulevan tuulesta ja vesivoimasta. Ei sekään ilmaista ole. Mikä näiden laitteiden hiilijalanjälki on? Laitteet tarvitsevat vuosihuoltoa eikä siinäkään pidä paikkansa sanonta: "Vesi paras voitehista". Kyllä netkin öljyvoitelun tarvitsevat.
Jos tämä vähemmän saastuttava sähkö menee autojen akkujen lautaukseen, teollisuudelle ja kotitaloudelle jääkin hiili- turve- ja raskaspolttoöljysähkö.
Ojasta allikkoonko?

Jos tosiaan lasketaan vanhan auton kulutus 10 litraa sataselle, on vertailuksi otettu joku 1960-luvun siipi-Chevrolet.
Jo 1970-luvun energiakriisiaikana normaali perheautojen kulutus oli 5-7 litraa/100 km.
Ei siis saa vääristellä vertailukohteita, mutta näinhän tämän hallituksen puolueet ja niiden kannattajat pyrkivätkin tekemään.
Uusi
Anonyymi kirjoitti:
Ei sähköautoilussa ole mitään erityisen positiivista, se on yksi vaihtoehto muiden joukossa. Parasta lienee moottorin hyvä vääntö alakierroksilla.

Aja sinä Toyotan romullasi, romuhan se on, minä ajan Maseratilla, Siinä on äänimaailmaa ja kulutus kohdallaan. Keskikulutus on kaupungissa 25 litraa satasella. Jätetään maailman pelastaminen muille.
Hihii, minulla näitä sivupersoonia riittää. Terv. nyt Maseratimies Pentti.
+Lisää kommentti
Myös täälläkin isoja kytkinremontteja tai mittavia jarruremontteja kun jo joissakin maissa jo menee paaliin ennen noita toimenpiteitä ja jopa harvinaista.
Ilmoita
Olen nykytermein vain toisen asteen koulutuksen saanut mutta eläkkeeni on kuitenkin suurempi kuin suomalaisten kokoaikaisten miesten keskipalkka vuonna 2018. Ei kyllä käy kateeksi suomalaisia lapsiperheellisiä asuntovelkaisia autonostajia.
Ilmoita
Saksalainen ystäväni kehui, että Suomi on kuin automuseo. Muisteli kaiholla yli 10 vuotta sitten omistamiaan autoja, kun näki sellaisia täällä vielä liikenteessä. Autojen ruosteisuus ihmetyttää, "tuollaiseksiko ne tosiaan menevät?"

No Saksassa minullakin jäi käteen melkein 800 €/kk enemmän ja onneksi pääsen taas sinne töihin.
5 VASTAUSTA:
Taas näitä keksittyjä juttuja.
Tarkoituksesi on autoveron poistamisen lobbaaminen.

Pihi saksalainen ei autoaan ennenaikaisesti romuta. Saksan pelloillakin näkee 30 vuotta vanhoja traktoreita täydessä työn touhussa. Eipä Suomessa...
Saksasta ehkä halutaan tv-sarjoissa ja elokuvissa luoda kuvaa rikkaiden maana jossa ajetaan vain uusilla autoilla mutta youtubessa arkitotuus paljastuu, esim. Autogefûhl -kanavalla koeajetaan autoja aidoissa olosuhteissa eikä lavasteissa ja kyllähän tuolla taustalla oikean liikenteen seassa näkyy vanhempiakin autoja, esim. tässä uusi facelift Opel Astra koeajovideo
https://www.youtube.com/watch?v=CVbzXg26Hj8
Anonyymi kirjoitti:
Saksasta ehkä halutaan tv-sarjoissa ja elokuvissa luoda kuvaa rikkaiden maana jossa ajetaan vain uusilla autoilla mutta youtubessa arkitotuus paljastuu, esim. Autogefûhl -kanavalla koeajetaan autoja aidoissa olosuhteissa eikä lavasteissa ja kyllähän tuolla taustalla oikean liikenteen seassa näkyy vanhempiakin autoja, esim. tässä uusi facelift Opel Astra koeajovideo
https://www.youtube.com/watch?v=CVbzXg26Hj8
Mitä lähemmäksi vanhaa Neuvostoliittoa mennään, sen vanhemmaksi käy autokanta. Espanja ja Portugali ovat poikkeus. Suomi on vanhaa Neuvostomaata eli autot ajetaan romuiksi.

Luxemburgissa auto vaihdetaan 3-4 vuoden ikäisenä.

Suomessa auto on samalla rahalla pieni Polo, Saksassa tai Ruotsissa iso Bemari tai Volvo. Se on verotuksen ansiota. Ranskassa suositaan omaa tuotantoa, samoin Italiassa ja Espanjassa.
Anonyymi kirjoitti:
Mitä lähemmäksi vanhaa Neuvostoliittoa mennään, sen vanhemmaksi käy autokanta. Espanja ja Portugali ovat poikkeus. Suomi on vanhaa Neuvostomaata eli autot ajetaan romuiksi.

Luxemburgissa auto vaihdetaan 3-4 vuoden ikäisenä.

Suomessa auto on samalla rahalla pieni Polo, Saksassa tai Ruotsissa iso Bemari tai Volvo. Se on verotuksen ansiota. Ranskassa suositaan omaa tuotantoa, samoin Italiassa ja Espanjassa.
Tuskinpa tämäkään kirjoittaja suree sitä, että naapuri joutuu ajamaan vanhalla autolla.

Oikeasti taidat vain harmitella sitä, että se haluamasi mikä lie amg-mersu on tulotasollesi liian kallis. Ja haluaisit valtion apuun sen hankkimisen mahdollistamiseksi.

Ryytiä agendallesi haet moittimalla meitä muita kommunisteiksi, Suomea neuvostomaaksi jne, että saisit syntymään häpeäntunnetta muutoksen moottoriksi.

Mutta kun emme veroalea tarvitse. Ostamme järkeviä autoja ja hoidamme vanhaa kalustoa kunnolla. Luontokin kiittää.
Anonyymi kirjoitti:
Tuskinpa tämäkään kirjoittaja suree sitä, että naapuri joutuu ajamaan vanhalla autolla.

Oikeasti taidat vain harmitella sitä, että se haluamasi mikä lie amg-mersu on tulotasollesi liian kallis. Ja haluaisit valtion apuun sen hankkimisen mahdollistamiseksi.

Ryytiä agendallesi haet moittimalla meitä muita kommunisteiksi, Suomea neuvostomaaksi jne, että saisit syntymään häpeäntunnetta muutoksen moottoriksi.

Mutta kun emme veroalea tarvitse. Ostamme järkeviä autoja ja hoidamme vanhaa kalustoa kunnolla. Luontokin kiittää.
Olet oikeassa eli uusi auto on aina ympäristöteko varsinkin paljon ajaville. Jos halpa auto on tallissa, sillä ei ole mitään väliä.
+Lisää kommentti
Ei tarvitse ostaa uusia kun ostaa hajottamolta tai vaikka romuauton varaosiksi.

Vaikea uskoa, että olisi ympäristöystävällisempää valmistaa uusi auto, kuin ajaa loppuun 90-luvun auto loppuun tai vanhempikin vähakulutuksinen. Kaikkiin muihin saasteisiin verrattuna voi ajaa vaikka niillä vanhoilla V8:lla.

