Onko muistissasi omaperäisiä sanontoja paikkakunnaltasi ?

Arkistotutkija Pasi Klemettinen joutui luetteloimaan ikivanhoja sananlaskuja
ja huomasi, että nehän ovat ihan mahtavia.
Jotkut on lyhyitä ja nasevia, hauskalla tavalla nyrjähtäneitä,
jotkut outoja ja vaikeasti ymmärrettäviä.
Ymmärrätkö sinä kaikki nämä ja mitä omia vanhoja sanontoja muistat ?

"Hyppää Mooses, oja tulee !" Turtola 1880-luku.

"Paljonko tahot, jos pidät turpas kiinni ?" Kitee 1922.

"Pittää olla repäsevä luonto ja yrittävä meininki". Rovaniemi 1927.

"Ei peruuteta, sano oululainen kun avantoon ajoi". Pohjois-Savo 1885.

"Hätäkös tässä matalassa kaivossa". Kontiolahti 1891.

"Meni ohitse niin kuin Holmin Maijan paskahätä".

"Silloin köyhä keittää kun kattilan saa".

"Siin on siun hattuheis lippa"

"Antaapa olla akan yötä järvessä, eikö tuo opi uimaan".

"Kruuna vai klaava, sanoi ukko kun akka lauteilta putos".
25571
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 25

Vanhimmat

Hauskoja muttei ihan kaikki aukene. Esimerkiks
Siin on siun hautteheis lippa. Missähän tilanteessa sitä on noin 100v sitten käytetty ?
Yks oma tulee mieleen Pohjanmaalta:
Minä vihaan kaikkia miehiä kukosta alkaen,
sano entinen vanhapiika.

Äänestä

Ennen suo sulaa kun (kuin?) kurki palaa.
Mitä se tarkoittaa ?

Äänestä
  • Ennen kurki kuolee, kuin suo sulaa.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ennen kurki kuolee, kuin suo sulaa.

    Mitä se tarkoittaa ?

    Äänestä

  • Tuossa ennen suo sulaa kuin kurki palaa, täytyy olla jokin virhe. Ei voi tarkoittaa mitään.
    Sehän on selvä että kurki ei palaa suolle ennen kuin se suo on sula, mutta eihän siinä mitään viisautta ole.
    Googletin, sieltä löytyi: Ennen kurki kuolee kun suo sulaa. (Espoo) (KRA).
    Ennen suo sulaa, ennenkö kurki kuoloo. (Soini) (KRA
    Hataraksi jää nämä sanonnat ainakin minulle.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tuossa ennen suo sulaa kuin kurki palaa, täytyy olla jokin virhe. Ei voi tarkoittaa mitään.
    Sehän on selvä että kurki ei palaa suolle ennen kuin se suo on sula, mutta eihän siinä mitään viisautta ole.
    Googletin, sieltä löytyi: Ennen kurki kuolee kun suo sulaa. (Espoo) (KRA).
    Ennen suo sulaa, ennenkö kurki kuoloo. (Soini) (KRA
    Hataraksi jää nämä sanonnat ainakin minulle.

    Jotkut sanonnat ei tosiaan ihan aukene minkälaiseen tilanteeseen ne sopisivat.
    Suosta ja kurjesta tuli mieleen
    "Routa porsaan kotiin ajaa".
    Ehkä niissä kummassakin on jotain "luonnonlakia".

    Kaivoin muististani pari joita ymmärtää:
    On laiskalla syitä, talvel ei tarkene, kesäl ei kerkii.
    On maalla (rannalla) viisaita kun merellä vahinko tapahtuu.

    1Äänestä

  • Kurki ei palaa pohjoiseen vasta kun suo on sulanut.

    O-Orvokki

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kurki ei palaa pohjoiseen vasta kun suo on sulanut.

    O-Orvokki

    Siis kurki palaa pohjoiseen vasta, kun suo on sulanut. / Ei palaa ennen kuin suo on sulanut.

    On tämä välillä vaikeaa. ;)
    O-Orvokki

    Äänestä

Niin sen luulis puusta kahtoin.

Näläkä ketun poijan syömään opettaa.

Äänestä
  • Niin se luulis (olevan?) puusta kahtoin.

    1Äänestä

Etelä-Pohjalainen: Mikä ristus on ku ei yhtää ahista.
Sanoin 90lle isälle: sun kans on kiva jutella kun sulla on järki tallella. Isä: Joo en tiiä onko sitä millonkaan palio ollukkaa muttei se oo kyllä minnekkääm mennykkää.

1Äänestä

Rakkaus on sukkela tauti, siihen kuoloo seisalleen ja silimät jeävät selälleen. (Sotkamo)

Äänestä

Auta miestä mäessä, älä mäen alla.

1Äänestä

Parempi pyy pivossa, kun kymmenen oksalla.
Luonto tikanpojan puuhun ajaa.
Tyhjän saa pyytämättäkin. Pane vellihin vettä työmiehiä tulloo (isäntä emänälle Pohjanmaalla)
Laiskan pyykki perjantaina vallan laiskan lauantaina (Pojois-Karjala)

1Äänestä

Ylä-Savossakin omaperäisiä- ja laatuisia sanontoja on piiitkä pussillinen. "Erkin persettä oatralla. Suomennos; aatra on hevostyökalu. Erkin päivä on 18.5. Silloin pitäisi hyvänä vuonna aurata "oatralla" perunan istuttamiseen vakoja.

mukana ollut ent. poeka

1Äänestä
  • Tuo on hyvä ! Vuodenaikoihin ja töihin liittyvät vanhat sanonnat on mukavia,
    ja hyvä, että kerroit merkityksen, ei olisi auennut.
    Nimipäivät oli "työkalenteri" aikoinaan.
    Tämän kuun lopussa oleva Mikon päivä, ent. "Mikkelinpäivä"
    oli ennenvanhaan sellainen päivä, kun siirryttiin sisätöihin.
    "Jaakko heittää kylmän kiven", pitääkö se joskus paikkansa ?
    Laita lisää Ylä-Savon sanontoja, jos sinulla niitä piiitkä pussillinen on !

    Muistan sanonnan lumeen liittyen.
    Sitä käytti eräs pappi tiellä kulkiessaan, kun näki nokikolarin ojaan sammuneen:
    "Mikä Mariana katolla, se vappuna ojassa".

    1Äänestä

Ei susi koiran kuolemata itke.

Hyvä lintu on harakkakin kun sen harvoin näkee.

Ennen mies maansa myöpi kuin sanansa syöpi.

Ei suuret sanat suuta halkase.

(ei ole tietoa mistä suunnasta ovat kotoisin, aika tuttuja joka puolella))

2Äänestä

Kuka se kissan hännän nostaa jos ei kissa itse (Sotkamo)

Äänestä
  • Toimittaja Petri Kejosen viisauksia: Amerikassa harakatkin ovat parempia.

    Äänestä

Joku sanos tämmötti:
Turku on kuin savusauna. Mennessä ja tullessa täytyy totutella.

katleija turust

Äänestä

Itselleen sika kiusaa tekee kun purtilonsa kaataa (Sotkamo)

Äänestä
  • "... kaukalonsa kaataa", on minun kuulemani versio.

    O-Orvokki

    1Äänestä

Viipurilaisen isäni totemus: Nuijamaalaisen tuntee jalkojen asennosta, ja kun hän lähtee kävelemään niin tietää mistä talostakin on.
Nuijamaa oli Viipurin naapuripitäjä.

isoäiti_

2Äänestä

Uudessakaupungissa käytettiin 50-luvulla apusanaa "maar". En ollut aikaisemmin kuullut.
"Ei, kyll maar mun on nyt lährettävä".
"Kyll maar sääki tule mukka?"

En tiedä, kuuluuko murteeseen enää. Siellä on nykyisin niin paljon muualta muuttaneita, että mahtak siäl enä kukka oikkiast puhella.

1Äänestä

Ei ikinä niin hyvää vuotta jottei leipä kelapaa.

Ennen syöti Perhos pettua, jotta pihka kintuusta tippuu, sanoo Lahoon Arvi.

Raha se on, joka rössöttää, sanoo Pössö-Kaisa.

Ihmisen ei saa olla noloo, sen pitää olla flinkki (nätti).

Kyllä työ hieroo ja sonsaret kupittoo.

Ei mikään niin kenkuta, kun näppii eikä syö, sanoo Ylituomalan Jaakko kun ongelta tuli.

Herruus täs nousoo aivan päähän, kun ajattelee kenen vävy täs on, sanoo Lahoon Arvi.

Tämä onkin eläväänen ilta, sanoo Mikkilän Akseli iltamis.

Siinä sinä rookasit nyt sellaasen poijan joka ei hylykää, sanoo entinen muari flikalle, kun tämä vaivaaspoikaa halas.

Ottakaa vaan poijat rikas, haukkuu se köyhäkin, sanoo Holman Ella.

Tuu aukaasohon ovi elikkä mä naulaan tämmin oven päällen, sanoo entinen poika kun friioohin kopisti.

Jonset oo siinä nyttyyttämä niin saat lähtiä het kottiin, sanoo Amalia Kustaalle.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Arkistotutkija Pasi Klemettinen joutui luetteloimaan ikivanhoja sananlaskuja
ja huomasi, että nehän ovat ihan mahtavia.
Jotkut on lyhyitä ja nasevia, hauskalla tavalla nyrjähtäneitä,
jotkut outoja ja vaikeasti ymmärrettäviä.
Ymmärrätkö sinä kaikki nämä ja mitä omia vanhoja sanontoja muistat ?

"Hyppää Mooses, oja tulee !" Turtola 1880-luku.

"Paljonko tahot, jos pidät turpas kiinni ?" Kitee 1922.

"Pittää olla repäsevä luonto ja yrittävä meininki". Rovaniemi 1927.

"Ei peruuteta, sano oululainen kun avantoon ajoi". Pohjois-Savo 1885.

"Hätäkös tässä matalassa kaivossa". Kontiolahti 1891.

"Meni ohitse niin kuin Holmin Maijan paskahätä".

"Silloin köyhä keittää kun kattilan saa".

"Siin on siun hattuheis lippa"

"Antaapa olla akan yötä järvessä, eikö tuo opi uimaan".

"Kruuna vai klaava, sanoi ukko kun akka lauteilta putos".

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu