Kodissamme on ollut jo 48 vuotta taulu, jonka aiheena on aitaan nojaava poika, jonka kädessä ritsat. Mieheni osti sen aikanaan ollessaan niin onnellinen poikamme syntymästä.
Taulu on suuri, eikä löydä paikkaa uudessa, paljon pienemmässä kodissani. Sen maalanneen taiteilijan töistä (lapsiaiheisia maalauksia), on tehty paljon väärennöksiä. Taulumme on 50 vuotta vanha, ja olen varmistanut Hagelstamin asiantuntijalta, että signeeraus on aito.
Haluaisin luopua maalauksesta, siis myydä sen. Onko hyviä vinkkejä siitä, minne se kannattaisi panna myyntiin?
Taulu on suuri, eikä löydä paikkaa uudessa, paljon pienemmässä kodissani. Sen maalanneen taiteilijan töistä (lapsiaiheisia maalauksia), on tehty paljon väärennöksiä. Taulumme on 50 vuotta vanha, ja olen varmistanut Hagelstamin asiantuntijalta, että signeeraus on aito.
Haluaisin luopua maalauksesta, siis myydä sen. Onko hyviä vinkkejä siitä, minne se kannattaisi panna myyntiin?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Riippuu paljonko aiot rikastua?
Tori.fi:hin, isoja hintoja eivät yleensä maksa. Joistakin keräilyesineistä kyllä maksetaan paljonkin. Ei taulun hintaa tiedä kun myytäväksi laittamalla, sittenhän sen näkee.
Huutokaupassa voi saada jonkun kympin,
mutta etkö voisi antaa sitä pojallesi muistoksi, eikö sillä olisi tunnearvoa hänelle,
sehän liittyy hänen syntymäänsä. Taulu ja muistoesineet kannattaa ehdottomasti säilyttää suvussa, kun niistä ei merkittävästi rahaa saa.
Omassa suvussani säilyy tauluja ja mm. koru vuodelta 1850,
eli se on Nikolai I:n ajalta.
Vaikka se on sen verran vanha, sillä ei ole rahallista arvoa,
mutta se on monessa polvessa kulkenut muistona "esiäidistä".
Se on nyt 169 vuotta vanha. Harvalla on jotain niinkään vanhaa
muistoa.
Kun sitä katsoo, ajattelee sitä aikaa, missä isoisoäiti eli isoisoisän kanssa,
eli Suomi oli Venäjän vallan alla, se oli Nikolai II:n aikaa
kauan ennen Suomen itsenäistymistä.
Isoäitini oli saanut korun äidiltään. Isoäitini syntyi 1898, kun Nikolai II
määäräsi Bobrikovin Suomen kenraalikuvernööriksi.
Tee siitä taulusta perinne sukuusi.
Taulun arvohan vain nousee vuosikymmenien saatossa.
Se voi noista paljonkin ja taulun myymisessä pitäisi olla "jyvällä".
Joku voi olla kiinnostunut ja kerätä kyseisen taiteilijan tauluja.
Jos myyt sen nyt muutamalla satasella (hyvässä lykyssä)
jollekin, joka on expertti, se voi löytää ostajan, joka maksaa muutaman tonnin.
Omassa suvussani on mm. Nikolai Lehdon varhaistyö, taulu 40-luvun lopulta.
Sen arvo on noussut viidentonnin paikkeille, mutta ei tulisi mieleenkään muuttaa sitä rahaksi. Taiteen/taulujen hinnat vaihtelevat, on nousua ja laskua.
Harkitse tarkkaan vaihdatko onnellisen muistosi taulusta joihinkin euroihin.
Tuletko euroista onnellisemmaksi ?
Tauluhan on jo aiheeltaankin kiva liittyen poikalapseen.
Minulla on kotoani perimiäni maalauksia, ja muutakin kaunista. Myös muutamia koruja, ne onneksi vievät pienen tilan. Ne korut saa aikanaan tyttäreni, ja sitten hänen tyttärensä. Haluan, että ne periytyvät aina äidiltä tyttärelle.