Jos pienet sähkölaitteetkin pitäisi muka voida korjata ja käyttää kymmeniä vuosia, niin miksei muka autoa.
4 VASTAUSTA:
Vain ympäristön ykkösvihollinen voi ajaa surutta vanhalla V8:lla.
Anonyymi kirjoitti:
Vain ympäristön ykkösvihollinen voi ajaa surutta vanhalla V8:lla.
en erityisemmin vihaa ympäristöä mutta en ole kyllä hyttysten jne. inhokkien ystäväkään, silti kyllä tykkään V8:n mukavan rumpsuttavasta, miehekkäästä käyntiäänestä :)
Pienistä sähkölaitteista puheenollen, paljonkohan on autoja romutettu turhaan kun jonkun ohjausmoduulin tai ohjausyksikön piirilevylle on tullut murtuma juotokseen tms. mitätön pikkuvika mutta ahneet autokorjaamot ovat yrittäneet ostattaa koko 2000 euron mustan laatikon sen sijaan että olisivat avanneet boksin ja juottaneet sen uudelleen. tai vaihtaneet komponentin piirilevyltä, esim. pullistuneen kondensaattorin tms.
Mieletöntä tuhlausta tuollainen.
Anonyymi kirjoitti:
Pienistä sähkölaitteista puheenollen, paljonkohan on autoja romutettu turhaan kun jonkun ohjausmoduulin tai ohjausyksikön piirilevylle on tullut murtuma juotokseen tms. mitätön pikkuvika mutta ahneet autokorjaamot ovat yrittäneet ostattaa koko 2000 euron mustan laatikon sen sijaan että olisivat avanneet boksin ja juottaneet sen uudelleen. tai vaihtaneet komponentin piirilevyltä, esim. pullistuneen kondensaattorin tms.
Mieletöntä tuhlausta tuollainen.
Tai kun istuimesta menee lämmityksen sähkövastus, pitäisi ostaa koko penkki 1600€, lukosta hajoaa osa niin pitäisi ostaa koko takaluukku jne.

Kun olisi vara-auto, niin voisi itsekin korjailla enemmän, etenkin jos asuisi omakotitalossa. Wheeler dealersissä korjailevat kaikkea, usein nekin tosin vie erikoisammattilaisille.

Vanhoihin amerikkalaisiinkin voisi vaihtaa uudempia moottoreita tai ainakin suihkutuksen kasareiden tilalle.
+Lisää kommentti
On niitä romuja Ruottissakin.- Mulla V70 Vm 2002 , SW 407 Vm 2005 ja Pilote 470 Vm 1988 :D
Ilmoita
>>> Jos tosiaan lasketaan vanhan auton kulutus 10 litraa sataselle, on vertailuksi otettu joku 1960-luvun siipi-Chevrolet. Jo 1970-luvun energiakriisiaikana normaali perheautojen kulutus oli 5-7 litraa/100 km. Ei siis saa vääristellä vertailukohteita, mutta näinhän tämän hallituksen puolueet ja niiden kannattajat pyrkivätkin tekemään. <<<

Tässä on se perustelu, jolla tyypilliset jääräpäät haluavat pitää kiinni vanhoista autonromuistaan. Tyypillisesti ongelma aiheutuu siitä, että ei ole rahaa tai ei vaan voisi vähempää kiinnostaa (= silkkaa typeryyttä).

Lainaus Tekniikan Maailmasta: "Suomalaistutkimus toteaa: Mitä fiksumpi mies, sen vähäpäästöisempi auto."

https://tekniikanmaailma.fi/lehti/13b-2019/suomalaistutkimus-toteaa-mita-fiksumpi-mies-sen-vahapaastoisempi-auto/

20-30 vuotta vanhoilla autonromuilla, todellinen keskikulutus (maantie 65 % - kaupunki 35 %)

Mazda 626 1.8 --- kesällä 9,0 litraa/100 km; talvella 12,0 litraa/100 km
Volvo V70 2.4 --- kesällä 9.0; talvella 10,5
Ford Mondeo 2.0 --- kesällä 9,0; talvella 11,0
Toyota Corolla 1.6 --- kesällä 7,5; talvella 8,5
VW Golf 1.6 Diesel --- kesällä 6,0; talvella 7,0
BMW 525 --- kesällä 11,0; talvella 12,5
Saab 900/9000 2.0 --- kesällä 10,0; talvella 11,5
Toyota Yaris 4D4 1.4 Diesel --- kesällä 4,8; talvella 5,5
Volvo S60 T5 --- kesällä 12.0; talvella 13,5

Ja aina löytyy kaveri, joka vetelee "pintakaasulla" ja vaikka avaruussukkulalla alle neljä litraa sataselle: onpa kesä tai talvi, vanha tai uusi auto ja maantie tai kaupunki. Kukaan ei koskaan myönnä, että kulutus on suuri, koska se osoittaa vain sitä, että ei osaa tai viitsi ajaa taloudellisesti.

Uusi auto on aina parempi kuin vanha ja käytetty, jos luonnolta kysytään. Ellei rahat tai halu riitä, se on eri asia. Vanhan rotiskon romuttaminen on aina ympäristöteko ja auton valmistuskulut tulee lähes poikkeuksetta kuitatuiksi 5 - 10 vuodessa, koska suurin osa päästöistä tulee ajetuista kilometreistä.
9 VASTAUSTA:
80-luvun Honda 1.6, 6l/100km kesät talvet. Hyvä moottori, paska kori.
Chevrolet 1956 V8 5.8 litrainen. Kulutus 2 L/100 km. Ajan aina höyryillä, hieno peli ja ruosteeton, en aja talvella.
Anonyymi kirjoitti:
80-luvun Honda 1.6, 6l/100km kesät talvet. Hyvä moottori, paska kori.
Hondan konetta on paljon kehuttu.
Anonyymi kirjoitti:
80-luvun Honda 1.6, 6l/100km kesät talvet. Hyvä moottori, paska kori.
Perheessä oli sama auto, mutta vm. 98. Keskikulutus 7 litraa kesällä mutta talvella reilusti yli 9 litraa lyhyessä ajossa. Liekö sitten jarrut laahanneet.
Kiteydyn ensimmäiseen eli Mazda 626 1,8 ja vielä vanhalla kaasarikoneella kulki Lapinreissun 7,2 l/100 km ja noin pitkällä päivämatkalla oli vielä pidettävä viisaria yli 100 lukemissa.
Mitä olisikaan vienyt säästöajossa 80-90 lasissa.
Seka-ajossa se 8/100 km ja talvella lähelle kymppiä.
Vanhoissa kaasareissa kun vaihtoi ilmanputsarin uuteen ja suuttimen astetta pienemmäksi, niin saattoi helposti + halvalla saavuttaa polttonesteen kulutuksessa säästöä 0,5 - 1,5 litraa /100 km.
Suuttimen "kuristaminen" leikkasi oikeastaan vain kiihtyvyyttä hieman, mutta matka-ajossa se ei tuntunut.
Anonyymi kirjoitti:
Kiteydyn ensimmäiseen eli Mazda 626 1,8 ja vielä vanhalla kaasarikoneella kulki Lapinreissun 7,2 l/100 km ja noin pitkällä päivämatkalla oli vielä pidettävä viisaria yli 100 lukemissa.
Mitä olisikaan vienyt säästöajossa 80-90 lasissa.
Seka-ajossa se 8/100 km ja talvella lähelle kymppiä.
Vanhoissa kaasareissa kun vaihtoi ilmanputsarin uuteen ja suuttimen astetta pienemmäksi, niin saattoi helposti + halvalla saavuttaa polttonesteen kulutuksessa säästöä 0,5 - 1,5 litraa /100 km.
Suuttimen "kuristaminen" leikkasi oikeastaan vain kiihtyvyyttä hieman, mutta matka-ajossa se ei tuntunut.
Kevyt kaasujalka on aina kotiin päin.

