Tykkäisiraitistua

AA on tehokas tapa raitistua.

Kannattaisi alkuun miettiä mitä muuta haluaisi tehdä ajankuluksi kuin juoda. Jos on paljon aikaa eikä oikein mitään tekemistä niin on vaikeampaa lopettaa juominen. Eli siihen tarvitaan jotain muuta tilalle. Ja tietty kaveripiirin vaihtaminen on yksi asia jos on paljon kavereita jotka myös juovat. On kamalan vaikeaa antaa neuvoja toisille koska jokaisella on ne omat systeemit mitkä saattavat auttaa, kaikille ei toimi samanlaiset jutut. Jos taas juo sen takia että on henkisesti paha olla niin siihen ei auta oikein muu kuin ensin selvitellä että miksi tuntuu pahalta. Aika monimutkaisia juttuja mutta se on jo pieni voitto jos alkaa ajatella että haluaisi lopettaa.

Mieskuntoni alkoi hiipumaan jo alle 6-kymppisenä eikä mikään muukaan huvittanut eikä kiinnostanut. Tartti laittaa arvot tärkeysjärjestykseen ja vaihdoin putelin kuntoiluun.

Pitkälle alkoholisoituneenkin on mahdollista raitistua. Kuitenkaan se ei saa eikä voi tapahtua asettamalla reunaehtoja tyyliin "en tahdo raitistua sillä tavalla tai tuossa porukassa". Silloin raitistuminen ei ole ensisijainen tavoite jota sen on oltava onnistuakseen.

Onnea yrityksellesi!

Onko ongelma AA-ideologia vai ryhmässä puhuminen? Minua auttoi kunnallinen ryhmä, joita löytyy ainakin pääkaupunkiseudun kunnista. Noissa tosin joutunee kertomaan nimensä. Minulla oli jo kirjauksia terveystiedoissa alkoholista, joten tuo ei haitannut. A-killalla voi olla ryhmiä, samoin joitain muita esim. seurakunnan tiloissa (ilman uskonnon tuputusta). Katso kuntasi nettisivuilta tai kysy nimettömänä kunnan päihdehoidosta (lakisääteinen, sellainen on kunnassa järjestettävä).
Vertaistuki ei ole pikalääke, ja joskus nuo ryhmät lähinnä turhauttavat. Vähitellen ne kuitenkin auttoivat minua hahmottamaan tilannettani.

Muutama fakta tähän: Alkoholisti ei pysty palaamaan kohtukäyttäjäksi, jos pystyy, ei ole vielä alkoholisti. Ilman vertaistukea,(aa, a-kilta, ym) kuiville pääsee muutama tuhannesta. Vertaistuella 100 ensikertalaisesta on vuoden jälkeen alle 5 pysynyt raittiina. Ei siis mikään simsalabim.

Minä kävin kaksi kertaa AA:ssa. En oikein tykännyt. Koin, että on tyhmää istua siellä kuuntelemassa viinan juonnista, mieluummin halusin olla kuulematta koko alkoholi -sanaa. Eli en mennyt sinne enää.
Päätin selvitä itse. Ja PÄÄTIN lopettaa. Tästä on nyt 7.5 vuotta . Matkalla olen löytänyt kipupisteitä ja syitä siihen miksi ylipäätään olen joskus juonut . Näistä olen käynyt juttelemassa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa, koska olen halunnut vaan puhua ne ulos.
Ymmärrän kyllä AA:ssa sen pointin, että vertaistuki on monelle tarpeen. Moni ei pysty olemaan juomatta ilman elinikäistä ryhmätukea.
Minä join aina yksin, joten ehkä siksi oli jotensakin helpompaa ratkaista tämä ongelmakin yksin. Läheiset olivat toki huolissaan, että kuinka muka selviäisin siitä ihan itse. Sanoin vaan, että älkää huolehtiko ennakkoon, huolehtikaa sitten , jos retkahdan. En ole retkahtanut. Enkä retkahda. En vaihtaisi tätä raittiutta mihinkään! Tämä on hieno elämäntapa.
Suosittelen kaikille.
T.nainen 50v

itse huomasin 6 vuotta sitten että alkoholi alkoi päättää viikonloppuja puolestani joten ajattelin että nyt täytyy tulla stoppi....kokeilin ensin vähentää mutta eihän siitä tullut mitään ..sitten kun päätin lopettaa lopullisesti niin päätös on pitänyt enkä ole retkahtanut kertaakaan eikä enää mieleni edes tee viinaa. koskaan en mausta tykännyt vaan enemmin tykkäsin krapula ryypysitä ja nousu humalista.itse otin urheilun tilalle ja voin sanoa että toimii hyvin.elämäni paras päätös .eka vuosi saattaa olla tulisilla hiilillä tanssia mutta aika parantaa ja viina piru hellittää otteensa.ja viikonloput alkaa olemaan ihania rentoutumis hetkiä ilman viinaa

Ylipainosta pääsee nykyisin eroon leikkauksella. Alkoholismiin leikkausta ei ole keksitty. Molemmat johtavat hoitamattomina elämänlaadun huononemiseen, moniin sairauksiin ja lopulta ennenaikaiseen kuolemaan.

Syömistä ei voi kokonaan lopettaa. Alkoholinkäytön voi.

Kelpo työurasta viinaa samalla juoden, siitä todellakin voi olla eri mieltä.
Ennemminkin kannattaa käyttää sanoja jotenkin on onnistuneet mukana roikkumaan, samalla vaikutus muuhun työyhteisöön ja kenties mahdollisiin asiakkaisiin ollut vähintäänkin kyseenalaisen "kelpo".

Itse join n 20v. tuurijuopon urastani viimeiset n. 10v. yksin ihan ilman apuja ja aika lailla samaan tyyliin myös lopetin. Pidin touhusta säännöllisen epäsäännöllisesti taukoa juontiaikoinakin, joskus viikon pari, jopa puoli vuottakin. Sitten lopussa tauot lyhenivät ja lyhenivät, tuli useamman päivän putket muutamiksi vuosiksi.

Nyt on jo yli 15v ilman viinaa, välissä oli noita ylensyöntipaheita, makean himo ei ole kadonnut mihinkään ja niistä seuraavat vaivat on seurana edelleen. Toki ne sisäelimet ym. taatusti jo meni noiden juontiputkien aikana aika huonoon happeen.
Kai se on niin, että jotain paheita pitää jäädä, viinalla länträys meni mutta muu syöminen ja juominen tuli / jatkuu edelleen, toki parikymmentä kiloa hoikempana ja lähes nuoruusaikojen hujoppi painoluokassa kun keho ei kasvisten ja juuresten kera enää ota kiloja entiseen malliin. Enkä ole myöskään mikään vegaani.

Summa summarum. viinasta on mahdollista päästä eroon ilman AA-kerhoja ja vastaavia, muista addiktioista en tässä yhteydessä sitten julista sen kummempia.

Kaikki aa:t ja Minnesotat huu.haata. Pitää itse päättää ja Piste.

Kukaan ei voi sanoa että jokin keino toiselle on huuhaata. Kaikille löytyy oma keinonsa päästä alkosta eroon jos haluaa.
Pointti on juuri siinä että itselle täytyy tulla se tahto päästä eroon, muut eivät voi päättää sitä juovan ihmisen puolesta.

Tuolla aiemmin verrattiin alkoholismia lihavuuteen ja syömiseen. Eivät ne tavallaan olekaan verrattavissa mutta jos ja kun alkoa käyttävä ihminen haluaa juomisen lopettaa niin aika usein tulee tilalle jotain muuta, on se sitten syömistä, herkuttelua, urheilua tai ihan mitä tahansa.
Jos se ihminen joka juomisen lopettaa ja ajattelee noista muista asioista etteivät ne ole niin pahoja niin sittenhän se on niin. Ja riittää kun hänen omasta mielestään asia on niin.

Meillä kaikilla on jotain sellaista mikä ei ole ihan kaikkien toisten mielestä hyvää, sen kanssa on vain opittava elämään, kaikki ovat erilaisia.

