Yle areenassa on ranskalainen elokuva (2017) isästä ja tämän kahdesta lapsesta, jotka haluavat saada oleskeluluvan Ranskan valtiolta.
Elokuva on todella hyvä. Sen katsottuani tajusin, miten etuoikeutettu olen, koska
1) minä synnyin ja asun laillisesti maassa, missä ei ole sotaa eikä ihmisiä saa tappaa
2) minulla on turvapaikkana vuokrakoti, mistä kukaan ei voi ajaa minua pois
Katsokaa hyvät ihmiset tämä todella hyvä elokuva, niin elämänne muuttuu kuin salaman iskusta. Tajuatte, miten hyvin teillä on asiat ja syytä kiitollisuuteen.
Elokuva on todella hyvä. Sen katsottuani tajusin, miten etuoikeutettu olen, koska
1) minä synnyin ja asun laillisesti maassa, missä ei ole sotaa eikä ihmisiä saa tappaa
2) minulla on turvapaikkana vuokrakoti, mistä kukaan ei voi ajaa minua pois
Katsokaa hyvät ihmiset tämä todella hyvä elokuva, niin elämänne muuttuu kuin salaman iskusta. Tajuatte, miten hyvin teillä on asiat ja syytä kiitollisuuteen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Minun ei tarvitse katsoa elokuvia, tietääkseni että olen onnekas ja onnellinen. Omin päin.
Olen aina tiennyt olevani onnekas Suomalainen (isolla ässällä). Jatkossakin haluaisin kotimaani olevan maa, joka suojelee omaa kansaansa ja kansansa hyvinvointia, turvaten myös lapsillemme turvallisen elämän.
Samaa miltä olen kanssasi viestistäsi, jonka kirjoitit klo 08:18.
"Olen aina tiennyt olevani onnekas Suomalainen (isolla ässällä). Jatkossakin haluaisin kotimaani olevan maa, joka suojelee omaa kansaansa ja kansansa hyvinvointia, turvaten myös lapsillemme turvallisen elämän."
Toivoisn, että Suomalainen olisi isolla ässällä alkava, samoin Suomalaisuus.
Rauhallisella ja varmalla tavalla, ilman kiihkoa. Hymyillen. :)
Joo, ei tarvitse valmistumisen takia katsoa. Ajatella, että jo yli 50 v. sitten koulussa opiskelin rotusorrosta, eriarvoisuudesta, historiasta jne.
Elokuvat ovat kyllä h5vää viihdettä. Joskus dokumentit todellisuutta.
Voidaan hyvällä syyllä sanoa olleemme tosi etuoikeutettuja monen asian suhteen, eihän meillä ole ollut esimerkiksi kahta "siipeä" samaa uskontoa jotka loputtomiin jaksaisivat sotia kumpi parempi? Ei puukotuksia siitä "uskonnosta" johtuen, mutta Eurooppaan päästetyt toivat omat uskon "sotansa" ja barbaarisen kulttuurinsa ikävä kyllä mukanaan.
Siinä meni yhteiskuntarauha ja se turvallisuus, joista voimme enää vain unta nähdä.
Ei saa tappaa, jossain siis saa muttei täällä.?Suomessakin on tapettu paljon ihmisiä, luvalla ja luvatta joskus enee joskus vähemmän.
Niin, jokaisella maalla on omat taakkansa, myös meillä. Sille on syynsä että maapallo on jakautunut eri maanosiin ja maihin. Täysin utopiaa on että samat säännöt pätisivät koko maapallon väestön kesken, siksi on hyvä olla rajoja. Aina on sodittu ja aina tullaan sotimaan, sodat vaan muuttaa muotoaan. Ihmiskuntamme todellinen tuho tulee sotien tai jonkun maailmakaikkeuden vieraan yhdyskunnan toimesta, eikä ilmastonmuutoksen seurauksena, sillä siihen menee liian kauan.
RealistiN
S.Vaaherkumpu haastatteli aamusella jotain henkilöä.
Vaaherkumpu osasi ammattinsa hienosti.
Ihan tuntui kuin hän olisi ollut oma itsensä.
Haastateltavalla tuntui vahvasti olevan naisellinen Asperger-syndrooma.
Niin paljon tuttua tarinoissaan oli.
Kuin olisi uutisia katsellut.
Täytynee vain toivoa että kyseessä ei ollut ennalta opeteltu näytelmä.
Väen-väkisin sain tuntemuksen että sanat olivat laitettu suuhunsa.
Ja kirjoittivat hänen olevan Ministeri!
H.
Maria Ohisalo toivottavasti on ohimenevä ilmiö.
On se nyt niin hyvä olla, kun vanhemmat on sotineet itsenäisen maan. Ei se ole itsestään selvyys ollut Suomessakaan vakaus ja turvallisuus, ja nyt se yritetään kaikin keinoin tuhota.
Sotien jälkeen konepajoilla vanhempamme hitsasivat suomen yhdeksi; nokinenäisinä väänsivät he särvintä ja pettuleipää ja korvikekahvia. Kunnes Coca-Cola v 1952 vapautti kaikki ja saimme olympia soihdun ja tulimme osaksi muuta maailmaa.
Eivät ole nämä tämän päivän ilmastoahdistuneet nuoret nähneet sotaa eivätkä kokeneet sen seurauksia, rintamalla rikkimenneiden isiensä kautta. Eivät ole eläneet kylmän sodan pelossa, eivätkä ajassa jolloin homot joutuivat vankilaan ja vammaiset steriloitiin, sekä mieleltään sairaat laitettiin pakkohoitoon, usein koko loppu iäkseen.
Pumpulissa ovat kasvaneet, se on meidän syytämme.
Eivätkä myöskään käsitä, että rahaa ei kasva puussa. Ei hyvänen aika, eihän me yksinkertaisesti voida ottaa tänne puolta afrikkaa elätettäväksemme. Veroilla tuettuja asioita kuuluu käyttää meihin suomalaisiin, ei afrikkalaisten hyvinvointiin.
Afrikka on lämmin maanosa, jossa sitä luonnon varallisuutta ja rikkautta on kyllä vaikka muille jakaa, kun viitsisivät asian eteen jotakin tehdä. Mutta silti sinne on taas tuupattu liki miljardi .
Viisaasti kirjoitit.
Euroopassa olisi suurta viisautta rakentaa Afrikkaan ihan ikiomaa infrastruktuuria, kastelujärjestelmiä ym. siellä asuvien ihmisten elinehtoja. Rakentaa sinne kouluja, sairaaloita, sijoittaa joitain yrityksiä. Jos ihmisillä olisi siellä ihmisarvoinen elämä, uskoa jonkinlaiseen tulevaisuuteen, ei olisi ihmissalakuljettajien veneitä matkalla Välimeren yli Eurooppaan. Tähän kaikkeen tarvittaisiin Eu:ssa selkeitä poliittisia päätöksiä ja taloudellisia panostuksia. Muuten hukumme tulevaisuudessa sieltä tuleviin ilmastopakolaisiin ja heidän mukanaan tuomiin ongelmiin.
sitähän on tehty jo monet vuosikymmenet, mutta kannettu vesi ei kaivossa pysy ja jos on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia
He eivät ymmärrä.
Ja Urpilainen piti sitten tänään Brysselissä tämän minun puheeni.....
Ja Urpilainen piti sitten tänään Brysselissä tämän minun puheeni.....
Onkohan lähtijöillä edes oikeaa, rehellistä kuvaa siitä, mitä muutto Eurooppaan merkitsee.
Voisi kysyä täällä niiltä, jotka Suomen sisällä on muuttanut työn tai rakkauden perässä vähän isompaan kaupunkiin, että miltä on tuntunut? Miltä on tuntunut jättää kotiseutu?
Olen 01:13 paljolti samaa mieltä.
Beng
Täällä tutussa suomessa minulla on ollut monta kotiseutua ja kotia.
Aina muuttaessani yhtäkään niistä en ole jäänyt ikävöimään. Mutta en ole hylännytkään muistojeni laarista. Ne ovat antaneet minulle aina jotakin.
Niistä yhteen olen palannut takaisin. En kaipuusta enkä rakkaudesta. Vaan laskelmoidusti taloudellisiakaan resursseja unohtamatta. Vapaa-ajan paikka lähellä on pisteenä "kehu" lauseiden perään.
Katso illalla elokuva Ikitie, ja tajua kuinka onnekas olet, kun asut Suomessa.
Pienestä kirkonkylästä muutin 44v sitten isolle kirkolle etelään, jossa olen viihtynyt, enkä ole takaisin muuttamassa, vaikka asuntoja saisi alennushintaan.
Mitä siellä, jossa vain tuulee päätiellä talvi-iltana, kun nuoriso muuttanut muualle.
Kuka hullu viittii olla talvi-iltana ulkosalla , kun voi olla tuvan lämmössä?
Mikä on elokuvan nimi?
Olen suomalainen, puhun suomea ja asun Suomessa. Olen onnekas ja iloitsen siitä.
Onnea teillekin!