Mirtatsapiini aiheuttaa vapinaa ja lihottaa

Minulle Mirtazapin auttoi uneen 10 vuoden ajan. Ainoa sivuvaikutus lievä nälän lisääntyminen.

Eiköhän se ruoka ole se mikä lihottaa, ei lääke.

Joskus joku nuori, kokematon lääkäri kauhistui minulle hyvin sopivan ja toimivan Stilnoctin käyttöä. Hän piti ehdottoman tärkeänä, että kokeilen Mirtazapiinia. En edes muista nukuinko yöllä, mutta päivällä pää oli jumitilassa, jollaista en ole koskaan ennen, enkä jälkeen kokenut. Kuljin kuin paksussa usvassa. Ymmärsin, että ympärillä tapahtuu jotain, mutta en ilmeisesti pysynyt asioista oikein jyvällä. Lopetin järkyttävän aivomyrkyn käytön kahden päivän jälkeen.

On käsittämätöntä, että yht´äkkiä joku yliälykkö keksii, että nytpäs julistetaan aiemmin hyvin auttaneet nukahtamislääkkeet pannaan ja korvataan vanhanaikaisilla psyykenlääkkeillä, koska ne muka eivät ole haitallisia! Aivan kuin psyykelääkkeen valmistaja olisi tilannut moisen peliliikkeen ja maksanut jotain tahoille, jotka pystyvät tällaisia päätöksiä tekemään.

Onneksi pääsin eroon tästä myrkystä.
Puoli tablettia illalla uniongelmaan.
Ei ollut ongelmaa jättää tämä myrkky pois.

Minäkin käytin jonkin aikaa satunnaisesti Mirtaa vain yksi neljäsosan yöksi ja minulla oli koko seuraavan päivän ihan sekava olo. Että tuntuu olevan jollain tavalla aika tujua tavaraa. Lopetin käytön juuri sen takia kun se teki ihmeellisen olotilan. Ennen käytin psyykelääkkeitä monia vuosia " kourakaupalla " ja nyt minulla on monihermosairaus jonka epäilen olevan ainakin osittain seurausta niistä lääkkeistä. Tajuaahan sen että ne vaikuttavat hermostoon koska monet tekevät kaiken maailman nykimisiä ja lihaskramppeja sivuoireena. No onneksi olen päässyt kaikista lääkkeistä eroon vuosia sitten.

Minä kokeilin Mirtatsapiinia muutama vuosi sitten ja kokemus heti kättelyssä niin raju ja kamala että lääkäri käski lopettamaan heti.
Otin tabletin illalla kuten käskettiin ja menin maate. Nukahdin melkein heti ja heräsin siihen että päässäni meni ikäänkuin voimakas aalto voimakkaan kohinan kanssa nousten ja laskien. Silmien edessä oli kirkas valo vaikka huone oli pimeä.
Paniikissa sytytin valot mutta en nähnyt mitään muuta kuin sen todella kirkkaan valon edelleen. Sitten olin nukahtanut todennäköisesti uudelleen ja heräsin aamulla. Onneksi kunnossa. Yöllä pelkäsin tulleeni sokeaksi!
En koske enää kyseiseen lääkkeeseen pitkällä tikullakaan! Sen verran pelottava kokemus oli. Sain sen masennuksen hoitoon. Vaihdettiin Fluoksetiiniin joka toimi hyvin ja ilman isompia sivuvaikutuksia paitsi pahoinvointi hoidon alussa. Nyt käytän Sertralinia joka vie ruokahalun. Olen laihtunut vaikka en halua, ennestäään jo alipainon rajalla, nyt varmasti alle. Pakotettava itsensä syömään säännöllisesti vaikka ei maittaisi. Kärsin kuitenkin tämän ennemmin koka jaksan elää ja osallistua elämään aktiivisesti sekä hoitaa työni jota rakastan. Masentuneena mietin vain kuolemaa.