Itselle eniten ylimääräistä bensaa kuluu liikennevaloista seisomisesta (ei ole start-and-stoppia) ja liian äkäisissä liikennevalolähdöissä. Matka-ajoa tulee vähemmän, mutta kulutus olisi silloin pienempi.

Kyllä 20 vuotta vanhoilla autoilla 10 litraa satasella on hyvä keskiarvo tai ainakin helpottaa laskemista, kun talvi on pitkä. Siinä on silloin keskiarvossa mukana myös muutama Range Rover, Pontiac ja Porschekin. Vanha Daihatsu menee tosi vähällä ja vanhat Väyrys-Mersut, mutta silti...
Anonyymi kirjoitti:
Chevrolet 1956 V8 5.8 litrainen. Kulutus 2 L/100 km. Ajan aina höyryillä, hieno peli ja ruosteeton, en aja talvella.
Taisit unohtaa nollan perästä, 20 litraa sataselle kuulostaa uskottavammalle kulutukselle jenkki V8:sta ajalta jolloin bensa on ollut lähes ilmaista.
Anonyymi kirjoitti:
Kiteydyn ensimmäiseen eli Mazda 626 1,8 ja vielä vanhalla kaasarikoneella kulki Lapinreissun 7,2 l/100 km ja noin pitkällä päivämatkalla oli vielä pidettävä viisaria yli 100 lukemissa.
Mitä olisikaan vienyt säästöajossa 80-90 lasissa.
Seka-ajossa se 8/100 km ja talvella lähelle kymppiä.
Vanhoissa kaasareissa kun vaihtoi ilmanputsarin uuteen ja suuttimen astetta pienemmäksi, niin saattoi helposti + halvalla saavuttaa polttonesteen kulutuksessa säästöä 0,5 - 1,5 litraa /100 km.
Suuttimen "kuristaminen" leikkasi oikeastaan vain kiihtyvyyttä hieman, mutta matka-ajossa se ei tuntunut.
Kaasariautoissa jos sääti kaasarin liian taloudelliseksi, vaarana oli venttiilien palaminen liian laihan seoksen vuoksi.
Anonyymi kirjoitti:
Kaasariautoissa jos sääti kaasarin liian taloudelliseksi, vaarana oli venttiilien palaminen liian laihan seoksen vuoksi.
Ei ainakaan Hondassa. Huollossa säätivät aina rikkaammalle, mutta säädin heti takaisin laihalle, ei mitään ongelmia. Kulutus ei edes noussut vaikka ajoin aina vähintään 140km/h jos vaan mahdollista, siihen aikaan ei vielä paljon valvottu nopeuksia. Ja se sitkeys oli uskomaton, pystyi lähtemään liikkeelle helposti vaikka vitosella. Hyvä ajettava kaikin puolin, nelipyörä luisussa uskalsi ajaa mutkaislla teilä.
+Lisää kommentti
Missähän silkkimunahiplareiden kaupungeissa olet majaillut? Kyllä niissä muissakin eu-maissa ajetaan vanhoillakin autoilla, muutenkin kuin harrastehengessä.

Se on kun lehdistä ja netistä katsotaan pelkkiä romantisoituja juttuja muista maista.
Ilmoita
Ja on niitä muitakin päästöjä kuin hiilidioksidipäästöt. Eivät taida olla edes sieltä pahimmasta päästä!

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d694adb1-6571-4212-9ae6-f1611fe2866d
Ilmoita
Suomalainen on vaatimaton. Ajokiksi riittää vanha tojo tai ruosteinen Nissan. Porukkakin on sen näköistä ryysyläistä etten ihmettele. Kun opittaisiin puhtaisiin vaatteisiin ja käytöstapoihin ensin. Keskinkertainen käy. Niin. Pesullakin saa käydä ja parturissa. Suomeen on tullut aivan perseily meininki...ei jatkoon. Saa hävetä joka paikassa tätä touhua...
2 VASTAUSTA:
Kärjistetty mutta hyvä kommentti! Kärjistetysti porukkaa kuvaa ihan valtava kalja- ja makkaramaha, verenpaine, 60 vuoden eliniän odote, kännissä ajamista ja ruosteinen japanin romu. Ellei korttia ole juotu, mutta voi ajaa myös ilman korttia.

Todellisuudessa on olemassa kuitenkin myös suomalaisia, jotka pitävät huolta sekä itsestään että autostaan. Autostaan jopa usein paremmin kuin itsestään, on pesua, puunausta, vahausta ja huoltoa. Ja kuka sitä uudenveroisesta vanhasta autosta haluaisi luopua, kun vaihtoarvo on mitä on.
Pakko säästää jossain kun Suomessa kaikki maksaa älyttömästi, etenkin asuminen.
+Lisää kommentti
>>> Jos tosiaan lasketaan vanhan auton kulutus 10 litraa sataselle, on vertailuksi otettu joku 1960-luvun siipi-Chevrolet. Jo 1970-luvun energiakriisiaikana normaali perheautojen kulutus oli 5-7 litraa/100 km. Ei siis saa vääristellä vertailukohteita, mutta näinhän tämän hallituksen puolueet ja niiden kannattajat pyrkivätkin tekemään. <<<
>>>Tässä on se perustelu, jolla tyypilliset jääräpäät haluavat pitää kiinni vanhoista autonromuistaan. Tyypillisesti ongelma aiheutuu siitä, että ei ole rahaa tai ei vaan voisi vähempää kiinnostaa (= silkkaa typeryyttä).<<<

Kun siteeraa, on otettava huomioon koko lauseen merkitys. Eli siteerata koko aihe. Muuten menee politiikaksi. Otetaan lauseesta se kohta, mikä miellyttää. Mutta niinhän ne viherpiipertäjät tekeekin.
Ilmoita
Oman kokemukseni mukaan autojen tosiasiallinen kulutus on laskenut varsin vähän, hybridejä lukuunottamatta.

Nämä nykyautojen ilmoitetut päästöarvot ovat manipuloituja, ei todellisissa käyttöoloissa toteutuvia arvoja.
Oliko joku 5 -sarjan Bemari muutama vuosi sitten, kun ilmoitettu kulutus ylittyi koeajossa 50%.

Autojen paino on kasvanut niin, että kulutuslukemissa ollaan melkein 1980-luvun arvoissa. Moottorikoot ja tehot ovat myös koko ajan kasvaneet.
Paino on tosin tuonut lisää kolariturvallisuutta mukanaan.
7 VASTAUSTA:
Tuossa on siis perustelusi ajaa vanhalla romulla, vai? Kokemuksesi on objektiivisesti ottaen väärä.

Ohessa muutama taulukko ja kuva mukkaan lukien hiilidioksidi:

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0360128516300442

https://www.coxautoinc.com/market-insights/automakers-have-come-a-long-way-in-improving-fuel-economy-where-do-they-go-from-here/

https://en.wikipedia.org/wiki/Fuel_economy_in_automobiles#/media/File:Motor_vehicle_efficiency.png

(30 miles per gallon mpg = 7,8 l/100 km)

Tilastojen mukaan henkilöautojen kulutus on laskenut pelkästään viimeisen kymmenen vuoden aikana 25 %, joka puolestaan on suoraan yhteydessä väheneviin hiilidioksidipäästöihin. Suurin muutos on tapahtunut ns. urheiluautojen osalta, joissa kulutuksen laskua on ollut 32 %.

Autojen turvallisuus on parantunut ja keskimääräinen paino noussut sekä teho pysynyt ennallaan ja jopa noussut.

Edelleen (ainakaan Euroopassa) uusi mittaustapa ei enää vääristä tuloksia, kuten vanha mittaustapa teki. Koskaan kukaan ei kehu sitä, miten raskaalla kaasujalalla ajaa, vaan sitä miten hieno, taloudellinen ja turvallinen kuljettaja itse on.

Uusi auto on aina ympäristöteko, jos kilometrejä tulee runsaasti. Vähän ajavat voivat kulkea taksilla ja julkisilla tai ajaa vanhalla romulla.
Anonyymi kirjoitti:
Tuossa on siis perustelusi ajaa vanhalla romulla, vai? Kokemuksesi on objektiivisesti ottaen väärä.

Ohessa muutama taulukko ja kuva mukkaan lukien hiilidioksidi:

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0360128516300442

https://www.coxautoinc.com/market-insights/automakers-have-come-a-long-way-in-improving-fuel-economy-where-do-they-go-from-here/

https://en.wikipedia.org/wiki/Fuel_economy_in_automobiles#/media/File:Motor_vehicle_efficiency.png

(30 miles per gallon mpg = 7,8 l/100 km)

Tilastojen mukaan henkilöautojen kulutus on laskenut pelkästään viimeisen kymmenen vuoden aikana 25 %, joka puolestaan on suoraan yhteydessä väheneviin hiilidioksidipäästöihin. Suurin muutos on tapahtunut ns. urheiluautojen osalta, joissa kulutuksen laskua on ollut 32 %.

Autojen turvallisuus on parantunut ja keskimääräinen paino noussut sekä teho pysynyt ennallaan ja jopa noussut.

Edelleen (ainakaan Euroopassa) uusi mittaustapa ei enää vääristä tuloksia, kuten vanha mittaustapa teki. Koskaan kukaan ei kehu sitä, miten raskaalla kaasujalalla ajaa, vaan sitä miten hieno, taloudellinen ja turvallinen kuljettaja itse on.

Uusi auto on aina ympäristöteko, jos kilometrejä tulee runsaasti. Vähän ajavat voivat kulkea taksilla ja julkisilla tai ajaa vanhalla romulla.
Autoteollisuus voisi palkata sinut äänitorvekseen.

Minusta jokainen uusi ( turhaan ) valmistettu auto on ekokatastrofi.
Romuttamoille joutuu jatkuvasti esimerkiksi palkkiokampanjoiden yhteydessä ihan hyväkuntoista kalustoa. Näin tehdään tilaa uusien myynnille. Kenen etu, oikeesti?

Autoni on hybridi.
Anonyymi kirjoitti:
Autoteollisuus voisi palkata sinut äänitorvekseen.

Minusta jokainen uusi ( turhaan ) valmistettu auto on ekokatastrofi.
Romuttamoille joutuu jatkuvasti esimerkiksi palkkiokampanjoiden yhteydessä ihan hyväkuntoista kalustoa. Näin tehdään tilaa uusien myynnille. Kenen etu, oikeesti?

Autoni on hybridi.
Ei tarvitse olla einstein laskeakseen paljon ajavan autoilijan päästöt uudella ja vanhalla autolla.

Vanha auto 8 L/100 km x 35 000 km/v; ja
Uusi auto 3,8 L/100 km x 35 000 km/v.

Mitä enemmän kilometreja, sen enemmän on merkitystä kulutuksella. Luonto kiittää.

Uuden auton valmistuksessa vain 20 - 25 % koostuu valmistuksesta, loppuosa eli 75 - 80 % koostuu kulutuksesta.
Anonyymi kirjoitti:
Ei tarvitse olla einstein laskeakseen paljon ajavan autoilijan päästöt uudella ja vanhalla autolla.

Vanha auto 8 L/100 km x 35 000 km/v; ja
Uusi auto 3,8 L/100 km x 35 000 km/v.

Mitä enemmän kilometreja, sen enemmän on merkitystä kulutuksella. Luonto kiittää.

Uuden auton valmistuksessa vain 20 - 25 % koostuu valmistuksesta, loppuosa eli 75 - 80 % koostuu kulutuksesta.
3.8 vain hybridillä, niidenkin lataussähkö kuluttaa energiaa ja akkujen tuotanto kuluttaa enemmän kuin muut osat autossa, kestoakaan ei vielä tiedä.

Sekin uuden auton valmstus on ylimääräistä, uudella ja vähälulutuksisilla ajetaan myös enemmän turhaa ajoa.
Anonyymi kirjoitti:
3.8 vain hybridillä, niidenkin lataussähkö kuluttaa energiaa ja akkujen tuotanto kuluttaa enemmän kuin muut osat autossa, kestoakaan ei vielä tiedä.

Sekin uuden auton valmstus on ylimääräistä, uudella ja vähälulutuksisilla ajetaan myös enemmän turhaa ajoa.
Ajokilometrit tosiaankin vähenevät auton vanhetessa.

Varmaankin vähän ajava ei katso tarvitsevansa uutta autoa.
Vanhalla autolla ei myöskään juuri ajella huvikseen, kun se ajaminen ei ole niin nautinnollista.

Eli vanha auto on ympäristöystävällinen!
Uusi
Anonyymi kirjoitti:
Ajokilometrit tosiaankin vähenevät auton vanhetessa.

Varmaankin vähän ajava ei katso tarvitsevansa uutta autoa.
Vanhalla autolla ei myöskään juuri ajella huvikseen, kun se ajaminen ei ole niin nautinnollista.

Eli vanha auto on ympäristöystävällinen!
Varsinkin museoauto on ympäristöystävällinen, jos sillä ajetaan vain enintään 30 vuorokautena vuodessa.

Palaamme siis aikaan 1989, jota vanhemmat uudenveroiset tai kunnostetut autot kelpaavat rekisteriin. Hieno auto olisi Nissan-Datsun 100A, jonka yhden litran koneen teho oli 45 hevosvoimaa ja kulutus vain 6 litraa satasella.
Uusi
Anonyymi kirjoitti:
Varsinkin museoauto on ympäristöystävällinen, jos sillä ajetaan vain enintään 30 vuorokautena vuodessa.

