Erityisesti K.K.Korhoselle voi suositella tämän päivän Hesarin lukemista. Siellä Markku Jokisipilä tiedemiesmäiden viileästi kertoo, että jatkosodan tulkitseminen ainoastaan erillisodaksi ei vastaa historiallista näkemystä. Totuus asiasta on vivahteikkaampi. Erillissotateemaa on pidetty yllä lähinnä poliittisen tarkoituksenmukaisuuden takia.
Jokisipilä kertoo, - aivan oikein - että jatkosodan syttymisen jälkeen Suomessa vallitsi jopa kansallisromanttinen illuusio Suur-Suomesta heimoaatteen pohjalta. Siinä vaiheessa, kun Saksa menestyi, ei puhuttu mistään erillissodasta. Erillisotateema tuli käyttöön vasta sen jälkeen, kun Saksan häviö alkoi näyttää todennäköiseltä. Suomen tulinta sodan luonteestakin oli siis kiinni ennen muuta Saksan menestyksestä.
Jokisipilä tuo myös toisaalta hyvin esille sen, ettei Suomi totaalisesti kuitenkaan missään vaiheessa sitoutunut Saksan tavoitteisiin. Suomen tavoitteena ei ollut NL:n kukistaminen lopullisesti, Suomi ei osallistunut rotuopilliseen politiikan tekoon eikä Suomi halunnut sotaa länsivaltoja vastaan. Tämä kaikki puhuu sen puolesta, että Suomi tahtoi Saksan avulla ajaa omia tavoitteitaan. Täällä kuitenkin ymmärrettiin tietysti myös se, ettei Suomi voinut ajaa vain omia tavoitteitaan. Suomella oli Saksan kanssa sopimus ja Saksalla odotuksia, jotka se sitoi Suomen auttamisen ehdoiksi.
Tilanne ei siten ollut yksiselitteisesti erillissota, mutta ei myöskään yksiselitteisesti liittosuhde. Totuus löytyy näiden kahden ääripään väliltä ja siinä on tärkeä myös painottaa sitä, että Suomenkin poliittinen näkemys muuttui sitä myöten, kun Saksan sotapolitiikka menestyi ja kärsi tappion.
Muista näkökulmista on hyvä pitää mielessä myös sellaisten maiden kuin Englannin näkemys Suomen tilanteesta. Englanti julisti meille sodan, koska sen näkökulmasta toimimme Saksan hyväksi liittoutuneita vastaan. Englannissa asiaa katsottiin laajemmasta perspektiivistä, jossa Suomen omaehtoisille tavoitteille ei asetettu suurta painoa, vaikka niitä varmaan jossain määrin ymmärrettiin. Tästä aiheesta joku englantilainen kirjoitti vähän aikaa sitten Hesarin yleisönosastolle. Monet muutkin Saksan liittolaiset ovat poliittisista syistä ja mainetta puhdistaakseen halunneet nähdä oman roolinsa erillissotaa käyvänä valtiona. Jos sotiminen on kuitenkin ollut Saksan kanssa sovittua toimintaa suuremmassa tai pienemmässä laajuudessa, kyse on kuitenkin aina myös tiukemmasta tai väljemmästä liittosuhteesta.
Suomen osalta voidaan sanoa, että suhteemme Saksaan oli ajoittain sotilaallisesti varsin merkittävä jopa kotimaan taisteluissa. Talin-Ihantalan torjuntavoitossa saksalainen lentolaivue oli aivan keskeisessä roolissa. Myöskään ilman Saksan ase- ja elintarvikeapua sotimisestamme ei olisi tullut mitään. Niin kauan kun Saksa kykeni pitämään sodan painopisteen eteläisellä Venäjällä, Suomi menestyi sodassa.
Erillisota/liittosuhde
6
392
Vastaukset
- realisti
Hyvä kirjoitus!
Tuosta Englannin sodanjulistuksesta: Olen ymmärtänyt sen lähinnä poliittiseksi eleeksi. Suomen ja Englannin välillähän käytiin keskustelua sodankäynnistä. Näissä keskusteluissa Englanti lopulta päätyi uhkaamaan Suomea sodanjulistuksella. Uhkaus puettiin ultimatumin muotoon. Jos Suomi ei pysäytä etenemistä Itä-Karjalassa, julistaa Englanti sodan. Tässä vaiheessa Suomi oli jo varsin lähellä tavoitettaan ja pysäytti hyökkäyksen varsin pian ultimatumin antamisen jälkeen, mutta sitä ei luonnollisesti sotilaallisista syistä voitu NL:n liittolaiselle kertoa näiden keskusteluiden aikana. Poliittisena eleenä pidän Englannin sodanjulistusta, koska uskoisin Englannin ymmärtäneen Suomen aseman, mutta olleen pakotetun myötäilemään liittoutuneiden politiikkaa. Varsinaisia aktiivisia sotatoimiahan Englanti ei sitten suomalaisia vastaan harjoittanut, ellei ilmahyökkäystä Petsamoon oteta lukuun. - Italia
on selvinnyt selkeästä liittolaisuudestaan Natsi-Saksan kanssa?? Onko se myös surkea maa, joka kieriskelee itsesäälissä?
Kannattaako meidänkään?
On meille muutakin potaskaa syötetty.
Historiankirjoissamme kerrotaan maasta nimeltä Ruotsi-Suomi.
Kerrotaanko sellaisesta valtiosta minkään muun maan historiankirjoituksessa??
Olimmeko 1809 jälkeen Venäjä-Suomi ??- Döbel
Voit uskoa, että Italiassa on häpeilty ja peitelty Saksan liittolaisuutta paljon enemmän kuin Suomessa, ja onhan siihen toki aihettakin. On muutenkin enemmän kuin outo näkökanta, että Suomessa olisi erityisesti kieriskelty tervassa ja höyhenissä Saksan liittolaisuuden vuoksi. Pikemminkin asia on perinteisesti ohitettu meillä melko kevyesti.
- paikkansa...
Döbel kirjoitti:
Voit uskoa, että Italiassa on häpeilty ja peitelty Saksan liittolaisuutta paljon enemmän kuin Suomessa, ja onhan siihen toki aihettakin. On muutenkin enemmän kuin outo näkökanta, että Suomessa olisi erityisesti kieriskelty tervassa ja höyhenissä Saksan liittolaisuuden vuoksi. Pikemminkin asia on perinteisesti ohitettu meillä melko kevyesti.
... se yksinkertainen rinnastus, että kun yksilön alitajunnassa on paljon tietoisuudesta torjuttua kuona-ainesta ja tämä johtaa mitä säntillisimpiin asenteisiin ja tiukkaotteisuuteen käytännössä, vastaavalla tavalla maa, jonka historiassa on paljon peiteltyä ja hävettävää, on kulttuuriltaan jäykkä, yksiarvoinen ja militaarinen?
Suomihan on ikiaikainen sotilaiden maa. Samoin on Italia. Molemmissa on ollut fasismia, ja molemmissa vielä "demokratiankin" aikana on kaivattu vahvoja johtajia. Ja tänäkin päivänä. Ei kai se voi olla sattumaa, että Lipponen ja Berlusconi niin sydämellisesti kättelivät?
- herodoottos
"Jokisipilä kertoo, - aivan oikein - että jatkosodan syttymisen jälkeen Suomessa vallitsi jopa kansallisromanttinen illuusio Suur-Suomesta heimoaatteen pohjalta."
On se kumma kun ei tajuta, että sota-aikana on käynnissä myös molemminpuolinen tiedotussota. Totta kai sotaa käyvässä maassa rohkaistaan kaikkea sellaista mielipiteenmuodostusta joka tukee taistelevien joukkojen ja kotirintaman moraalia. Nämä Suur-Suomi jutut kuuluvat samaan kategoriaan. Täytyy olla äärimmäisen naiivi, että kuvittelee sota-aikana liikkuvan informaation olevan äärimmäisen kriittistä ja puolueetonta. Tai että ottaa Poliitikkojen silloiset puheet ja lausunnot jumalansanana. Puheissa on aina retoriikkaa ja sota-aikana miltei yksinomaan retoriikkaa.
Miettikääpä jokainen jonka pään tsunami sekoitti. Eikö kaikonneet arkiset asiat ja alkanut idealismi ja liioitellut tunteet saada valtaa. Jos joku olisi alkanut ajaa noita tunteita tiettyyn suuntaan (ja ajettiinhan niitä) niin te olisitte menneet mukana. Nyt te arvostelette ihmisiä, jotka sodan olosuhteissa saivat kaoottiseen ja vaikeaan tilanteeseen mielekkyyttä ja jaksamista silloisesta tiedotuksesta.
Hävetkää.
Muuten milloin historiantutkijat tunnustavat, että jo ennen sotia saavutetiin sellainen saturaatiopiste, historiassa on toimijoita, aatteita ja asiakirjoja niin paljon, että klassinen historiatiede ei kykene antamaan objektiivista kuvaa asioista. Neuvostoliiton passiivisuus ja uhrius tulevat korostetusti esiin koska siellä on valtavat määrät analysoimatonta ja kiellettyäkin aineistoa. Ja jotta tätä aineistoa voisi eritellä tulisi tuntea tuhatkertaisesti sellaista taustaaineistoa jota ei välttämättä ole historioitsijoiden saatavilla.