Tuo ko. taulu on suurikokoinen, ja olen ajatellut antaa sen pojalleni myytäväksi, hän saa pitää siitä saamansa rahat. Tai jos haluaa pitää taulun, minun puolestani asia on ihan ok. Asiaan on tietysti sanansa miniälläni, haluaako hän sitä taulua heidän kotinsa seinälle. Miniäni eno oli matrikkeli- taiteilija, jonka taulut ovat hintavia, ja niitä on taidemuseoiden kokoelmissa.
Eikö SE Hagelstamin asiantuntija osannut kertoa hinta-arviota taululle?
Nii-in, tai sitä, missä sitä kannattaisi myydä. Asiantuntijoilla on varmasti paremmat tiedot aiheista kuin palstalaisilla, - Nm. En kyselisi täältä
Hagelstam etsii ja ottaa koko ajan uutta huutokaupattavaa.
Huutokauppa on joka kuukausi.
Kysy jos he ottavat taulusi myyntiin.
Hagelstamilla on sivut, joissa näkyy huutokaupattavat tuotteet etukäteen ja niistä voi ostaja tehdä tarjouksen jo ennen huutokauppaa.
Tarjouksista voi nähdä, mikä on kiinnostus tauluasi kohtaan, mihin hintaluokkaan se voisi nousta.
Jokainen huutokauppakamari ottaa päältä ns. vasarahinnan eli oman palkkionsa
ja muistaakseni ottaa palkkion, vaikkei taulua tai esinettä ostaisikaan kukaan.
Huutokauppakamarilla voi myös asettaa vähimmäishinnan,
ei ole pakko myydä alle sen. Kulut kumminkin maksaa asiakas.
Kannattaa muuten katsoa taulujen lähtöhintoja huutokauppakamareiden sivuilta
ja suhteuttaa oman taulunsa hintamahdollisuudet niihin verrattuna.
Ei tule yllätyksiä.
Maallikkoasiakkaat, joilla ei taulujen arvosta ole kovin paljon kokemusta ja tietoa,
saattaavat yliarvioida oman taulunsa arvon. Voi tulla yllätyksiä toisinkinpäin.
Taidekaupoissa on buumeja, mikä milloinkin menee hyvästä hinnasta.
Joskus naturalistinen taide, joskus abstrakti taide.
Minä jo odottelinkin, minkä firman typerä mainos tämä on.
H.
Ja sinuunko henkilöityy kaikki viisaus tässä maailmassa?
Aloittajalle:
kirjoita googlehakuun: taiteilijan nimi taulu hinta
(Esim. Matti Maalari taulu hinta)
hakutuloksena saat tauluosumia huutokauppojen sivuilta, joissa ko taiteilijan tauluja on myyty ja mihin hintaan.
Esim. Hagelstamin sivuilla kun klikkaa huutokaupassa myytyjen taulujen kuvia
tulee esille vasarahinta ja myyntihinta.
Kiitos kaikille vastaajille. Hain kokemuksia siitä, minne kannattaisi panna myyntiin.
Hagelstam on myynyt huutokaupassaan ko. taiteilijan taulun, joten minulla on aika oikea käsitys sen hinnasta.
Ko. taiteilijan nimissä (väärä signeeraus) maalattuja huonolaatuisia kopioita on ollut myynnissä netissä, pyydetty niistä väärennöksistä kovia hintoja.
Katsotaan, mitä sen taulun kanssa tehdään. En viitsisi ajella Hirvaskankaalle, siellä se menisi kuin kuumille kiville. Vähän niinkuin kuparipannut.
Siinäpä se, kenen nimi myy ja kenen ei.
Kuparipannut myy, Akin ja morsmaikkunsa (vaimonsa? jonka nimeä en muista) nimmareilla.
Ihmiset on hönttejä.
Mulla on pelkkä ritsa, jonka isäni taka varikoi.