Oli tuossa kollegan kanssa puhetta rakentamisesta nyt ja menneisyydessä. Ongelmia kun tuntuu edelleen olevan mm. kosteudenhallinnan suhteen.
Heräsi muutama kysymys: toimiiko kosteussulku käänteisesti kesäkeleillä, kun seinän sisäpuolella onkin viileämpää kuin ulkopuolella? Kosteus tiivistyykin väärälle puolelle ja ulkopuolinen tuuletusrako on suunniteltu tavallaan eri suunnasta tulevan kosteuden kuivattamiseen. Onko tämä huomioitu rakenteita koskevissa rakennusmääräyksissä?
Onko keskustelijoilla käsitystä tästä?
Heräsi muutama kysymys: toimiiko kosteussulku käänteisesti kesäkeleillä, kun seinän sisäpuolella onkin viileämpää kuin ulkopuolella? Kosteus tiivistyykin väärälle puolelle ja ulkopuolinen tuuletusrako on suunniteltu tavallaan eri suunnasta tulevan kosteuden kuivattamiseen. Onko tämä huomioitu rakenteita koskevissa rakennusmääräyksissä?
Onko keskustelijoilla käsitystä tästä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Riski kai on olemassa. Vahingon syntyminen vaatii kuitenkin pitkäaikaista altistusta. Katso esim. ilmatieteen laitoksen sivuilta vuorokausilämpötiloja eri paikkakunnilla. Siitä huomaa että yli 23°C päiviä ei ole kuin muutama vuodessa. Silloinkin on yleensä yöllä kylmempää.
Ei meillä ainakaan ole kesähelteellä yhtä kuuma sisällä kuin ulkona. Hyvä kysymys kuitenkin. Nuo lämpötilaerot sisällä ja ulkona ovat kuitenkin hyvin pienet verrattuna talven yli 50 asteenkin eroihin.Lisäksi materiaalit eivät ole kovin tehokkaita lämmönjohtimia, joten sekin vähentää riskiä. Jos höyrynsulku olisi peltiä tilanne olisikin tiivistymisen kannalta erilainen.
Jos ulkolämpötila on 30, on sisälämpötilakin yli 20. Eristeet hoitavat sen, ettei millään ilmankosteuksilla höyrysulkuun kondensoidu vettä.
Jos ulkoläpötila +30 ja suhtellinen kosteus 80% niin kastepiste syntyy n. 26°C:ssa. Eli jos sisällä tuolloin +20, niin tod.näk kastepiste syntyy jonnekin rakenteisiin
Eli käytännön merkitystä tuolla riskillä ei ole.
..ei olla Suomessa.
vrt:
Mistähän
Kirjoittanut: R_oi 4.3.2005 klo 18.12
tuollainen väittämä on peräisin, että suhteellinen kosteus helteellä olisi 90%?
Asiaa voi tarkistaa vaikka Kuopion amkk:n seurantasivuilta
http://itkeskus.savonia-amk.fi/weather/
Pikainen tutkiskelu vuosilta 2001..2004 osoittaa, että hellepäiviä, jolloin RH ylitti 80% oli neljässä vuodessa 3 kpl. Tällöinkiin maksimikosteus oli 84,5%
Yli 25 astetta ja 70% päiviä oli 6.
Täten nuo puheet yhdistelmästä helle + 90% kosteus ovat kyllä puuta ja heinää ...
Ensinnäkin kosteutta ei saa tiivistyä talvellakaan höyrynsulun pinnalle, kaikki varmasti yhtyvät tähän. Miten siis olisi mahdollista, että kesällä tiivistyisi kosteutta? Ei mitenkään. Höyrynsulku tulee sijoittaa rakenteen lämpimälle puolelle, jolloin esim. talvella jos sisäilma on +21 ja kosteus% 25 niin ilman kastepiste on n. +0 C. Koska seinässä on eristeitä niin höyrynsulku ei voi koskaan saavuttaa tuota lämpötilaa. Kesällä helteessä lämpötilassa +25 ja kosteus% 70 ilman kastepiste on n.19 astetta. Tällä ei ole kuitenkaan normaalissa rakentamisessa merkitystä koska rakennuksen sisä- ja ulkolämpötila ei ole niin suuri, tälläisessä tapauksessa hyvällä koneellisellä tulo- ja poistoilmanvaihdolla päästään sisälämpötilaan +21 C.
Täällä on tullut hyviä perusteluita ja käydyn keskustelun perusteella ei tarvitse huolestua tällä tavoin syntyvästä - tai siis ei syntyvästä - kosteusuhasta.
Itse en ole laittamassa talooni (kellarillinen rinnetalo, yläkerran olohuone ilta-auringon puolella) ilmastointia ainakaan vielä, mutta esitetty kysymys tuli esille kahvipöytäkeskusteluissa.