Itsekin yritin jo nuorena monia keinoja päästä irti alkosta, olen ollut katkoilla, AA-ryhmissä, mielisairaalassa.
Täytyy vaan löytää oma keinonsa ja mulle se oli ainakin osittain se että tuli pakkotilanne että jouduin olla kuivilla ja sinä aikana oli päätettävä mitä elämältäni haluan. Ei ollut kuin kaksi vaihtoehtoa, joko jatkaisin ja kuolisin nuorena tai sitten alan tehdä töitä itseni kanssa että saan vielä kokea vähän parempaakin elämää.
Niin, sanon vain parempaa, koska hyväksi tätä ei enää saa vaikka kuinka yrittäisi.

Nykyisin olen suhtkoht tyytyväinen elämääni, on asunto, ruokaa, ei ole pakko juoda, tosin sitäkin vielä hyvin harvoin teen. Psyykkisesti olen saanut itseni kasaan mutta fysiikassa ei ole kehumista, vaan itsepä olen sen aiheuttanut.
Nykyisin ihmissuhteet toimivat paremmin kuin ennen. Alkoholistin elämässä ei toimi ihmissuhteet kovin kiitettävästi, toki ihmisiä tulee jatkuvasti kuvioihin matkan varrella mutta poistuvatkin hyvin nopeasti kun huomaavat että asiat eivät ole kunnossa.

Tsemppiä kaikille jotka päättävät muutosta elämäänsä haluta tai alkavat työskennellä muutoksen eteen.
Ja tsemppiä myös niille jotka eivät halua muutosta tai eivät ole vielä onnistuneet.
Eikä se yleensä onnistukaan ekoilla kerroilla mutta ei kannata antaa periksi jos tahtoa riittää.

Elämä ylipäänsä ei ole liian helppoa kenellekkään, jos niin väittää niin luulee liikoja.
Kaikilla on ne omat "mörkönsä" eli ei kannata muita mollata ja haukkua toisten jutuista.

Hyvää joulun odotusta kaikille tasapuolisesti.

Kai se kaikki siitä lähti, että totesi, että haluaa irtautua viinasta. Muutamat yksittäiset syyt:
-Maksassa, oikean kylkikaaren alla tuntui välillä pientä paineen tuntua mikä säikäyttää, ja viinanveto tuntui pahentavan sitä. Nyt se on poissa mutten uskalla ottaa oikeastaan yhtään.
-Sain upean ja kauniin tyttöystävän, joka ei varmaankin tätä menoa kauaa katsele jos entisellään jatkuisi
-Alkoholi ei auta avioerokriisiin ja turruttaa tuskan vain tilapäisesti
-Alkoholi on myös lievän ylipainoni merkittävin syy
-Tykkäisin olla kristitty ja elää kristityn lailla, mutta viinanveto on kieltämättä siinä melkoinen paradoksi- siitä on pakko luopua

Yksinkertaisesti, alkoholissa ei ole yhtäkään positiivista syytä juoda. Ei tarvitse mennä baareihin, etsiä seuraa, voidella sosiaalisia aistejaan jne.

Nautitko alkoholijuomista? Joistakin. Nautin banaaneistakin. Mutta jos banaanit aiheuttaisivat minulle vaikka vain puolet niistä ongelmista kuin alkoholi, en koskaan söisi enää yhtään banaania.

Koska olen runsaahkosti juonut sellaiset 20 vuotta, en koe "vähentämistä" realistiseksi kuvioksi. Poikki vain ja pinoon. Myönnän että olen ollut vain pari kuukautta ilman viinaa mutta joka päivä toivon aamulla ettei tarvitse sortua pulloon, ja miksi tarvitsisi, ei sitä kukaan muukaan juota alas kurkusta.

Yllättävintä on ehkä, ettei mitään fyysisiä vieroitusoireita ole ollut. Elämä jatkuu laadukkaana. Toivottavasti loppuikä ilman viinaa! Jos saa suositella jotain yksittäistä teosta niin "Easy way to stop drinking" on hyvä, tosin suomeksi sitä ei taida saada.

Näin viinapirun laittavan tuskaisia ajatuksiaan päähäni. En ole tuon kokemuksen jälkeen juonut koska käsitin, että alkoholi altistaa demoneille..

Toisilla demonit, toisilla ystävät jne. Jokaisella on oma juttunsa joka tsemppaa juomisen lopettamisessa.
Alkoholistin ei myöskään kannata ajatella lopetettuaan että kuinkakohan kauan pystyy olla juomatta tms.
Ihan vain päivä kerrallaan, jos tarvitsee niin vaikka tunti kerrallaan.
Tietty aamusta voi ajatella että toivottavasti tänään ei tarvitse juoda, ja illalla voi tyytyväisenä kiittää itseään että enpä tänäänkään juonut.
Ei todellakaan kannata tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia, se aiheuttaa vaan ylimääräistä stressiä. Ja sekin siinä on huono puoli jos odottaa itseltään etukäteen liikaa että jos sattuu retkahtamaan niin se voi tuntua pahemmalta kuin se jos etenee lyhyillä askelilla.
Retkahdus on toki aina itselle pettymys mutta samalla se on myös opetus.

Tuolle yhdelle kirjoittajalle haluan sanoa että onneksi banaanit eivät pilaa elämää, ne ovat niin hyviä.

Tsemppiä kaikille!

En mitenkään, mutta AA:n kanssa kokonaan kolmattakymmentä vuotta sitten.

Miten paljon juot?

Ota siitä ensin selvää

Kannabis?

Tai sitten muutat metsään kauas kaupoista ilman autoa.

oon ollu 18kk ilman alkoa mut muuta on tullu tai sekakäyttäjä oon ollu 40v mut nyt ilman alkoa joskus nuorempana oli useita yli vuoden jaksoja ilman alkoa yleensä joka kerta paino putos rajusti eli täytin reenaamisella puntilla uimalla juoksulla ym ym liikuntaa tosi paljon ennen kävin säännöllisesti A klinikalla nyt ei o Akli niin en hae mitään tukea mistään liikun ihmisten kanssa jotka juovat ei mua häiritse on täs viel terveys mut en jaksa enempää

Itse käyn AAssa ei siellä tarvitse kenenkään kertoa nimeään. Minulla oli noin 40 vuotta läträystä joista 2 viimeistä join aamusta iltaan kotona. Menin AAhan ja nyt on takana 4,5 vuotta raittiuta. Että kyllä se AAjoitakin auttaa. Kiitos raittiista päivästä. Ps.Ei ainakaan meidän ryhmässä tuputeta uskon asioita.

Ota yhteys lähimpään päihdepoliklinikkaan,mene sinne hoidon arvioon. Jos tarvitset akuutin vieroitushoidon eli 3-5vrk,käyt sen. Sen jälkeen heti uudestaan jatkohoidon tarpeen arvioon. Alkoholikuntoutus kestää yleensä useita kuukausia. Kuntoutuspaikkoja on ympäri Suomea. Päihdepoliklinikka hoitaa sinulle paikan ja maksusitoumuksen.
Sinun tarvitsee olla motivoitunut raittiuteen,joka vaatii todella tiukkaa työskentelyä. Voi olla,että vaaditaan useita yrityksiä. Mutta koskaan ei tiedä,mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Se tiedetään kyllä,että alkoholismi tuhoaa elimistön ja johtaa vääjäämättä melko nopeastikin hautaan. Loppupelissä on sinun terveydestä kyse,ei kenenkään muun. Minkä arvoiseksi luokittelet elämäsi?

Itse hiljaisena ja vieraiden ihmisten seurassa jännittävänä en ikinä olisi suostunut lähtemään mihinkään kerhoon, juomisestani julkisesti kertomaan. Ei ollut vaikeaa lopettaa alkoholin käyttöä ihan omin nokkineni. Kun olin tehnyt lopettamispäätöksen, kaadoin kaikki jäljellä olleet juomat viemäristä alas. Ensin otin tavoitteeksi olla tammikuu juomatta. Kun se onnistui niin ajattelin , että miksei sitten olla raittiina samantien helmikuukin. Niin kuukaudet lähtivät kulumaan, ja yks kaks huomasin, että olin ollut jo vuoden raittiina. Tässä vaiheessa voi sitten todeta, että miksei samantien ole raittiina koko loppuelämänsä:)
Jotkut toiset ovat enemmän sosiaalisia kuin minä ja viihtyvät paremmin aa-kerhossa, itse taas teen asioita mieluummin omin päin. Raitistuminen onnistuu kyllä yksinkin ihan hyvin. Vaarini raitistui aikoinaan samalla tavalla, yksin.