Palaamme siis aikaan 1989, jota vanhemmat uudenveroiset tai kunnostetut autot kelpaavat rekisteriin. Hieno auto olisi Nissan-Datsun 100A, jonka yhden litran koneen teho oli 45 hevosvoimaa ja kulutus vain 6 litraa satasella.
TM:n testin mukaan "Kirsikka E10" kulutus oli 10 - 12 litraa satasella eli todellinen juoppo, kun kone oli noin pieni.

Väyrys-Mersu on ollut aina taloudellinen.
+Lisää kommentti
Uusi
Miettikääs paljonko arvottomasta romusta saa, kun sen purkaa ja myy osina. Kiitos niiden suomalaisten tekohengittäjien.
1 VASTAUS:
Uusi
Työ jää myös Suomeen talouselämää pyörittämään, eikä rahat karkaa ulkomaille. Työllistääkin korjaamoyrittäjiä.

Monella muulla alalla kierrätys on muodikasta, miksi siihen autopalstailijat suhtautuvat niin kielteisesti?
+Lisää kommentti
Uusi
Olisi mielenkiintoista nähdä puolueeton tutkimus tästä asiasta, eli vanhan auton loppuunajaminen vs. uudella ajaminen. Tulisi huomioida kaikki mahdolliset ympäristöön vaikuttavat seikat. Mitä olen mediaa seurannut, niin tässä on niin monella puolesta ja vastaan puhujalla oma lehmä (siis käytännössä rahat) ojassa, että en kyllä luota näihin yhtään. Autoteollisuus oikeasti mitään välitä ilmastosta, haluavat vain myydä uutta. Valmistajiltahan löytyy ekomallia ja sitten löytyy tehomalleja. Jos oikeasti piittaisivat ympäristöstä, niin jättäisivät tehomallit valmistamatta. Ja toisessa päässä kuluttaja haluaa perustella vanhan autonsa ympäristö ystävällisyyden. Asia kyllä pitäisi penkoa kunnolla, kuitenkin suhteellisen tärkeä asia ja tavallisen kuluttajan kukkaronkin kannalta merkityksellinen asia. Valtiollakin on ympäristöratsu veroissa, verotetaan autoa päästöjen mukaan silloinkin, kun se seisoo pihassa ajamattomana. Ensi töikseen pitäisi laittaa kaikki verot polttoaineen hintaan, jos haluaa oikeasti ympäristöasiaa ajaa.
4 VASTAUSTA:
Uusi
Puhumattakaan viherpiiperöistä, lentelevät virka- ja lomamatkoilla jatkuvasti ja tilaavat kiinakrääsää saastuttavilla rahtilaivoilla. Saastuttavat monituhatkertaisesti yhteen vanhaan autoon verrattuna.
Uusi
"Tulisi huomioida kaikki mahdolliset ympäristöön vaikuttavat seikat. "

Kohtuullisen yksinkertainen asia selvittää itsekin.

Vaikuttavat tekijät:

1) Ajokilometrit;
2) Kulutus;
- (2 + 3 muodostavat käytön aikaisen hiilijalanjäljen)
3) Tuotantoon käytetty hiilijalanjälki; ja
4) Vanha auto toimitetaan kierrätykseen.

Esimerkki A: 10 000 kilometria vuodessa vanhalla autolla

A1: Kulutus 10 L/100 km
Auto on jo olemassa ja valmistettu vuonna-yksi-ja-kaksi, joten hiilijalanjälkeä ei sitä kautta ole olemassa

10 000 km x 10 L/100 km = 1000 litraa vuodessa, joka vastaa 2 350 kiloa hiilidioksidia vuodessa.

--

A2: Kulutus 6 L/100 km
Auto on jo olemassa ja valmistettu vuonna-yksi-ja-kaksi, joten hiilijalanjälkeä ei sitä kautta ole olemassa

10 000 km x 6 L/100 km = 600 litraa vuodessa, joka vastaa 1 475 kiloa hiilidioksidia vuodessa.

--

Esimerkki B: 40 000 kilometria vuodessa vanhalla autolla

B1: Kulutus 10 L/100 km
Auto on jo olemassa ja valmistettu vuonna-yksi-ja-kaksi, joten hiilijalanjälkeä ei sitä kautta ole olemassa

40 000 km x 10 L/100 km = 4000 litraa vuodessa, joka vastaa 9400 kiloa hiilidioksidia vuodessa.

--

B2: Kulutus 6 L/100 km
Auto on jo olemassa ja valmistettu vuonna-yksi-ja-kaksi, joten hiilijalanjälkeä ei sitä kautta ole olemassa

40 000 km x 6 L/100 km = 2400 litraa vuodessa, joka vastaa 5900 kiloa hiilidioksidia vuodessa.

--

Ostetaan uusi pistokehybridi.

Kulutuksen lisäksi isoilla akuilla varustettujen autojen tuotannonaikainen hiilijalanjälki on noin 50 g CO2/km. Tämä rasittaa autoa aina, ajetaanpa sillä tai ei, mutta se on helpointa kohdistaa kilometriä kohti koko auton ja akkujen eliniän osalle (ml. akkujen vaihto).

Esimerkki C: 10 000 kilometria vuodessa uudella pistohybridillä

C1: Kulutus 2,5 L/100 km

10 000 km x 2,5 L/100 km = 250 litraa vuodessa, joka vastaa 580 kiloa hiilidioksidia vuodessa, johon myös lisättävä valmistuksen aikainen hiilijanjalki ja siten yhteensä 580 kg + 500 kg = 1080 kiloa CO2 vuodessa.

--

Esimerkki D: 40 000 kilometria vuodessa uudella pistohybridillä

C1: Kulutus 2,5 L/100 km

40 000 km x 2,5 L/100 km = 1000 litraa vuodessa, joka vastaa 2350 kiloa hiilidioksidia vuodessa, johon myös lisättävä valmistuksen aikainen hiilijanjalki ja siten yhteensä 2350 kg + 2000 kg = 4 350 kiloa CO2 vuodessa.

--

LOPPUTULEMA

1) Vähän ajavan kannattaa ajaa pienikulutuksinen auto aina ns. loppuun;
2) Vähän ajava voi harkita vaihtavansa isokulutuksinen autonsa pienikulutuksiseen uuteen autoon;
3) Paljon ajavan kannattaa AINA vaihtaa isokulutuksinen autonsa uuteen pienikulutuksiseen;
4) Paljon ajavan kannattaa harkita vaihtavansa pienikulutuksinen autonsa uuteen.

Jo kaupunkijärki sen sanoo: ei kannata ajaa pitkiä matkoja isokulutuksisella autolla ja lyhyet matkat mennään pyörällä tai julkisilla.
Uusi
Anonyymi kirjoitti:
"Tulisi huomioida kaikki mahdolliset ympäristöön vaikuttavat seikat. "

Kohtuullisen yksinkertainen asia selvittää itsekin.

Vaikuttavat tekijät:

1) Ajokilometrit;
2) Kulutus;
- (2 + 3 muodostavat käytön aikaisen hiilijalanjäljen)
3) Tuotantoon käytetty hiilijalanjälki; ja
4) Vanha auto toimitetaan kierrätykseen.

Esimerkki A: 10 000 kilometria vuodessa vanhalla autolla

A1: Kulutus 10 L/100 km
Auto on jo olemassa ja valmistettu vuonna-yksi-ja-kaksi, joten hiilijalanjälkeä ei sitä kautta ole olemassa

10 000 km x 10 L/100 km = 1000 litraa vuodessa, joka vastaa 2 350 kiloa hiilidioksidia vuodessa.

