Mitenkäs tämä lesken tasinko-oikeus menikään, jos osa kuolleen puolison omaisuudesta on avio-oikeuden ulkopuolella? Vähennetäänkö kuolleen puolison omaisuudesta ensin avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus, ja jäljelle jäävästä maksetaan tasinkoa, jos jäljelle jäävä osuus on suurempi kuin lesken omaisuus?
Meneekö näin:
-kuolleen puolison omaisuus 100 000€, josta avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta 60 000€. Avio-oikeuden alaista omaisuutta siis 40 000€.
-lesken omaisuus 50 000€. -> Maksettavaa tasinkoa ei jää.
Vai näin:
-omaisuudet lasketaan yhteen = 150 000€
-leskellä oikeus puoleen = 75 000€
-avio-oikeuden alaista omaisuutta oli se 40 000€, eli riittää täyteen tasinkoon -> leski saa tasinkoa 25 000€ (7 5000-50 000).
Meneekö näin:
-kuolleen puolison omaisuus 100 000€, josta avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta 60 000€. Avio-oikeuden alaista omaisuutta siis 40 000€.
-lesken omaisuus 50 000€. -> Maksettavaa tasinkoa ei jää.
Vai näin:
-omaisuudet lasketaan yhteen = 150 000€
-leskellä oikeus puoleen = 75 000€
-avio-oikeuden alaista omaisuutta oli se 40 000€, eli riittää täyteen tasinkoon -> leski saa tasinkoa 25 000€ (7 5000-50 000).
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ensimmäinen vaihtoehto on oikein eli maksettavaa tasinkoa vainajan pesältä leskelle ei jää.
Toisin päin maksettavaa tasinkoa tulisi eli leski maksaisi vainajan perillisille tasinkoa 5000 euroa, jollei hän lesken tasinkoprivilegiin vedoten kieltäytyisi tasingon antamisesta.
Kiitos. Eli avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus jätetään kokonaan laskelmien ulkopuolelle.
Entä jos leski ei käytä tasinkoprivilegiään ja haluaa maksaa tasinkoa? Kuinka se vaikuttaa verotukseen? Pitääkö tuo asia päättää jo perunkirjoituksen yhteydessä?
Tasinkoprivilegi ei ole automaatio tai oletus. Jos leski haluaa vedota tasinkoprivilegiin, siitä pitää olla maininta perukirjassa. Jos mainintaa ei ole, verotuspäätös muodostetaan normaalisti sen mukaan laskettaen, että leski maksaa tasinkoa kuolinpesälle. Se nostaa perillisille jaettavan jäännöksen arvoa, joten se (saattaa) nostaa myös perintöveroa.
Verottaja toimii näin kuin sanoit.
Tasinkoprivilegiin leski voi kuitenkin vedota aina osituksen toimittamiseen asti, eli viimeistään ennen osituksen päättymistä. Verotusta oikaistaan vastaavasti myöhemmin, jos oikaisun määräaikaa on jäljellä.
Entäpä, jos leski on perukirjassa ilmoittanut, ettei anna tasinkoa (jolloin verotus toimitetaan ilmoituksen mukaisesti), mutta ositus onkin jäänyt lesken eläessä toimittamatta (jolloin tasinko olisi kuulunut perillisille)? Vaatiiko verottaja selvityksen osituksesta ja oikaiseeko verotusta perillisten vahingoksi?
Jos verotus voidaan oikaista määräaikojen puitteissa, se oikaistaan. Jos ei voida, laaditaan tasinkoerälle uusi oma perintöverotuspäätös.
Paljonko on perintöverotuksen oikaisun määräaika?