Äiti kertoo aina minkä tein väärin

Juu tiedän tunteen. Ite olen jo kasvanut aikuiseksi ja muuttanut pois kotoa aikaa sitten. Minusta vanhempien kuuluu kertoa lapselleen mitä he tekivät väärin mutta huutamiselle ja syyllistämiselle ei ole tarvetta. Itselläni se tuhosi itsetunnon ihan täysin. On tärkeää käydä keskudtelua siitä mikä sinun käytöksessäsi ei miellytä äitiäsi mutta sen pitää käydä niin kuin aikuiset. Oma äitini huusi minulle kun huusin hänelle takaisin. Miten äiti, aikuinen, voi odottaa aikuismaista käytöstä lapseltaan kun itse käyttäytyy kuin nelivuotias?
Äidilläni oli tapana pistää minut istumaan sohvalle niin voimme "keskustella" asioista. Tarkoittaa että hän huusi minulle kurkku suorana puoli tuntia. Ja jos yritin itseäni puolustaa olin vain suuremmassa lirissä koska "puhuin hänen päällensä". Lopulta keksin sellaisen kikan että annoin hänen huuta kunnes häneltä loppui puhti ja sanoi "voit mennä." No minä olin tehnyt muistiinpanoja kaiken aikaa ja kun hän kerran oli selvästi lopettanut niin ei voinut syyttää minua päälle puhumisesta. Sanoisin että vaikka se ei reilua olekaan että sinä lapsena käyttäydyt vanhempiasi paremmin, mutta mitä aikuismaisempi sinä olet sen helpompi äitisi on huomata kuinka lapsellinen hän on.

Helppoa se ei ole. Onnea sinulle. Muista että vaikka tekisit asioita väärin se on osa kasvamista. Kunhan opit virheistäsi niin ne ei tee sinusta huonoa ihmistä etkä ansaitse huutamista. Jokainen lapsi tekee virheitä. Mitä nuorempi sen enemmän koska lapsella ei vielä ole kokemusta.