--

A2: Kulutus 6 L/100 km
Auto on jo olemassa ja valmistettu vuonna-yksi-ja-kaksi, joten hiilijalanjälkeä ei sitä kautta ole olemassa

10 000 km x 6 L/100 km = 600 litraa vuodessa, joka vastaa 1 475 kiloa hiilidioksidia vuodessa.

--

Esimerkki B: 40 000 kilometria vuodessa vanhalla autolla

B1: Kulutus 10 L/100 km
Auto on jo olemassa ja valmistettu vuonna-yksi-ja-kaksi, joten hiilijalanjälkeä ei sitä kautta ole olemassa

40 000 km x 10 L/100 km = 4000 litraa vuodessa, joka vastaa 9400 kiloa hiilidioksidia vuodessa.

--

B2: Kulutus 6 L/100 km
Auto on jo olemassa ja valmistettu vuonna-yksi-ja-kaksi, joten hiilijalanjälkeä ei sitä kautta ole olemassa

40 000 km x 6 L/100 km = 2400 litraa vuodessa, joka vastaa 5900 kiloa hiilidioksidia vuodessa.

--

Ostetaan uusi pistokehybridi.

Kulutuksen lisäksi isoilla akuilla varustettujen autojen tuotannonaikainen hiilijalanjälki on noin 50 g CO2/km. Tämä rasittaa autoa aina, ajetaanpa sillä tai ei, mutta se on helpointa kohdistaa kilometriä kohti koko auton ja akkujen eliniän osalle (ml. akkujen vaihto).

Esimerkki C: 10 000 kilometria vuodessa uudella pistohybridillä

C1: Kulutus 2,5 L/100 km

10 000 km x 2,5 L/100 km = 250 litraa vuodessa, joka vastaa 580 kiloa hiilidioksidia vuodessa, johon myös lisättävä valmistuksen aikainen hiilijanjalki ja siten yhteensä 580 kg + 500 kg = 1080 kiloa CO2 vuodessa.

--

Esimerkki D: 40 000 kilometria vuodessa uudella pistohybridillä

C1: Kulutus 2,5 L/100 km

40 000 km x 2,5 L/100 km = 1000 litraa vuodessa, joka vastaa 2350 kiloa hiilidioksidia vuodessa, johon myös lisättävä valmistuksen aikainen hiilijanjalki ja siten yhteensä 2350 kg + 2000 kg = 4 350 kiloa CO2 vuodessa.

--

LOPPUTULEMA

1) Vähän ajavan kannattaa ajaa pienikulutuksinen auto aina ns. loppuun;
2) Vähän ajava voi harkita vaihtavansa isokulutuksinen autonsa pienikulutuksiseen uuteen autoon;
3) Paljon ajavan kannattaa AINA vaihtaa isokulutuksinen autonsa uuteen pienikulutuksiseen;
4) Paljon ajavan kannattaa harkita vaihtavansa pienikulutuksinen autonsa uuteen.

Jo kaupunkijärki sen sanoo: ei kannata ajaa pitkiä matkoja isokulutuksisella autolla ja lyhyet matkat mennään pyörällä tai julkisilla.
Paljon ajavan ongelma on siinä, että pistokehybridin kulutus kasvaa, kun ajaa pitkiä matkoja: akut loppuu kesken.

Sähköautolla akut loppuvat aina kesken.

Jos ympäristöä haluaa säästää, kannattaa ajaa kaikki vanhat dieselit loppuun ja käyttää aina biodieseliä. Se on ympäristöteko, jos autoon bio sopii. Nesteen uusiutuvalla polttoaineella dieselauto tuottaa 12 grammaa hiilidioksidia kilometrillä, kun Suomen sähköverkosta ladattu täyssähköauto tuottaa 29 g. MYBio on tosin kalliimpaa, mutta uusi auto on vielä kalliimpi.

Bemarilla, Mersulla, Audilla, Fordilla ja Volvolla on ainakin paljon erinomaisia dieseleitä, joiden kulutus on matka-ajossa 4 litraa satasella. Siihen kun iskee MYBioDieselin (jos koneelle sopii), jokainen diesel kannattaa ajaa loppuun. Siinä ei tule uutta hiilijalanjälkeä!
Uusi
Anonyymi kirjoitti:
"Tulisi huomioida kaikki mahdolliset ympäristöön vaikuttavat seikat. "

Kohtuullisen yksinkertainen asia selvittää itsekin.

Vaikuttavat tekijät:

1) Ajokilometrit;
2) Kulutus;
- (2 + 3 muodostavat käytön aikaisen hiilijalanjäljen)
3) Tuotantoon käytetty hiilijalanjälki; ja
4) Vanha auto toimitetaan kierrätykseen.

Esimerkki A: 10 000 kilometria vuodessa vanhalla autolla

A1: Kulutus 10 L/100 km
Auto on jo olemassa ja valmistettu vuonna-yksi-ja-kaksi, joten hiilijalanjälkeä ei sitä kautta ole olemassa

10 000 km x 10 L/100 km = 1000 litraa vuodessa, joka vastaa 2 350 kiloa hiilidioksidia vuodessa.

--

A2: Kulutus 6 L/100 km
Auto on jo olemassa ja valmistettu vuonna-yksi-ja-kaksi, joten hiilijalanjälkeä ei sitä kautta ole olemassa

10 000 km x 6 L/100 km = 600 litraa vuodessa, joka vastaa 1 475 kiloa hiilidioksidia vuodessa.

--

Esimerkki B: 40 000 kilometria vuodessa vanhalla autolla

B1: Kulutus 10 L/100 km
Auto on jo olemassa ja valmistettu vuonna-yksi-ja-kaksi, joten hiilijalanjälkeä ei sitä kautta ole olemassa

40 000 km x 10 L/100 km = 4000 litraa vuodessa, joka vastaa 9400 kiloa hiilidioksidia vuodessa.

--

B2: Kulutus 6 L/100 km
Auto on jo olemassa ja valmistettu vuonna-yksi-ja-kaksi, joten hiilijalanjälkeä ei sitä kautta ole olemassa

40 000 km x 6 L/100 km = 2400 litraa vuodessa, joka vastaa 5900 kiloa hiilidioksidia vuodessa.

--

Ostetaan uusi pistokehybridi.

Kulutuksen lisäksi isoilla akuilla varustettujen autojen tuotannonaikainen hiilijalanjälki on noin 50 g CO2/km. Tämä rasittaa autoa aina, ajetaanpa sillä tai ei, mutta se on helpointa kohdistaa kilometriä kohti koko auton ja akkujen eliniän osalle (ml. akkujen vaihto).

Esimerkki C: 10 000 kilometria vuodessa uudella pistohybridillä

C1: Kulutus 2,5 L/100 km

10 000 km x 2,5 L/100 km = 250 litraa vuodessa, joka vastaa 580 kiloa hiilidioksidia vuodessa, johon myös lisättävä valmistuksen aikainen hiilijanjalki ja siten yhteensä 580 kg + 500 kg = 1080 kiloa CO2 vuodessa.

