Työllistimme liikaa kaasoja, en pysty antamaan anteeksi itselleni

Järjestimme mieheni kanssa melko nopealla aikataululla (n. 6 kk) häät, joihin säästimme kaikki rahat samassa ajassa. Hoidimme isoimman osan ennakkojärjestelyistä itse, ei ollut askartelutalkoita, koristeiden hankkimisia tms. vaan nämä oli meidän omalla kontolla.

Meillä oli paikkaan, ruokaan, hääjuomiin yms. useamman tonnin budjetti, mutta itse järjestelyt sovimme järjestävämme ystäväporukalla talkoomeiningillä. Ruoka- ja kahvitarjoilun hoiti catering-firma jolla oli omat tarjoilijat. Sen sijaan paikan koristelu, musiikkikamojen yms. roudaus, illan läpivienti ja lisäksi juomien saatavuudesta huolehtiminen oli sovittu hoidettavaksi kaasojen, bestamanien sekä muutamien muiden ystävien kesken.

Hommassa kävi niin, että ennakkosuunnittelusta huolimatta päivässä oli paljon tehtävää, jota emme olleet osanneet ottaa huomioon. Juhlapaikka piti saasa tyhjennettyä yöllä, ja olimme kuvitelleet sen olevan noin tunnin juttu. Tämä ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa, vaan sen jälkeen kun meidät oli patistettu jatkoille oli väkeä ollut paikalla roudaamassa pari tuntia. Tämä ja muutama muu asia oli selkeästi siis meidän puolestamme väärin ja huonosti suunniteltu. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt palkata joku hoitamaan pakkaamista ja roudaamista, mutta en suoraa sanoen oikein tiedä mistä sellaisia tyyppejä olisi saanut palkattua ja millä hinnalla. Kaikki häät joissa olen ollut itse, on ruoka-, kahvi yms. tarjoiluja sekä bändiä tms. lukuunottamatta hoidettu talkooporukalla, joten en osannut sellaista ajatella.

Meille itsellemme hääpäivä oli meistä onnistunut, kaunis ja hauska, ja saimme paljon hyvää palautetta muilta vierailta. Heti häiden jälkeen sain kuitenkin palautetta molemmilta kaasoilta sekä heidän miehiltään, että heille oli jäänyt hommasta ikävä maku. Työtä oli ollut niin paljon, että he kokivat olleensa vain työvoimana, eikä aikaa juhlista nauttimiseen ollut ollut. Lisäksi juhlaväen päihteidenkäyttö oli korostunut liikaa, eikä puhetta tuntunut kivalta pitää kun disco pauhasi ja ihmiset olivat jo aika äänekkäässä kunnossa. Selvemmät olivat jääneet sekavassa roudauksessa yksin vastuuseen, kun muu väki oli ollut niin tukevassa kunnossa. Lisäksi siellä oli käynyt joitain muita mokia, kuten että osa tavaroista oli jäänyt muiden ihmisten toimesta tulematta paikalle sovitusta huolimatta. Monta monessa. Olemme mieheni kanssa molemmat aika kovia juhlimaan, ja näin teimme myös juhlapäivänä. Mielestäni olimme koko illan hyvällä tuulella, emme liian humalassa, toki aika vauhdikkaassa tunnelmassa, eikä mitään ongelmatilanteita syntynyt meidän puolestamme. Tämäkin oli yksi asia josta sain palautetta; kaasoni totesi että häntä on jo pidempään hämännyt juhlimistyylimme, joka on villimpi kuin heillä.

Olemme yrittäneet kiittää kaikkia meitä auttaneita etu- ja jälkikäteen vuolain sanoin, ja pyrimme siihen että juhla olisi ollut mukava kaikille. Nyt olen täysin lohduton ja murtunut, ja tuntuu että haluaisin unohtaa koko juhlan. En voi muistella hauskoja hetkiä ajattelematta, että ystävilleni koko ilta oli aivan katastrofi. Meille ja vieraille se ei näkynyt, mutta selvästi asiasta jäi todella huono fiilis. Olen pyytänyt moneen kertaan anteeksi, ja kertonut olevani häpeissäni ja pahoillani. Jos voisin, pyyhkisin koko häät pois mielestäni. Yritimme parhaamme ja yritimme huomioida kaikki asiat, mutta osaamattomuuttamme emme kaikkea osanneet ottaa huomioon ja sen lopputuloksena ystävämme kokevat tulleensa juoksutetuksi juhlimisen sijaan.

Ainoa mitä en osaa katua enkä pyytää anteeksi, on se minkä verran ihmiset juhlissa päihtyivät. Vaikka me olimme tarpeet siihen hommaneet, en koe että olemme vastuussa muiden humaltumisesta. Meidän ja kaasojen juhlimiskulttuuri eroaa aika paljon toisistaan. Meidän tyyliimme kuuluu se, että kun juhlitaan isosti ei juoma lopu lasista ja juhlat kestää aamuun asti. Olen tietenkin pahoillani, että heidän mielestään juhlan herkkyys kärsi tästä. Me kuitenkin nautimme tunnelmasta ja railakkaastakin hauskanpidosta. Tämä on asia, joka olisi pitänyt myös jotenkin etukäteen pohtia. Bestmanien suhteen vastaavaa ei ilmeisesti ainakaan samassa mittakaavassa koettu, vaikka hekin totesivat että pitkä päivä ja yöllinen sekava purku oli käynyt voimille.

En ole koskaan ollut itse kaasona enkä ole mennyt aiemmin naimisiin, eivät myöskään kumpikaan kaasoistani. Nyt kaipaan ehkä eniten vertaistukea. Onko jollekin käynyt vastaavalla tavalla, joko morsiamena tai kaasona? Miten välinne palautuivat? Tuhoutuivatko kaikki kauniit muistot lopullisesti? Olen todella kohduton ja itkenyt päiväkausia saamani palautteen vuoksi. Tämän rinnalla tuntuu täysin yhdentekevältä, vaikka kaikilla muilla vierailla tuntui olevan hauskaa. He olivat kuitenkin ne tärkeimmät ystävät meille ja meidän osaamattomuutemme takia heille jäi kokemuksesta todella huono fiilis.