Epävakaa persoona?

Joo epävakaa ei oo mikään "joku tollanen diagnoosi" vaan ihan oikea diagnoosi. Valitettavasti usein sekoitetaan masennukseen ja kaksisuuntaiseen.

No kyllä itseasiassa suurin osa meistä on ihan terveitä ja vakaita! Epävakaat aiheuttaa todella paljon ongelmia jopa omille lapsilleen ja puolisoilleen. Ja se, että ihmiset ei tiedä tuosta mielenterveyshäiriöstä, aiheuttaa sen, että moni pitää normaalina sitä, että raivopää käy päälle, haukkuu ja jättää, pettää, käyttää päihteitä tai rauhoittavia lääkkeitä mitä nyt ikinä päähänsä saavat. Uhriutuminen on myös yksi oireista. Mutta terapia on keksitty. Älkää läheiset maksako sitä terapaiaa, sillä se kuuluu ihan sen sairastavan maksaa ihan itse ihan kuin tekin maksatte omat sairaskulunne.

Syön venlafoxin 75 mg

Lääkäri ja kävin masennushoidois jne.

Miksi et saisi. Et ole ainoa jolla on tuo diagnoosi.

Sain tuollaisen diagnoosin n. 20v sitten , eikä se vaikuttanut tai muuttanut elämääni millään tavoin!
Hölynpölyä!

Anonyymi kirjoitti:

Miksi et saisi. Et ole ainoa jolla on tuo diagnoosi.

Kyllä sen parisuhteen saada voi. Yleensä kuitenkin jää lyhyeksi.

Tuo äkkipikaisuus ei vaikuta epävakaalta persoonallisuudelta, liittyy enemmänkin luonteeseen. Jotkut ovat luonteeltaan sellaisia että hermostuvat todella herkästi, toiset taas rauhallisempia. Epävakaa persoonallisuus on enemmänkin sitä että on vähän pitempiä jaksoja mieli allapäin ja ajoittain on sitten taas ns. liikaa vauhtia, on enemmänkin kyse mielialojen vaihtelusta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo äkkipikaisuus ei vaikuta epävakaalta persoonallisuudelta, liittyy enemmänkin luonteeseen. Jotkut ovat luonteeltaan sellaisia että hermostuvat todella herkästi, toiset taas rauhallisempia. Epävakaa persoonallisuus on enemmänkin sitä että on vähän pitempiä jaksoja mieli allapäin ja ajoittain on sitten taas ns. liikaa vauhtia, on enemmänkin kyse mielialojen vaihtelusta.

Lue lisää

Jollain on tainnut nyt mennä epävakaa ja kaksisuuntainen sekaisin? Itse olen nähnyt läheltä näitä molempia. Epävakaa persoona on juuri sellai joka saattaa ärähdellä helpolla, suuttua pienestä ja luo elämäänsä vähän ylimääräistä draamaa. Epävakaalla on usein ongelmia ihmissuhteissa; parisuhteessa ja/tai kaveripiireissä. Epävakaan on myös vaikea olla työelämässä, koska saattaa olla vaikeuksia elämänhallinnan kanssa (ei jaksa herätä tiettyyn aikaan) jne. Nämä ovat siiis tyypillisiä, mutta ei kaikki epävakaat käyttäydy täysin näin.

Sitten nämä kaksisuuntaiset mielialahäiriöt, jossa henkilöllä on pidemmän aikaa masennusta/alakuloisuutta ja voi olla ihan psykoottista oirehdintaa. Ja toinen ääripää, taas maniavaihe, jossa henkilö on onnensa kukkuloilla, nukkuu vähän, kokee pystyvän melkee mihin vaan ja saa paljon ideoita/tekee paljon. Ja nää saattaa olla viikkoja, kuukausia päällä tai pahimmassa tapauksessa jo päivässä vaihdella. Ja voi olla myös oireetonta ajanjaksoa.

Saan raivareita. Ja mielialat heittelee 0 sataan ja kaikkee. Haukun ihmisiä ja ihmiset ei jaksa mua. Kaikki on negatiivista paskaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo äkkipikaisuus ei vaikuta epävakaalta persoonallisuudelta, liittyy enemmänkin luonteeseen. Jotkut ovat luonteeltaan sellaisia että hermostuvat todella herkästi, toiset taas rauhallisempia. Epävakaa persoonallisuus on enemmänkin sitä että on vähän pitempiä jaksoja mieli allapäin ja ajoittain on sitten taas ns. liikaa vauhtia, on enemmänkin kyse mielialojen vaihtelusta.

Lue lisää

Ovat olleet jo vuosia.