--

Esimerkki D: 40 000 kilometria vuodessa uudella pistohybridillä

C1: Kulutus 2,5 L/100 km

40 000 km x 2,5 L/100 km = 1000 litraa vuodessa, joka vastaa 2350 kiloa hiilidioksidia vuodessa, johon myös lisättävä valmistuksen aikainen hiilijanjalki ja siten yhteensä 2350 kg + 2000 kg = 4 350 kiloa CO2 vuodessa.

--

LOPPUTULEMA

1) Vähän ajavan kannattaa ajaa pienikulutuksinen auto aina ns. loppuun;
2) Vähän ajava voi harkita vaihtavansa isokulutuksinen autonsa pienikulutuksiseen uuteen autoon;
3) Paljon ajavan kannattaa AINA vaihtaa isokulutuksinen autonsa uuteen pienikulutuksiseen;
4) Paljon ajavan kannattaa harkita vaihtavansa pienikulutuksinen autonsa uuteen.

Jo kaupunkijärki sen sanoo: ei kannata ajaa pitkiä matkoja isokulutuksisella autolla ja lyhyet matkat mennään pyörällä tai julkisilla.
Maalaisjärjellä isokulutuksinen vie vähemmän polttoainetta pitkillä matkoilla kuin kaupunkiajossa ja kaupungissa pikkuautot muutenkin kätevämpiä, matka ajossa taas isommat autot miellyttävämpiä ja turvallisempia. Ajan silti itsekin isohkolla autolla kaupungissa, mutta kulutus melko pieni ja etenkin päästöt, vaikka 90-luvulta onkin.
+Lisää kommentti
Uusi
Asun Suomessa alle puolet vuodesta, ja ajan vanhalla Audilla (1999), verotuksen takia. Toisessa kotimaassani ajan uudehkolla BMW:llä.
Sähköautoa en Suomessa edes harkitse, sen verran usein tulee ajettua pidempiä päivämatkoja.
Ilmoita
Uusi
Kaikista paljon kuluttavista bensa-autoista (CO2 > 120 g CO2/100 km) tulee luopua, ja näistä vanhoista romuista pitää antaa romutuspalkkio, kun auto vaihdetaan uuteen pienen kulutuksen autoon. Luopuminen bensarosvosta on ympäristöteko.

Bensiini ilman hybridimahdollisuutta ei ole jatkossa mikään vaihtoehto.

Kannattaa ajaa pitkät matkat vähän kuluttavalla dieselillä ja dieseliksi biodiesel.

Kannattaa ajaa lyhyet matkat sähköllä tai polkupyörällä, vaihtoehtoisesti biodieseliä käyttävällä dieselautolla.

Kaikki dieselautot, joihin kelpaa biodiesel, kannattaa ajaa ihan loppuun ja tarvittaessa saattohoidolla.

Ellei biodiesel kelpaa, auto kuuluu romutukseen ja silloin maksetaan romutuspalkkio vaihdossa uuteen pienen kulutuksen autoon.

Jos rahaa on, paljon ajava voi aina vaihtaa vanhan auton uudempaan vähäkulutuksiseen. Se on ympäristöteko. Vähän ajavan - max 3000 - 4000 km/v - osalta ei ole mitään väliä, millä hän ajaa.
1 VASTAUS:
Uusi
Ajan tasan sillä autolla millä haluan eikä jollain ympäristöteolla ole paskankaan merkitystä. Akkujen ja latausten kanssa en ala ikinä sotkemaan mutta jokin tehokas Toyotan tai Lexuksen perinteinen täyshybridi on toki suunnitelmissa.
+Lisää kommentti
Uusi
Tässä oikea ekoteko. Tämä konsti tilastollisesti pienentää keskimääräistä saastuttamista. Osta 3 tai enemmän autoa ja pidä niitä kaikkia rekisterissä, mutta yksi on vain kerralla liikenteessä.
Näin kokonais CO2 päästöt olisivat esimerkiksi 150 g/100 km : 3 = 50 g/100 km.
Jos autoja olisi viisi, tulisi päästöksi 30g/100km.
4 VASTAUSTA:
Uusi
Hyvä, joskin toimimaton, idea, johon muutama täydennys.

Autojen pitää olla mielellään vähän ajettuja, hyväkuntoisia mutta nimenomaisesti käytettyjä. Mitään uutta ei tulisi ostaa turhaan, sillä uutena ostettu auto lisää automaattisesti jättämäämme hiilijalanjälkeä. Edes rikas ei saa ostaa turhaan monta uutta autoa.

Ongelma seuraa siitä, että jos jokaisella (tai jokaisella perheellä) olisi kolme autoa, autojen kysyntä pakosti kasvaa ja hinta nousee. Jos kysyntä kasvaa, autoja pitää tuoda lisää jostakin ja uusia autoja tulee tuottaa. Oleellista olisi, että autot etsitään olemassa olevilta markkinoilta, eikä uutta kysyntää pitäisi keinotekoisesti luoda.

Kaksi autoa riittää yhdelle henkilölle, perheellä voi olla kolme autoa. Yksi auto (tai kaksi perheessä) kaupunkiin ja kauppakassiksi (sähkö) ja yksi auto pitkille matkoille (biodiesel). Vaihtoehtoisesti perheessä yksi sähköinen kauppakassi ja kaksi biodieseliä pitkille työmatkoille.

Jos pitkän matkan autoa tarvitaan vain harvoin, sille tehdään aina tarvittaessa
liikennekäytöstäpoisto, jolloin kulut saadaan pysymään kurissa.

Lyhyet matkat voidaan tehdä julkisilla, taksilla, kävellen tai pyörällä. On aina myös mahdollista käyttää vuokra-autoa tai yhteisautoa.

Usean auton järjestelmässä on oleellista, ettei uusien autojen kysyntää lisätä, vaan vähän kuluttavat autot ostetaan olemassa olevilta markkinoilta. Kansantaloudellisesti tämä olisi myös kannatettavaa, kun automyyjien varastot olisivat tyhjillään. Samalla markkinoilta saadaan "hukattua" kaikki paljon kuluttavat ja siten turhat autot, jotka puristetaan peltipaaliksi.

Hieno ajatus, joka siis kaatui jo alkumetreillä omaan mahdottomuuteensa. Jokainen ajamaton kilometri on luonnon säästämistä ja jokainen tehtaalle jäänyt tarpeeton auto on ekoteko. Vain tarpeellinen uusi ja vähäpäästöinen auto tulee tuoda kansalaisille ostettavaksi.
Uusi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä, joskin toimimaton, idea, johon muutama täydennys.

Autojen pitää olla mielellään vähän ajettuja, hyväkuntoisia mutta nimenomaisesti käytettyjä. Mitään uutta ei tulisi ostaa turhaan, sillä uutena ostettu auto lisää automaattisesti jättämäämme hiilijalanjälkeä. Edes rikas ei saa ostaa turhaan monta uutta autoa.

Ongelma seuraa siitä, että jos jokaisella (tai jokaisella perheellä) olisi kolme autoa, autojen kysyntä pakosti kasvaa ja hinta nousee. Jos kysyntä kasvaa, autoja pitää tuoda lisää jostakin ja uusia autoja tulee tuottaa. Oleellista olisi, että autot etsitään olemassa olevilta markkinoilta, eikä uutta kysyntää pitäisi keinotekoisesti luoda.