Meillä lännessä asioita riepotellaan koska ne tunnetaan niin hyvin. Tulee sellainen harha että juuri me olisimme voineet eniten vaikuttaa asioihin, tai että meidän olisi pitänyt tehdä niin, tai jättää tekemättä näin. Tämä kumpuaa luterilaisuudestamme, jossa syntejä ja niihin johtaneita syitä kaivellaan ja kaivellaan jotta tulisimme katumuksen ja kärsimyksen kautta puhtaiksi ja ansaitsisimme armon.- ennusteet
Totta kai sillä on merkitystä millä sanoilla mikäkin asia tuodaan julki. Tietysti propagandakoneistoilla on selvät tarkoituksensa. Ja tietysti mielialoja kansan parissa piti vahtia. Ja tietysti oikea ja "objektiivinen" kuva sodasta ei koskaan eikä missään voi olla sellainen jossa valtio A taistelee valtiota B vastaan. Olennaisimmat rintamalinjat kulkevat aina sotaa käyvien valtioiden sisällä.
Sotahistoriaa on pitkälti kirjoitettu henkilöimällä valtiot ja puhumalla niistä aivan kuin niiden tekemiset voitaisiin selittää samanlaisilla käsitteillä, joilla yksilön käyttäytymistä kuvataan. Tällainen näkökulma sinänsä sulkee pois sen että vaikka yksilöt muuttuvat kriisin kohdatessa pohtijoista toimijoiksi, valtakuntaa kokonaisuudessa ei mikään yksimielisyys yhdistä. Meilläkin shokkireaktio talvisodan puhjetessa yhdisti kansaa, mutta jatkosotaa käytiin sitten jo ihan toisissa merkeissä.
Sotiin ajautuminenkin voi tosiasiassa olla pitkä prosessi, jossa päättäjät vetävät eri suuntiin. Jo tässä vaiheessa kansalaisille syötetään erilaisia intressejä vahvistavia mielikuvia. Poliittisten päättäjien joukko voi olla kuin korttipakka, eri mailla pelaillaan erilaisia pelejä ja usein hijataankin. Ammattipelurit riskeeraavat ja pettävät paljon. Itävaltalainen Karl Kraus, viime vuosisadan alun kirjailijanero, sanoi osuvasti: "Miten sodat syttyvät? Ensin diplomaatit valehtelevat toimittajille. Sitten he lukevat lehdistä omat valheensa ja uskovat niihin."
Julkisuus on yksi pelikenttä. Se mitä päättäjät sanovat julki, joko luo heille tulevaisuudessa avoimempia mahdollisuuksia tai sitten aitaa heidät kulkemaan valitsemaansa tietä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Eläkeläiset siirrettävä muuttotappioalueille
Joutoväki pois ruuhkauttamasta elättäjien arkea. Samalla putoaa jokaisen asumiskulut ja rahaa jää enemmän kuluttamiseen.2672451Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki
"Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia."762401- 1201578
Jopa Espanjassa talous kasvaa, Purra vain irvistelee
Huomaa kuinka Purra on Suomen historian huonoin miniseteri, joka ei ole saanut aikaiseksi kuin tuhoa, Siis jopa vasemmis451465Kauppalehti - Törkeä skandaali paljastui: Espanja käytti EU-rahoja ihan muuhun kuin piti
Espanja on käyttänyt miljardeja euroja EU:n elpymisavustuksia eläkkeisiin ja sosiaalimenoihin – ja pyytää lisää. Espanj641367- 1331339
En kerro nimeäsi nainen
Sillä olet nyt salaisuus jota kannan sydämessäni. Tämä mitä tunnen ja kuinka sinuun vahvasti ihastuin on jo niin erikoin711240Auta mua mies
Ota vielä yhteyttä, keksi oikeat sanat että vuosien ajan kasvanut muuri murtuu meidän väliltä vaikka aluksi vain vähän.821039Olet kiva ihminen
En kiellä sitä yhtään. Sinussa on hyvin paljon erinomaisia puolia, enemmän varmasti kun meissä muissa. Sitten on puoli731009Uuden upotuskasteen vaiettu ongelma
Alkuseurakunnan kaste oli useamman vuosisadan upotuskaste, joka toimitettiin joko ulkona luonnon vesistöissä tai kasteki102999