Anonyymi kirjoitti:

Jollain on tainnut nyt mennä epävakaa ja kaksisuuntainen sekaisin? Itse olen nähnyt läheltä näitä molempia. Epävakaa persoona on juuri sellai joka saattaa ärähdellä helpolla, suuttua pienestä ja luo elämäänsä vähän ylimääräistä draamaa. Epävakaalla on usein ongelmia ihmissuhteissa; parisuhteessa ja/tai kaveripiireissä. Epävakaan on myös vaikea olla työelämässä, koska saattaa olla vaikeuksia elämänhallinnan kanssa (ei jaksa herätä tiettyyn aikaan) jne. Nämä ovat siiis tyypillisiä, mutta ei kaikki epävakaat käyttäydy täysin näin.

Sitten nämä kaksisuuntaiset mielialahäiriöt, jossa henkilöllä on pidemmän aikaa masennusta/alakuloisuutta ja voi olla ihan psykoottista oirehdintaa. Ja toinen ääripää, taas maniavaihe, jossa henkilö on onnensa kukkuloilla, nukkuu vähän, kokee pystyvän melkee mihin vaan ja saa paljon ideoita/tekee paljon. Ja nää saattaa olla viikkoja, kuukausia päällä tai pahimmassa tapauksessa jo päivässä vaihdella. Ja voi olla myös oireetonta ajanjaksoa.

Lue lisää

No juu, huomasin saman tuon 2-suuntaisen suhteen. Itse puhun sitä vielä maanis-depressiivisyytenä, vaikka nimike on muuttunutkin useamman kerran tässä vuosien aikaan.
Eräs edesmennyt tuttavani sairasti Parkinsonin tautia, minkä yhtenä oireena oli juurikin tämä maanis-depressiivisyys/2-suuntainen mielialahäiriö/bipolaarisuus. Minä nyt kukakin haluaa kyseistä sairautta puhua..
Eli ihan eri sairaus kyseessä kuin tuo epävakainen persoonallisuushäiriö.
Olen siis tuo joka kyseli epävakaisen persoonallisuuden ilmenemismuodoista, ihmettelin kun kirjoitin aika pitkänkin kirjoituksen tänne hieman aikaisemmin, mutta en saanut lähetettyä sitä, koska lähetysohjelma/-ohjelmisto väitti että vaatii kirjautumisen.

Anonyymi kirjoitti:

Jollain on tainnut nyt mennä epävakaa ja kaksisuuntainen sekaisin? Itse olen nähnyt läheltä näitä molempia. Epävakaa persoona on juuri sellai joka saattaa ärähdellä helpolla, suuttua pienestä ja luo elämäänsä vähän ylimääräistä draamaa. Epävakaalla on usein ongelmia ihmissuhteissa; parisuhteessa ja/tai kaveripiireissä. Epävakaan on myös vaikea olla työelämässä, koska saattaa olla vaikeuksia elämänhallinnan kanssa (ei jaksa herätä tiettyyn aikaan) jne. Nämä ovat siiis tyypillisiä, mutta ei kaikki epävakaat käyttäydy täysin näin.

Sitten nämä kaksisuuntaiset mielialahäiriöt, jossa henkilöllä on pidemmän aikaa masennusta/alakuloisuutta ja voi olla ihan psykoottista oirehdintaa. Ja toinen ääripää, taas maniavaihe, jossa henkilö on onnensa kukkuloilla, nukkuu vähän, kokee pystyvän melkee mihin vaan ja saa paljon ideoita/tekee paljon. Ja nää saattaa olla viikkoja, kuukausia päällä tai pahimmassa tapauksessa jo päivässä vaihdella. Ja voi olla myös oireetonta ajanjaksoa.

Lue lisää

Mutta juu, eka kirjoitin asiasta vähän kuin nykyhetkessä ja läheisenä, mutta ajattelin nyt kertoa tilannetta vähän tarkemmin yleisellä tasolla. Eli kyse on eräästä nyt jo hyvänkin aikaa sitten loppuneesta parisuhteestani, eli ex-kumppanini on kyseessä.
Nuo raivarit ja kiukkukohtuakset hänellä olivat ihan normia, sairaalloisesta mustasukkaisuudesta puhumattakaan, mikä näkyi mm mustasukkaisuudesta lemmikkiäni kohtaan ja sosiaalsiesta eristämishalusta mm. sukulaisiani kohtaan. Vaikka haukkui viimeisimmän aviomiehensä juuri tuosta aiheesta, mitä oli itse täysin.
Veti mm erään kerran tällaisesta kunnon kohtaukset, kun olimme eräässä paikkakunnallani sijaitsevassa liikekeskusksessa viettämässä aikaa eri kauppoja kiertelemällä. Näimme mm. minun tuttaviani töiden kautta jne ja kaikki meni mukavasti ja hyvässä hengessä, olin itsekin iloinen tietenkin. Kotiin kun päästiin, niin lähestulkoon samantien kun pääsimme asettumaan aloillemme, niin hän alkoi kovan kiukuttelun ja raivoamisen tämmöisestä väittämällä että mä häpeän häntä. Ei edes ollut totta enkä vielä tänä päivänäkään tiedä, että mistä helvetistä hän veti edes koko idean esiin. Oli vielä niin kiukussa, että olin ihan varma jo hänen katseestaan, että kohta vetää turpiin tai haluaa ainakin tosissaan. Niinpä siinä vielä omaa tyhmyyttäni koitin olla diplomaattinen ja melkeinpä pyyrelin anteeksi koko hommaa. En tiedä olisiko sitten pitänyt tehdä joku "kuulutus" kaikille, että olenpa täällä nyt muijani kanssa shoppailemassa tai sitten vetää joku suutelunumero kehiin kaikkien nähden. Tiedä sitten.
Ja juurikin tuo draamanhakuisuus oli hänellä ihan peruskauraa, aina halusi tulla tyköni(meillä nyt kuitenkin oli noin 60km eli vajaan tunnin ajomatkan verran välimatkaa), mutta silti sitten viimeistään seuraavana päivänä veti kauheat kitinävinkunat päälle et kun HÄN JOUTUU aina käymään luonani ja kuinka uupunut ym hän tuon takia on. Sit kuitenkin aina torppasi sen, jos halusin tulla hänen luokseen muutamaksi päiväksi ja sitten kiukutteli, kun ei vietetä hänen luonaan tarpeeksi aikaa enkä juuri käy hänen luonaan yökylässä ym. Siis ihan älytöntä kaikkea/kaikesta. Loppuvaiheessa olin itse aina vrpaillani, kun tiesin että vetää niitä kilareita ihan varmasti, ei tiennyt vaan ikinä et milloin, kuinka isosti ja mistä, mutta sen tiesi koko aika, et kyl se sieltä tulee, tekee ja sanoo itse mitä vain tai on ihan hiljaa tekemättä yhtään mitään.
Sitten en tiedä hänen ystäväsuhteista sinänsä juuri mitään, mutta parisuhdeasiat ainakin hänellä on aina olleet ihan päin prinkkalaa. Useampi lapsi hankittuna yhtä monen miehen kanssa lyhyelläkin ikäerolla sekä ainakin yksi lapseton avioliitto takana. Avioliitoistaan ei muuten puhunut muuta kuin tästä lapsettomasta, mutta voisi ainakin olettaa niitä liittoja olleen useampikin. Neljäkin jopa ellei enempikin.
Ja töissä ihan sama juttu, pätkätöitä vallan ja usein vielä sillä tavoin, että itse pimahtaa ja lähtee. Tietty vielä kun on sellaisella alalla, että työvoimaa tarvitaan koko aika kipeästikin, niin kai sitten sellainen levoton sielu voi sinkoillakin noin, miten hän sinkoilee.
Lyhyesti sanoen hän ainakin silloin aikanaan reilu puolitoista vuotta sitten erotessamme muutti vähintään kerran vuoteen (Silloinkin kehui et hän varmaan alkaa rauhoittumaan, kun ei ole reilu vuoteen muuttanut ja kuinka ollakaan, muutti jo reilu kk tuon keskustelun jälkeen), työpaikkaa vaihtoi 3-4kk välein ja tosiaan miehetkin tuntuvat vaihtuvan aika usein. saa joko sillä haukkumisellaan ja raivoamisellaan ajettua aina kiltinkin pois luotaan ja jos ei onnistu, niin kyllästyy itse ja vaihtaa uuteen.
Mutta lyhyesti sanoen nuo ongelmat parisuhteissaankin tuon itsehillintäongelmien lisäksi kyllä lisäsi varmuuttani, et tod näk seurustelin aika vakavastikin epävakaan persoonan kanssa. Oli vain harmi tilanne, et päädyin tuollaiseen tilanteeseen ja ehdin rakastumaankin. Vaikka itse sitten halusin ja pääsinkin aika tappelun päätteeksi ko suhteesta poiskin. Vaikka en tosiaan kerro tästä kokemuksestani mitenkään katkeruuttani, mutta totta kai joskus asiat tulevat mieleen ja olen tosiaan miettinyt tuotakin ajanjaksoa elämässäni. Ja kun olin kyllä silloin jo aika varma, että jotain on lääketieteellisestikin pielessä, kun hän alkoi oireilemaan ja ettei terve ihminen käyttäydy noin.
Mut oikeastaan veemäisin tuossa oli jälkeen päin se, että olin kerran ajamassa autollani kotiin päin pidemmältä reissulta hänen suunnaltaan. Olin erotessa sanonutkin että kuljen 8-tietä pitkin, mikä menee hänen kotikaupunkinsa lävitse/ohitse, joitakin kulkemisiani ja aion kulkea jatkossakin. Ettei hän sitten ota niitä minään ärsykkeenä toivottavasti, eli annan hänen olla ja elää rauhassa ja vaadin häneltä samaa.
Niin kuinka ollakaan, 8-9kk eron jälkeen tosiaan ajelin kotiin päin, niin oli vissiinkin sattumalta silloin uuden miehensä kanssa autolla liikkeellä ja huomasivat minut, niin siitä alkoi yli 20km kestänyt liikennekiusaaminen. Takapuskurissa kiinniroikkumista, rinnalla "muina miehinä"-ajamista parin