Kaksi autoa riittää yhdelle henkilölle, perheellä voi olla kolme autoa. Yksi auto (tai kaksi perheessä) kaupunkiin ja kauppakassiksi (sähkö) ja yksi auto pitkille matkoille (biodiesel). Vaihtoehtoisesti perheessä yksi sähköinen kauppakassi ja kaksi biodieseliä pitkille työmatkoille.

Jos pitkän matkan autoa tarvitaan vain harvoin, sille tehdään aina tarvittaessa
liikennekäytöstäpoisto, jolloin kulut saadaan pysymään kurissa.

Lyhyet matkat voidaan tehdä julkisilla, taksilla, kävellen tai pyörällä. On aina myös mahdollista käyttää vuokra-autoa tai yhteisautoa.

Usean auton järjestelmässä on oleellista, ettei uusien autojen kysyntää lisätä, vaan vähän kuluttavat autot ostetaan olemassa olevilta markkinoilta. Kansantaloudellisesti tämä olisi myös kannatettavaa, kun automyyjien varastot olisivat tyhjillään. Samalla markkinoilta saadaan "hukattua" kaikki paljon kuluttavat ja siten turhat autot, jotka puristetaan peltipaaliksi.

Hieno ajatus, joka siis kaatui jo alkumetreillä omaan mahdottomuuteensa. Jokainen ajamaton kilometri on luonnon säästämistä ja jokainen tehtaalle jäänyt tarpeeton auto on ekoteko. Vain tarpeellinen uusi ja vähäpäästöinen auto tulee tuoda kansalaisille ostettavaksi.
Hieno ja kannattava ajatus, että yli 120g päästön tuottavat bensarohmut kielletään ja hävitetään.

Auto edustaa valitettavasti vain monelle paljon muutakin kuin käyttöarvoa.
Autolla pyritään viestimään sosiaalista korkeaa asemaa. Ja kaikki maailmanpelastukset ovat kevyttä tavaraa, kun toiseen vaakakuppiin laitetaan ihmisen pyrkimys korkeampaan asemaan ihmislaumassa.

Pankkiiri pyrkii viestimään asemaansa niin kartanolla kuin Maybachilla. Eikä istu Yarikseen tai osallistu maailmapelastustalkoisiin.
Uusi
Anonyymi kirjoitti:
Hieno ja kannattava ajatus, että yli 120g päästön tuottavat bensarohmut kielletään ja hävitetään.

Auto edustaa valitettavasti vain monelle paljon muutakin kuin käyttöarvoa.
Autolla pyritään viestimään sosiaalista korkeaa asemaa. Ja kaikki maailmanpelastukset ovat kevyttä tavaraa, kun toiseen vaakakuppiin laitetaan ihmisen pyrkimys korkeampaan asemaan ihmislaumassa.

Pankkiiri pyrkii viestimään asemaansa niin kartanolla kuin Maybachilla. Eikä istu Yarikseen tai osallistu maailmapelastustalkoisiin.
Olemme olennaisen äärellä!

Esimerkkinä amerikkalaiset kaikilla tasoillaan vs. Hummer, jonka kulutus on 25 litraa satasella! Sama näkyy Suomessa, mutta pienessä mittakaavassa. Millä oikeudella joku yksilö tai kokonainen kansakunta kuluttaa aivan järjettömän määrän bensaa ja saastuttaa ilmaa: eikö kaiken tämän tulisi olla ihmiskunnan yhteistä omaisuutta, josta yhdessä päätetään?

Missä menee yksilön vapauden ja maapallon selviämisen raja? Tuleeko jokaisen saada pilata keuhkonsa tupakoimalla, juoda viinaa tai syödä itsensä kuoliaaksi? Jos näin saa tehdä, miksi ei saisi polttaa bensiiniä suoraan tynnyristä tai vaikkapa setelirahojaan?

Yhteiskunnan tulee suomalaisen ajatusmallin mukaan antaa ohjeita. Vero on hyvä ohjenuora vaikkapa yksilän vapaudelle. Jos ajatkin paljon saastuttavalla autolla, poltat tupakkaa tai juot viinaa, maksat paljon veroa. Yhteiskunta hyötyy, mutta viimekädessä lasku lankeaa meille kaikille, joko yksilöinä, yhteiskuntana tai ihmiskuntana.

Kuten ihmisen lapsi, ihminen kaipaa aikuisenakin rajoja, olkoonkin että yksilönvapaus silloin kärsisi.
Uusi
Anonyymi kirjoitti:
Olemme olennaisen äärellä!

Esimerkkinä amerikkalaiset kaikilla tasoillaan vs. Hummer, jonka kulutus on 25 litraa satasella! Sama näkyy Suomessa, mutta pienessä mittakaavassa. Millä oikeudella joku yksilö tai kokonainen kansakunta kuluttaa aivan järjettömän määrän bensaa ja saastuttaa ilmaa: eikö kaiken tämän tulisi olla ihmiskunnan yhteistä omaisuutta, josta yhdessä päätetään?

Missä menee yksilön vapauden ja maapallon selviämisen raja? Tuleeko jokaisen saada pilata keuhkonsa tupakoimalla, juoda viinaa tai syödä itsensä kuoliaaksi? Jos näin saa tehdä, miksi ei saisi polttaa bensiiniä suoraan tynnyristä tai vaikkapa setelirahojaan?

Yhteiskunnan tulee suomalaisen ajatusmallin mukaan antaa ohjeita. Vero on hyvä ohjenuora vaikkapa yksilän vapaudelle. Jos ajatkin paljon saastuttavalla autolla, poltat tupakkaa tai juot viinaa, maksat paljon veroa. Yhteiskunta hyötyy, mutta viimekädessä lasku lankeaa meille kaikille, joko yksilöinä, yhteiskuntana tai ihmiskuntana.

Kuten ihmisen lapsi, ihminen kaipaa aikuisenakin rajoja, olkoonkin että yksilönvapaus silloin kärsisi.
Ei luonto ja maapallo öljyä tarvitse, se joutaa käyttää pois, puut sensijaan hupenevat huolestuttavasti ja peltoja tarvitaan ruuan tuotantoon. Parempi siis käyttää öljy mahdollsimman tarkkaan.
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Miksi Suomessa tekohengitetään vanhoja romuja? Uuden saisi rahalla.

Olen asunut työni takia vuosien saatossa useissa EU-maissa. Sellainen asia pistää Suomessa silmään, että täällä ei laiteta rahaa uusiin autoihin vaan kannetaan varaosia kaupoista isoilla ostoskärryillä. :)

Ihmekös täällä Suomessa on maan kokoon nähden melkoisesti isoja varaosakauppoja (Biltema, Motonet, Hessumobiili jne.).

Saksassa jos joku ostaa vanhaan autoon osia, kyseessä on joku historic-autoja harrastava herrasmies, jolla on viimeisen päälle hyvässä kunnossa oleva harvinaisuus lämpimässä tallissa. Suomessa - Herran jestas - näitä pidetään vielä käyttöautoina! :O

Sitten ihmetyttää myös suomalaisten vastahankaisuus sähköautoja kohtaan: Missään muualla en ole havainnut yhtä negatiivista asennetta kaikkea uutta kohtaan.

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta