Day ||
osa 1/2
Heräsin kun veljeni tuli ravistelemaan minua olkapäistä.
"Anna nyt jo olla mä olen hereillä!" Tiuskaisin tälle ja tämä lähti vain virnuillen pois huikaten perään:
"Aamupalalle saa mennä jo."
Huokaisin syvään ja makasin sängyllä selälläni katsellen kattoon ja miettien yön tapahtumia. Miksi Joonas oli vastannut suudelmaani, mutta kuitenkin sitten lähtenyt? Mietin sitä kunnes päätäni alkoi särkeä ja luovutin... Puin päälleni ja lähdin alakertaan syömään.
Aamupalalla olivat vanhempani, talon emäntä ja isäntä, veljeni.... mutta Joonasta ei näkynyt missään. Sain eteeni kaurapuurolautasen, yleensä en todellakaan pitänyt kaurapuurosta, mutta nyt se tuntui maittavan paremmin kuin koskaan. Lapoin ruokaa suuhuni ja tyhjensin lautasen nopeasti ja kulautin sitten lasillisen apelsiinimehua kurkusta alas ja kuuntelin vanhempieni ja talon väen keskustelua... pikkuhiljaa ajatukseni alkoivat vaeltaa jossain ihan muualla.
Katselin haaveilevasti ikkunasta ulos ja mietin mitä kaikkea olisi voinut tapahtua, jos Joonas ei olisi noin vain lähtenyt menemään... Olisimme voineet vaikka...
"Titta!" Äitini huudahti ja heilautti kättään silmieni edestä. "Oletko sinä nyt aivan kunnossa?" Tämä kysyi huolestuneesti ja hymyilin tälle hieman ja vakuutin olevani kunnossa.
Lähdin ulos tutustumaan lähiympäristöön... huomasin tämän olevan jonkinlainen hevostila, sillä muutama hevonen oli tarhoissa ja sisällä tallissa kuului hirnuntaa. Päätin käydä vilkaisemmassa tallia... Hieman ehkä tunkkainen, mutta viileähkö ilma siellä oli. Hevoset kurkistelivat karsinoidensa ovien yli... yksi niistä herätti huomioni... täysin sysimusta, upea, mahtava, kaunis hevonen.
Kuulin tutun äänen melkein samassa kun olisin päässyt koskemaan tuota eläintä ja joku tarrasi käsivarsistani kiinni ja veti minut pois tuon upean eläimen luota.
"Mitä helv?!" Aloitin ja huomasin, että tuon äänen omistaja oli Joonas. Tämä selitti, että eläin oli läpeensä paha ja että sen lähelle ei kukaan päässyt kunnolla, paitsi ruokasangon kanssa.
Kuuntelin juttua vain puolella korvalla ja ihailin Joonasta... tämän syvänsiniä silmiä.
"Miksi sä lähdit eilen niin yllättäen?" Kysyin saaden miehen hämmentymään ja hieman punastumaan...
"Se oli vaan niin... Ei se ollut oikein..." Tämä koitti muodostaa sopivaa lausetta ja päätin olla odottamatta tältä kunnollista sellaista ja kiersin käteni tämän ympärille suudellen tätä intohimoisesti.
Jälleen mies vastasi suudelmaani samalla intohimolla ja työnsi minut tyhjään karsinaan ja alkoi oitis riisumaan paitaani. Irtauduimme toisistamme siksi aikaa, että saimme kiskottua paitamme pois ja sitten hyökkäsimme taas toistemme kimppuun suudellen intohimoisesti. Joonas alkoi hapuilla rintsikoideni hakasia toisella kädellään ja toisella tämä hyväili rintaliivin peittämää rintaani. Nännini olivat jo kovettuneet ja tämä tunnusteli ohuen kankaan läpi niitä, kunnes sai yhdellä kädellä avattua rintaliivini ja heitti ne muiden vaatteiden kanssa samaan kasaan.
Pian irroittauduimme suudelmasta ja mies siirtyi suutelemaan kaulaani ja siitä alaspäin c-kupin pyöreille ja kiinteille rinnoilleni. Tämä imaisi kovettuneen nännin lämpimään suuhunsa ja imi sen entistä kovemmaksi. Huokailin nautinnosta ja samalla mies hyväili toista rintaani toisella kädellään, kun toinen kulki kohti vyötäni...
Meidät keskeytti kuitenkin naisen huhuileva ääni ja hiljenimme täysin vain tuijottaen toisiamme hetken aikaa. Sitten paniikki iski ja kiskoimme nopeasti paidat päällemme ja minä nappasin rintaliivini nopeasti paidassani olevaan isohkoon taskuun. Joonas ilmestyi karsinasta ensin ja paljastui, että tuo nainen oli Joonaksen entisen tyttöystävän ystävätär ja toi Joonakselle jotain kirjettä... ilmeisesti tämän exältä. Nämä kävivät lyhyen ja kireän keskustelun ja sitten nainen lähti.
Joonas pyöritteli kirjettä käsissään ja tulin tämän taakse nostaen käteni tämän olkapäille ja katsoin kirjettä ensin ja sitten Joonasta.
"Mä jätän sut rauhassa lukeen..." Sanoin, mutta tämä tarrasi minua käsivarresta kiinni juuri kun olin lähdössä ja painoi huulilleni kiihkeän suukon.
"Nähdään tänään, täällä, kun kaikki ovat menneet nukkumaan." Tämä vain sanoi ja päästi minut menemään.
Kävelin rauhassa taloon ja törmäsin heti veljeeni, joka oli kuulemma etsinyt minua. Vietin päivän tämän kanssa kierrellen lähimaastossa ja kuunnellen tämän juttuja. Odotin iltaa maltamattomana ja aika tuntui matelevan, kunnes viimein koitti ilta ja illallisen jälkeen toivotin vanhemmille hyvät yöt ja lähdin "nukkumaan."
Kun talo oli puolen tunnin ajan ollut hiljainen lähdin hiippailemaan tallille....
***
Jatkoa? ;)
osa 1/2
Heräsin kun veljeni tuli ravistelemaan minua olkapäistä.
"Anna nyt jo olla mä olen hereillä!" Tiuskaisin tälle ja tämä lähti vain virnuillen pois huikaten perään:
"Aamupalalle saa mennä jo."
Huokaisin syvään ja makasin sängyllä selälläni katsellen kattoon ja miettien yön tapahtumia. Miksi Joonas oli vastannut suudelmaani, mutta kuitenkin sitten lähtenyt? Mietin sitä kunnes päätäni alkoi särkeä ja luovutin... Puin päälleni ja lähdin alakertaan syömään.
Aamupalalla olivat vanhempani, talon emäntä ja isäntä, veljeni.... mutta Joonasta ei näkynyt missään. Sain eteeni kaurapuurolautasen, yleensä en todellakaan pitänyt kaurapuurosta, mutta nyt se tuntui maittavan paremmin kuin koskaan. Lapoin ruokaa suuhuni ja tyhjensin lautasen nopeasti ja kulautin sitten lasillisen apelsiinimehua kurkusta alas ja kuuntelin vanhempieni ja talon väen keskustelua... pikkuhiljaa ajatukseni alkoivat vaeltaa jossain ihan muualla.
Katselin haaveilevasti ikkunasta ulos ja mietin mitä kaikkea olisi voinut tapahtua, jos Joonas ei olisi noin vain lähtenyt menemään... Olisimme voineet vaikka...
"Titta!" Äitini huudahti ja heilautti kättään silmieni edestä. "Oletko sinä nyt aivan kunnossa?" Tämä kysyi huolestuneesti ja hymyilin tälle hieman ja vakuutin olevani kunnossa.
Lähdin ulos tutustumaan lähiympäristöön... huomasin tämän olevan jonkinlainen hevostila, sillä muutama hevonen oli tarhoissa ja sisällä tallissa kuului hirnuntaa. Päätin käydä vilkaisemmassa tallia... Hieman ehkä tunkkainen, mutta viileähkö ilma siellä oli. Hevoset kurkistelivat karsinoidensa ovien yli... yksi niistä herätti huomioni... täysin sysimusta, upea, mahtava, kaunis hevonen.
Kuulin tutun äänen melkein samassa kun olisin päässyt koskemaan tuota eläintä ja joku tarrasi käsivarsistani kiinni ja veti minut pois tuon upean eläimen luota.
"Mitä helv?!" Aloitin ja huomasin, että tuon äänen omistaja oli Joonas. Tämä selitti, että eläin oli läpeensä paha ja että sen lähelle ei kukaan päässyt kunnolla, paitsi ruokasangon kanssa.
Kuuntelin juttua vain puolella korvalla ja ihailin Joonasta... tämän syvänsiniä silmiä.
"Miksi sä lähdit eilen niin yllättäen?" Kysyin saaden miehen hämmentymään ja hieman punastumaan...
"Se oli vaan niin... Ei se ollut oikein..." Tämä koitti muodostaa sopivaa lausetta ja päätin olla odottamatta tältä kunnollista sellaista ja kiersin käteni tämän ympärille suudellen tätä intohimoisesti.
Jälleen mies vastasi suudelmaani samalla intohimolla ja työnsi minut tyhjään karsinaan ja alkoi oitis riisumaan paitaani. Irtauduimme toisistamme siksi aikaa, että saimme kiskottua paitamme pois ja sitten hyökkäsimme taas toistemme kimppuun suudellen intohimoisesti. Joonas alkoi hapuilla rintsikoideni hakasia toisella kädellään ja toisella tämä hyväili rintaliivin peittämää rintaani. Nännini olivat jo kovettuneet ja tämä tunnusteli ohuen kankaan läpi niitä, kunnes sai yhdellä kädellä avattua rintaliivini ja heitti ne muiden vaatteiden kanssa samaan kasaan.
Pian irroittauduimme suudelmasta ja mies siirtyi suutelemaan kaulaani ja siitä alaspäin c-kupin pyöreille ja kiinteille rinnoilleni. Tämä imaisi kovettuneen nännin lämpimään suuhunsa ja imi sen entistä kovemmaksi. Huokailin nautinnosta ja samalla mies hyväili toista rintaani toisella kädellään, kun toinen kulki kohti vyötäni...
Meidät keskeytti kuitenkin naisen huhuileva ääni ja hiljenimme täysin vain tuijottaen toisiamme hetken aikaa. Sitten paniikki iski ja kiskoimme nopeasti paidat päällemme ja minä nappasin rintaliivini nopeasti paidassani olevaan isohkoon taskuun. Joonas ilmestyi karsinasta ensin ja paljastui, että tuo nainen oli Joonaksen entisen tyttöystävän ystävätär ja toi Joonakselle jotain kirjettä... ilmeisesti tämän exältä. Nämä kävivät lyhyen ja kireän keskustelun ja sitten nainen lähti.
Joonas pyöritteli kirjettä käsissään ja tulin tämän taakse nostaen käteni tämän olkapäille ja katsoin kirjettä ensin ja sitten Joonasta.
"Mä jätän sut rauhassa lukeen..." Sanoin, mutta tämä tarrasi minua käsivarresta kiinni juuri kun olin lähdössä ja painoi huulilleni kiihkeän suukon.
"Nähdään tänään, täällä, kun kaikki ovat menneet nukkumaan." Tämä vain sanoi ja päästi minut menemään.
Kävelin rauhassa taloon ja törmäsin heti veljeeni, joka oli kuulemma etsinyt minua. Vietin päivän tämän kanssa kierrellen lähimaastossa ja kuunnellen tämän juttuja. Odotin iltaa maltamattomana ja aika tuntui matelevan, kunnes viimein koitti ilta ja illallisen jälkeen toivotin vanhemmille hyvät yöt ja lähdin "nukkumaan."
Kun talo oli puolen tunnin ajan ollut hiljainen lähdin hiippailemaan tallille....
***
Jatkoa? ;)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sun pitää jatkaa tai mä kuolen ...!!!!!!!!!!!