Rakkaus tekee hulluksi

Hullua mitä kaikkea ihminen on valmis laittamaan peliin kun rakastaa. Jopa oman terveyden. Eron jälkeen on voinut hengittää. On kiva tehdä ruokaa ilman että kerrot miten sitä ei ainakaan saa tehdä. Pestä hampaat ihmisten aikaan ja mennä nukkumaan sen sijaan että vahdin sinun nukkumaanmenosi ja valvon itse. Liian usein jäi hampaat pesemättä. Itsenäinen elämä tuntuu uskomattoman helpolta.

Tiedän että on moraalisesti arveluttavaa erota toisesta sairauden takia. Mutta kun se sairaus ei ole kovin tehokkaasti hoidettavissa. Tai tarkkaan ottaen ei edes sairaus vaan neurobiologinen kehityshäiriö. Suurin ongelma tulee jos oma uupumus pääsee liian pitkälle. Sitten jää lapsenkin asiat hoitamatta. Lapsen kautta ajateltuna eroaminen ei olekaan niin kauhean itsekästä tässä tilanteessa.

Onko muilla kokemuksia parisuhteesta jossa toisella on jokin neurobiologinen kehityshäiriö kuten vaikkapa Aspergerin oireyhtymä? Onko parisuhde toiminut pitemmän päälle? Meillä kesti 20v. Alkuaikoina oireet ei olleet häiritseviä. Vasta lapsen syntymä ja ehkä sen aiheuttama stressi pahensi oireita ihan mahdottomaksi.

5

232

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Pienesti haiskahtaa provolta sun kirjoitus, valitettavasti. Eipä taida olla Aspergerista kysymys, vaan jostain ihan muusta. Ikävä kirjoitus, ellet sitten itse ole sellainen ja tee jotain itseanalyysia. 20. vuodessa tapahtuu paljon, mutta aika outoa yhtäkkiä laittaa kaikki toisen sairauden syyksi.

      • Meinaat väärää diagnoosia? Käypä tuolta lukemassa miten asperger diagnosoidaan ja tuu sitten kertomaan oma keittiödiagnoosisi.
        https://www.autismiliitto.fi/autismikirjo/diagnosointi
        Toisaalta, jos täältä löytyy varmat diagnoosit niin lienee veronmaksajien rahan tuhlausta koota moniammatillisia työryhmiä diagnoosia varten. Sieltähän Rinne vois leikata niitä säästöjä. Tyhjäntoimittajat pihalle ja diagnoosit hoitaa vastedes suoli24 ilmaiseksi mainosrahoilla.

        Kannattaisi itse kokeilla. Niin tietää mistä puhutaan. Erilaiset pakko-oireiset toimintatavat ovat hyvin lähellä henkistä väkivaltaa. Ero on vain siinä mikä sen aiheuttaa. Kun aina teet kaiken väärin jos et pilkuntarkasti noudata hänen keksimiään juttuja. Esim. jauheliha pitää käristää melkein mustaksi. Koska ei sinne sisälle näe onko se kypsää. Kaikki toiminta vaatii tarkan ohjeistuksen. Josta ei voi poiketa. Eikä varsinkaan soveltaa!!! Kaupassa pitää kävellä edestakaisin ihan saamaristi. Koska ensin pitää kerätä koriin ne lämpimät ostokset ja sitten vasta kylmät. Sillä faktalla ei taas ole mitään tekemistä asian kanssa että automatka kestää 10 kertaa kauemmin kuin kaupassa käynti.

        Toisinaan asiantuntijasta käy joku iltalehteen kirjoittava "asiantuntijaksi" itsensä esittelevä. Vaikka yleinen elämänkokemus sanoisi "asiantuntijan" puhuvan puuta heinää.


    • Anonyymi

      Olen itse henkilö, jolla on neurobiologinen kehityshäiriö. On hyvä, että kirjoitit ja nostit kipeän asian esille.

      Usein esim. sopeutumisvalmennuskursseilla keskitytään siihen, että ns. nentti (neurobiologisesti normaali henkilö) oppii tiedon kautta ymmärtämään puolisoaan. Liian harvoin kiinnitetään huomio parisuhteen nenttiosapuolelle aiheutuvaan kuormitukseen. Tarvitaan molemminpuolista ymmärrystä huolimatta siitä, että erityispiirteisen kyky toimia nenttien maailmassa on hyvin haasteellista, nenttien tavoin toimiminen jopa mahdotonta. Niin kauan kuin osapuolet ovat epätasapainossa itsensä ja toisen erityispiirteitten kanssa, molemminpuolinen ymmärrys jää saavuttamatta. Avainasemassa on erityispiirteinen, joka, ollessaan kykenemätön ymmärtämään ja hyväksymään itseään, voi tahtomattaan torpedoida suhdetta asettumalla erityispiirteittensä taakse ja pakenemalla parisuhteen ja oman elämänsä vastuuta. Kun uskaltaa katsoa itseään rehellisesti silmiin, ymmärtää, että vastuu omasta elämästä, käyttäytymisestä, suhteista toisiin ihmisiin jne. on aina itsellä.

      Tähän oivallukseen minä sain viimein mahdollisuuden, kun ensin vuosikymmeniä tappelin kaikkia ja kaikkea vastaan. Vastuun ottaminen omasta elämästä pieni askel kerrallaan on pikkuhiljaa poikimassa hyvää: olen selvästi voimaantumassa ja minulla on tunne, että pystyn vaikuttamaan omaan elämääni poikkeavuuksistani huolimatta. Olen matkalla löytämään oman tapani elää vahingoittamatta läheisiäni.

      • Anonyymi

        Hyvin kirjoitettu. Hienoa sinulle.


      • Hyvä kirjoitus, mutta ihan noin jyrkästi en väittäisi hänen varsinaisesti piiloutuvan erityispiirteidensä taakse. Mutta kuten sanoit, "nenttien" tavoin toiminen on vaikeaa/mahdotonta. Vielä pariskuntana elellessä meillä oli jonkinlainen yhteisymmärrys. Hänkin kykeni hieman tulemaan omalle epämukavuusalueelleen. Mutta lapsen syntymä tiukensi tulkintoja. Ainakin osittain äidilliset suojeluvaistot vaikuttivat ja varmaan osittain stressin aiheuttama ärtymys.

        Varsinkin tuo ettei "nentin" kuormitukseen kiinnitetä juuri huomiota on niin totta. Ja meilläkin se on pääsyy eroon. Kun ei enää jaksa. Kyse ei tosiaan ole ymmärtämisestä eikä tiedon puutteesta vaan jaksamisesta. On ihan turhaa sanoa "koeta jaksaa". Ei. Sitten tietää olevansa väsynyt kun työpäivän aikana käy ottamassa pieniä tirsoja vaikka lämmönjakohuoneessa jos ei parempaa paikkaa löydä. Erilleen muuton jälkeen on ollut energiaa ihan eri tavalla. Vaikka parisuhteen päättymisen käsittely vielä viekin voimia. 20v kestäneen parisuhteen päättäminen ei ole ihan helppo pala. Kun tietää mistä on kyse niin ymmärtää miksi toinen toimii niin kuin toimii. Siksi eroaminenkin toisaalta tapahtui asiallisemmin. Ei suurta draamaa. Ei toista voi vihata erityispiirteidensä takia. Ja vuoroviikkohuoltajuus on kaikkien kolmen edun mukainen ratkaisu.

        Vaan hieman pelkään tulevaisuutta. Tuleeko enää normaalia parisuhdetta. Asioiden mustavalkoisuus ja ehdottomuus tekivät erityispiirteisestä myös ehdottoman uskollisen kumppanina. Kun hänen maailmassaan ei ole olemassa mitään välimuotoa tyyliin: "jos vähän vaan nusasee niin eihän sitä lasketa?" Toisaalta nyt on hyvä olla. Joka toinen viikko yksin ja joka toinen pojan kanssa. Ei siihen pakosti mitään parisuhdetta kaipaa. Vaan onko hyvä olla enää sitten kun poika lähtee maailmalle?


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki

      "Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia."
      Maailman menoa
      38
      2091
    2. Eläkeläiset siirrettävä muuttotappioalueille

      Joutoväki pois ruuhkauttamasta elättäjien arkea. Samalla putoaa jokaisen asumiskulut ja rahaa jää enemmän kuluttamiseen.
      Maailman menoa
      170
      1858
    3. Onko kivaa jättää

      elämän suurin rakkaus hiljaisuuteen?
      Ikävä
      115
      1289
    4. En kerro nimeäsi nainen

      Sillä olet nyt salaisuus jota kannan sydämessäni. Tämä mitä tunnen ja kuinka sinuun vahvasti ihastuin on jo niin erikoin
      Ikävä
      71
      1130
    5. Mitä haluaisit sanoa hänelle tänään?

      Kerro tähän viestisi. 🍭🍡🍦
      Ikävä
      91
      885
    6. Olet kiva ihminen

      En kiellä sitä yhtään. Sinussa on hyvin paljon erinomaisia puolia, enemmän varmasti kun meissä muissa. Sitten on puoli
      Ikävä
      71
      845
    7. Uuden upotuskasteen vaiettu ongelma

      Alkuseurakunnan kaste oli useamman vuosisadan upotuskaste, joka toimitettiin joko ulkona luonnon vesistöissä tai kasteki
      Kaste
      43
      826
    8. Auta mua mies

      Ota vielä yhteyttä, keksi oikeat sanat että vuosien ajan kasvanut muuri murtuu meidän väliltä vaikka aluksi vain vähän.
      Ikävä
      77
      805
    9. Ja tääkin vielä...

      Kukakohan on valittanut, Salmiko itse? https://www.viiskunta.fi/rehtori-valittiin-ahtarissa-ilman-hakumenettelya-o/13479
      Ähtäri
      31
      763
    10. Minkälaisen viestin toivoisit saavasi?

      Miehelle.... Helpota vähän.
      Ikävä
      54
      681
    Aihe