Anonyymi kirjoitti:

Mutta juu, eka kirjoitin asiasta vähän kuin nykyhetkessä ja läheisenä, mutta ajattelin nyt kertoa tilannetta vähän tarkemmin yleisellä tasolla. Eli kyse on eräästä nyt jo hyvänkin aikaa sitten loppuneesta parisuhteestani, eli ex-kumppanini on kyseessä.
Nuo raivarit ja kiukkukohtuakset hänellä olivat ihan normia, sairaalloisesta mustasukkaisuudesta puhumattakaan, mikä näkyi mm mustasukkaisuudesta lemmikkiäni kohtaan ja sosiaalsiesta eristämishalusta mm. sukulaisiani kohtaan. Vaikka haukkui viimeisimmän aviomiehensä juuri tuosta aiheesta, mitä oli itse täysin.
Veti mm erään kerran tällaisesta kunnon kohtaukset, kun olimme eräässä paikkakunnallani sijaitsevassa liikekeskusksessa viettämässä aikaa eri kauppoja kiertelemällä. Näimme mm. minun tuttaviani töiden kautta jne ja kaikki meni mukavasti ja hyvässä hengessä, olin itsekin iloinen tietenkin. Kotiin kun päästiin, niin lähestulkoon samantien kun pääsimme asettumaan aloillemme, niin hän alkoi kovan kiukuttelun ja raivoamisen tämmöisestä väittämällä että mä häpeän häntä. Ei edes ollut totta enkä vielä tänä päivänäkään tiedä, että mistä helvetistä hän veti edes koko idean esiin. Oli vielä niin kiukussa, että olin ihan varma jo hänen katseestaan, että kohta vetää turpiin tai haluaa ainakin tosissaan. Niinpä siinä vielä omaa tyhmyyttäni koitin olla diplomaattinen ja melkeinpä pyyrelin anteeksi koko hommaa. En tiedä olisiko sitten pitänyt tehdä joku "kuulutus" kaikille, että olenpa täällä nyt muijani kanssa shoppailemassa tai sitten vetää joku suutelunumero kehiin kaikkien nähden. Tiedä sitten.
Ja juurikin tuo draamanhakuisuus oli hänellä ihan peruskauraa, aina halusi tulla tyköni(meillä nyt kuitenkin oli noin 60km eli vajaan tunnin ajomatkan verran välimatkaa), mutta silti sitten viimeistään seuraavana päivänä veti kauheat kitinävinkunat päälle et kun HÄN JOUTUU aina käymään luonani ja kuinka uupunut ym hän tuon takia on. Sit kuitenkin aina torppasi sen, jos halusin tulla hänen luokseen muutamaksi päiväksi ja sitten kiukutteli, kun ei vietetä hänen luonaan tarpeeksi aikaa enkä juuri käy hänen luonaan yökylässä ym. Siis ihan älytöntä kaikkea/kaikesta. Loppuvaiheessa olin itse aina vrpaillani, kun tiesin että vetää niitä kilareita ihan varmasti, ei tiennyt vaan ikinä et milloin, kuinka isosti ja mistä, mutta sen tiesi koko aika, et kyl se sieltä tulee, tekee ja sanoo itse mitä vain tai on ihan hiljaa tekemättä yhtään mitään.
Sitten en tiedä hänen ystäväsuhteista sinänsä juuri mitään, mutta parisuhdeasiat ainakin hänellä on aina olleet ihan päin prinkkalaa. Useampi lapsi hankittuna yhtä monen miehen kanssa lyhyelläkin ikäerolla sekä ainakin yksi lapseton avioliitto takana. Avioliitoistaan ei muuten puhunut muuta kuin tästä lapsettomasta, mutta voisi ainakin olettaa niitä liittoja olleen useampikin. Neljäkin jopa ellei enempikin.
Ja töissä ihan sama juttu, pätkätöitä vallan ja usein vielä sillä tavoin, että itse pimahtaa ja lähtee. Tietty vielä kun on sellaisella alalla, että työvoimaa tarvitaan koko aika kipeästikin, niin kai sitten sellainen levoton sielu voi sinkoillakin noin, miten hän sinkoilee.
Lyhyesti sanoen hän ainakin silloin aikanaan reilu puolitoista vuotta sitten erotessamme muutti vähintään kerran vuoteen (Silloinkin kehui et hän varmaan alkaa rauhoittumaan, kun ei ole reilu vuoteen muuttanut ja kuinka ollakaan, muutti jo reilu kk tuon keskustelun jälkeen), työpaikkaa vaihtoi 3-4kk välein ja tosiaan miehetkin tuntuvat vaihtuvan aika usein. saa joko sillä haukkumisellaan ja raivoamisellaan ajettua aina kiltinkin pois luotaan ja jos ei onnistu, niin kyllästyy itse ja vaihtaa uuteen.
Mutta lyhyesti sanoen nuo ongelmat parisuhteissaankin tuon itsehillintäongelmien lisäksi kyllä lisäsi varmuuttani, et tod näk seurustelin aika vakavastikin epävakaan persoonan kanssa. Oli vain harmi tilanne, et päädyin tuollaiseen tilanteeseen ja ehdin rakastumaankin. Vaikka itse sitten halusin ja pääsinkin aika tappelun päätteeksi ko suhteesta poiskin. Vaikka en tosiaan kerro tästä kokemuksestani mitenkään katkeruuttani, mutta totta kai joskus asiat tulevat mieleen ja olen tosiaan miettinyt tuotakin ajanjaksoa elämässäni. Ja kun olin kyllä silloin jo aika varma, että jotain on lääketieteellisestikin pielessä, kun hän alkoi oireilemaan ja ettei terve ihminen käyttäydy noin.
Mut oikeastaan veemäisin tuossa oli jälkeen päin se, että olin kerran ajamassa autollani kotiin päin pidemmältä reissulta hänen suunnaltaan. Olin erotessa sanonutkin että kuljen 8-tietä pitkin, mikä menee hänen kotikaupunkinsa lävitse/ohitse, joitakin kulkemisiani ja aion kulkea jatkossakin. Ettei hän sitten ota niitä minään ärsykkeenä toivottavasti, eli annan hänen olla ja elää rauhassa ja vaadin häneltä samaa.
Niin kuinka ollakaan, 8-9kk eron jälkeen tosiaan ajelin kotiin päin, niin oli vissiinkin sattumalta silloin uuden miehensä kanssa autolla liikkeellä ja huomasivat minut, niin siitä alkoi yli 20km kestänyt liikennekiusaaminen. Takapuskurissa kiinniroikkumista, rinnalla "muina miehinä"-ajamista parin

Lue lisää

Jatkoa:
kilsan verran ym.
Exäni vielä oli repsikan paikalla ja tämä mies ajoi.
Sitä en tiedä sitten kummin oli, oliko exä usuttanut miesystävänsä tuohon vai oliko vaan muuten sanonut, et hänen entinen kumppani ajaa tuossa aj tämä mies oli sitten pimahtanut noin siitä. Mut ihan kummin päin vaan, oli aiak paska juttu.
En edes aluksi tajunnut muuta kuin ihmetellä tuota ja exän selvää veuhtomista siinä kyytiläisenä. En tiedä tosiaan et "heittikö löylyä kiukaalle" vai koittiko toppuutella tätä tilannetta. Mut toisaalta, kuka helvetti nyt menee uudelle kumppanille osoittelemaan, et tuossa menee vuoden vanha "juttu" autollansa ja toinen sitten käyttäytyy kuten käyttäytyy. Ja kun erotessa muuten sanoin asiat aika ruman rehellisesti ja suoraan hänelle, mistä loukkaantui vielä aika pahasti.
Mutta se siitä, melko isolla todennäköisyydellä tosiaan hän on tuollainen epävakaa persoona.
Nyt saanut kyllä olla häneltä rauhassa onneksi jo pitkään, vaikka välillä nyt nähdäänkin. Milloin hänen ja milloin minun suunnilla. Et en noteeraa häntä kuin korkeintaan piakisen vilkaisun verran eikä hänkään enää häiriköi minua millään tavoin.

Anonyymi kirjoitti:

Jollain on tainnut nyt mennä epävakaa ja kaksisuuntainen sekaisin? Itse olen nähnyt läheltä näitä molempia. Epävakaa persoona on juuri sellai joka saattaa ärähdellä helpolla, suuttua pienestä ja luo elämäänsä vähän ylimääräistä draamaa. Epävakaalla on usein ongelmia ihmissuhteissa; parisuhteessa ja/tai kaveripiireissä. Epävakaan on myös vaikea olla työelämässä, koska saattaa olla vaikeuksia elämänhallinnan kanssa (ei jaksa herätä tiettyyn aikaan) jne. Nämä ovat siiis tyypillisiä, mutta ei kaikki epävakaat käyttäydy täysin näin.

Sitten nämä kaksisuuntaiset mielialahäiriöt, jossa henkilöllä on pidemmän aikaa masennusta/alakuloisuutta ja voi olla ihan psykoottista oirehdintaa. Ja toinen ääripää, taas maniavaihe, jossa henkilö on onnensa kukkuloilla, nukkuu vähän, kokee pystyvän melkee mihin vaan ja saa paljon ideoita/tekee paljon. Ja nää saattaa olla viikkoja, kuukausia päällä tai pahimmassa tapauksessa jo päivässä vaihdella. Ja voi olla myös oireetonta ajanjaksoa.

Lue lisää

Olen tämä epävakaisen persoonallisuuden oireista kysellyt.
Sen verran selvisi tällä viikolla ihan sattumalta uusimpia tämän epävakaan exäni koukeroista.
Olin kyllä aavistanutkin, ettei ole enää tuon liikennekiusaajan kanssa jne, mutta nyt sattumalta tuli uutta..
Mulla asuu yksi työkaveri sekä pari muuta ystävää noin 15km päässä kotikaupungistani sijaitsevalla pikkukunnalla ja eräs heistä kyseli, että olenko vielä ollut miten tai edes kuullut ylipäätään tästä exästäni mitään. Tämä ystäväni vielä tietää/tuntee exäni nyt kuitenkin näöltäkin jo hyvin.
Sanoin että en ole ollut sitä toissakesän liikennehäiriötä lukuunottamatta missään tekemisissä muuta kuin sen, mitä olen nyt sattumoisin nähnyt ohimennen häntä milloin missäkin.
Ystävä vaan sanoi, että hän on nähnyt tätä exääni kotikunnallaan lokakuun aikana ja lisäsi vielä, että jos ei ollut hän, niin oli sitten niin totaalisen samannäköinen hänen kanssaan ja kulki samanlaisella autolla kuin mitä exällä on.
Sen verran sitten jäi kaivelemaan, että käytiin tämän ystävän kanssa facebookissa hänen profiilillaan tsekkaamassa asioita, minä kun en itse ole somessa ihan periaatteestakaan.
Exä nyt on poistanut kotipaikkakuntansa tästä tieto-osiosta, mutta pitkän pimennon jälkeen taas ilmoittelee työpaikkansa ja hän on tämän kyseisen kunnan työlistoilla nykyään, eli hänellä on työmatkat sellainen 90km päivässä nykyään, kun tiedän kuitenkin, että pitää ainakin asuntoa siellä omassa kotikaupungissaan.
Mut toinen ylläri oli tällainen, että nyt ilmoittelee olevansa parisuhteessa tietyn henkilön kanssa, joka kuitenkin asuu Hämeessä 140km päässä.
Ja on vielä kissan omistava paksukainen, kuten minäkin.
Ei mulla mitään väliä tällä asialla ole muuten, mut tuntui tuo siinä mielessä ikävältä, kun haukkui ja kiukutteli mulle tuosta, että mä asun liian kaukana ja se on tosi uuvuttavaa ym henkisesti täyttä paskaa, kun ei asuta yhdessä eikä edes samalla paikkakunnalla(vaikka nyt sit kuitenkin harasi vastaan sitäkin jostain syystä, että olisin muuttanut silloin työkuntoon toivuttuani hänen paikkakunnalleen heti, kun löydän tarpeeksi läheltä sieltä päin töitä ja sitä kautta vienyt suhdettamme eteenpäin).
Ja sitten tosiaan ne vittuilut siitä, että mun kissa on haitaksi meidän suhteelle ja sen kehittymiselle ja tosiaan heitti vielä eräässä vaiheessa sen, että olen "fyysisesti vaikea lähestyttävä" viitaten etupäässä tuohon painooni.
Niin nyt on noilta osin ihan samanlaisen miehen kanssa kimpassa kuin mitä minä olen, kaukana asuvan, paksun lemmikkiomistajan kanssa.
Sillä tosiaan tuli vain hieman ikävä fiilis, kun tuli nuo haukkumiset, raivarit ja halveeraamiset mieleen tuosta ja sitten kuitenkin reilu vuosi siitä on jo hankkiutunut ihan samaan tilanteeseen. Vielä kun mesoi tosiaan sitä suhteemme aikana, että jatkossa ihan kaikki täytyy olla hänellä Vakka-Suomessa omalla kylällä, niin mies kuin työtkin. Kiukutteli siitäkin, etten muka toivu lonkkaleikkauksestani niin kuin pitäisi, vaikka se toipuminen eteni ihan suunnitellusti. Minkä sanoinkin hänelle, että vie tosiaan sen 3-4kk, ennen kuin olen työkykyinen taas ja sitä ennen en pysty vaihtamaan työpaikkaa.
Ja tuo toinen oli vähän ikävä juttu myöskin, kun oli aikanaan laittanut lemmikistäni profiiliinsa kuvia, joissa hän sitten puhui sen olevan hänen silloisen työpaikkansa kissa.
Sen kävin silloin tarkistamassa tämän saman ystäväni kanssa, koska exä ei suostunut näyttämään kuitenkaan ko kuvia minulle(ja tosiaan kyllä ymmärrän miksi).
Ihmetellessäni myöskin sitä, ettei hänellä ole mitään mainintaa siitä, että hänellä on miesystävä, vaikkei nyt mainostanut siellä itseään sinkkunakaan, niin totesi vain silloin ettei hän halua, että hänen henkilökohtaiset asiansa on kaikkien pällisteltävänä/nähtävänä, minkä takia hän ei ole laittanut parisuhdetietojansakaan esille sinne.
Kuitenkin sitten työpaikka, asuinpaikka ym oli kaikki vapaasti kaikkien nähtävissä. Ja nyt sitten tosiaan ilmoittelee oikein kuvien kanssa olevansa suhteessa sen ja sen ihmisen kanssa.
Yllätyinkin vähän, että kuinka tuo vaikutti muhun, vaikka olen jo tuosta suhteesta ollut pitkään yli. Kyl tosta nyt väkisinkin tuli vähän ikävä fiilis, vaikka onkin selvä merkki kanssa hänen terveysongelmista ja siitä, kuinka epävakaa hän on. Et pienellä aikavälillä asiat muuttuvat ääripäästä toiseen ja ainakin tuntuu, että ilman mitään logiikkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Olen tämä epävakaisen persoonallisuuden oireista kysellyt.
Sen verran selvisi tällä viikolla ihan sattumalta uusimpia tämän epävakaan exäni koukeroista.
Olin kyllä aavistanutkin, ettei ole enää tuon liikennekiusaajan kanssa jne, mutta nyt sattumalta tuli uutta..
Mulla asuu yksi työkaveri sekä pari muuta ystävää noin 15km päässä kotikaupungistani sijaitsevalla pikkukunnalla ja eräs heistä kyseli, että olenko vielä ollut miten tai edes kuullut ylipäätään tästä exästäni mitään. Tämä ystäväni vielä tietää/tuntee exäni nyt kuitenkin näöltäkin jo hyvin.
Sanoin että en ole ollut sitä toissakesän liikennehäiriötä lukuunottamatta missään tekemisissä muuta kuin sen, mitä olen nyt sattumoisin nähnyt ohimennen häntä milloin missäkin.
Ystävä vaan sanoi, että hän on nähnyt tätä exääni kotikunnallaan lokakuun aikana ja lisäsi vielä, että jos ei ollut hän, niin oli sitten niin totaalisen samannäköinen hänen kanssaan ja kulki samanlaisella autolla kuin mitä exällä on.
Sen verran sitten jäi kaivelemaan, että käytiin tämän ystävän kanssa facebookissa hänen profiilillaan tsekkaamassa asioita, minä kun en itse ole somessa ihan periaatteestakaan.
Exä nyt on poistanut kotipaikkakuntansa tästä tieto-osiosta, mutta pitkän pimennon jälkeen taas ilmoittelee työpaikkansa ja hän on tämän kyseisen kunnan työlistoilla nykyään, eli hänellä on työmatkat sellainen 90km päivässä nykyään, kun tiedän kuitenkin, että pitää ainakin asuntoa siellä omassa kotikaupungissaan.
Mut toinen ylläri oli tällainen, että nyt ilmoittelee olevansa parisuhteessa tietyn henkilön kanssa, joka kuitenkin asuu Hämeessä 140km päässä.
Ja on vielä kissan omistava paksukainen, kuten minäkin.
Ei mulla mitään väliä tällä asialla ole muuten, mut tuntui tuo siinä mielessä ikävältä, kun haukkui ja kiukutteli mulle tuosta, että mä asun liian kaukana ja se on tosi uuvuttavaa ym henkisesti täyttä paskaa, kun ei asuta yhdessä eikä edes samalla paikkakunnalla(vaikka nyt sit kuitenkin harasi vastaan sitäkin jostain syystä, että olisin muuttanut silloin työkuntoon toivuttuani hänen paikkakunnalleen heti, kun löydän tarpeeksi läheltä sieltä päin töitä ja sitä kautta vienyt suhdettamme eteenpäin).
Ja sitten tosiaan ne vittuilut siitä, että mun kissa on haitaksi meidän suhteelle ja sen kehittymiselle ja tosiaan heitti vielä eräässä vaiheessa sen, että olen "fyysisesti vaikea lähestyttävä" viitaten etupäässä tuohon painooni.
Niin nyt on noilta osin ihan samanlaisen miehen kanssa kimpassa kuin mitä minä olen, kaukana asuvan, paksun lemmikkiomistajan kanssa.
Sillä tosiaan tuli vain hieman ikävä fiilis, kun tuli nuo haukkumiset, raivarit ja halveeraamiset mieleen tuosta ja sitten kuitenkin reilu vuosi siitä on jo hankkiutunut ihan samaan tilanteeseen. Vielä kun mesoi tosiaan sitä suhteemme aikana, että jatkossa ihan kaikki täytyy olla hänellä Vakka-Suomessa omalla kylällä, niin mies kuin työtkin. Kiukutteli siitäkin, etten muka toivu lonkkaleikkauksestani niin kuin pitäisi, vaikka se toipuminen eteni ihan suunnitellusti. Minkä sanoinkin hänelle, että vie tosiaan sen 3-4kk, ennen kuin olen työkykyinen taas ja sitä ennen en pysty vaihtamaan työpaikkaa.
Ja tuo toinen oli vähän ikävä juttu myöskin, kun oli aikanaan laittanut lemmikistäni profiiliinsa kuvia, joissa hän sitten puhui sen olevan hänen silloisen työpaikkansa kissa.
Sen kävin silloin tarkistamassa tämän saman ystäväni kanssa, koska exä ei suostunut näyttämään kuitenkaan ko kuvia minulle(ja tosiaan kyllä ymmärrän miksi).
Ihmetellessäni myöskin sitä, ettei hänellä ole mitään mainintaa siitä, että hänellä on miesystävä, vaikkei nyt mainostanut siellä itseään sinkkunakaan, niin totesi vain silloin ettei hän halua, että hänen henkilökohtaiset asiansa on kaikkien pällisteltävänä/nähtävänä, minkä takia hän ei ole laittanut parisuhdetietojansakaan esille sinne.
Kuitenkin sitten työpaikka, asuinpaikka ym oli kaikki vapaasti kaikkien nähtävissä. Ja nyt sitten tosiaan ilmoittelee oikein kuvien kanssa olevansa suhteessa sen ja sen ihmisen kanssa.
Yllätyinkin vähän, että kuinka tuo vaikutti muhun, vaikka olen jo tuosta suhteesta ollut pitkään yli. Kyl tosta nyt väkisinkin tuli vähän ikävä fiilis, vaikka onkin selvä merkki kanssa hänen terveysongelmista ja siitä, kuinka epävakaa hän on. Et pienellä aikavälillä asiat muuttuvat ääripäästä toiseen ja ainakin tuntuu, että ilman mitään logiikkaa.

Lue lisää

Jatkoa:
Kaikista metkointa ja surkuhupaisaa tuossa on se, että tämä hänen uusin miesystävänsä asuu Hämeessä samalla paikkakunnalla, mistä mun entinen avovaimo on kotoisin, josta erosin 2005-2006 vuodenvaihteen tietämillä.
Olen joskus käynyt silloin tuon miehen koruliikkeessä tämän ex-avokkini kanssa silloin aikanaan, ostettiinkin jotain koruja ja silmäiltiin vähän etukäteen kihlojakin juuri tuolloin avoliittomme aikana. Ja ex-avokki sukuineen tuntee tuon miehen paremminkin.
Ihan fiksu ja asiallinen sälli kyllä, mitä muistan itse hänestä ja kuulin muutenkin.
Sitä en tiedä, muistaako tämä tyyppi minua, mutta aika metka yhteensattuma tosiaan,
sama tyyppi, keneltä olen kysellyt kihloista ja ostanut koruja silloisen naiseni kanssa 15 vuotta sitten, päätyy "hoitelemaan" naista, kenen kanssa olin vielä 2 vuotta sitten yhdessä eli on sitten uudemman exän kanssa kimpassa.
Mitenköhän exäni "rakkaus" mahtaa riittää, jos tietäisi tuon asian...
Tai tämän tyypin, jos tietäisi naisensa suhdetaustaa.
Vielä kun olen puoliksi mustalainen ja tuo mies oli laittanut jotain mustalaisista omaan some-profiiliin.
Just jotain mustalaisten tekemistä henkirikoksista.

Mitähän rankkaa on antaa ihmisille takasin mitä ne ite on varsinkin kun olet kymmeniä vuosia nuorempi. Nautin kun freudilaisit sosiopaattimiten skitsofrenikko esittävät viilipytttä. Ite kyllä raivostunut jos tahallaan pinnassa kiristetään. Eikä sitä lääkärit ja muut pillerillä poista. Kyllä se johtuu ihan lapsuudesta ja nuoruudesta. Miten sua on kohdeltu ja rakastettu. Iän myötä se tasaantuu. Harmaa tuu.

No jaa.. Ehkä toinen samanlainen voi lähteä matkaasi.
Mutta tokkopa muu..

Vähän vanha tämä aloitus, mutta ei kukaan naista iskiessä toitota olevansa kuuppavikainen. Kuinka moni narsistin uhrikaan on tiennyt alkuun sellainen olevansa ja hyvin nne naista saa tai miestä.

Ja ketä luulet kiinnostavan? Ne ketkä maksusta toisten rutinoita kuuntelee ei useimmiten ymmärrä yhtään mitään.