Avoin kirje suomalaisesta lihasta luopuville

Mikko Kärnä
16.10.2019 9:0
Arvoisat Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja Helsingin kaupungin päättäjät!

Olette molemmat suuressa viisaudessanne päättäneet, että naudanlihan käytön vähentäminen tai lopettaminen on paras tapa torjua ilmastonmuutosta. Valitettavasti elätte nyt todellisuudessa, joka ei ota huomioon tosiasioita. Todellisuudessa suurin ilmastoteko, jonka mikään kunta, kaupunki, yritys tai yhteisö voi ruuan suhteen tehdä, on siirtyä käyttämään kokonaisuudessaan kotimaista lähiruokaa. Tästä te ette kuitenkaan puhu. En tiedä johtuuko asia tietämättömyydestä vai mistä, mutta teidän tulisi herätä todellisuuteen. Se kaikista isoin ilmastoteko olisi kuitenkin saastuttavan fossiilisen energian korvaaminen kotimaisella uusiutuvalla energialla.

Aloitetaan naudanlihasta. On ensinnäkin aivan totta, että me suomalaiset syömme liikaa lihaa. Mielestäni meidän tulisikin syödä sitä vähemmän, mutta laadukkaampaa, eettisemmin ja ekologisemmin tuotettua lihaa. Ratkaisu on siirtyminen kokonaan kotimaisiin tuotteisiin. Ulkomaisen naudanlihan korvaaminen suomalaisella on ilmastoteko ja samalla eettistä sekä ekologista.

Olette nyt ajatuksissanne liittäneet kotimaiseen naudanlihantuotantoon uhkakuvia, jotka eivät siihen kuulu. Unohdatte kokonaan nurmipeltojen hiilensidonnan, suomalaisten tuottajien pyrkimyksen hiilineutraaliin maitoketjuun sekä biokaasun hyödyntämisen navetoissa. Unohdatte, että Suomeen tuotavasta soijarehusta ei syötetä naudoille muruakaan. Unohdatte, että suomalainen ruoka on EU:n puhtainta. Unohdatte, että Suomessa ei lääkitä eläimiä antibiooteilla ennaltaehkäisevästi. Unohdatte, että juuri meidän osassamme maailmaa lihaa kannattaa tuottaa ihan jo vesivarantojemmekin vuoksi. Suurin virheenne on kuitenkin unohtaa, että n. 80% suomalaisesta naudanlihasta tuotetaan maidontuotannon ”sivutuotteena”, mikä tekee sekä maidon, että naudanlihantuotannosta mahdollisimman vähäpäästöistä. Monessa muussa maassa maitokarjan lihaa ei hyödynnetä lainkaan.

En voi kuin hämmästellä, miksi te ette halua puhua kotimaisen lähiruuan puolesta?

Toisaalta ihmettelen, miksi te ette usko, että ihmiset osaavat itse valita, millaista ruokaa he haluavat lautasilleen? Jokaisen ruokavalio on henkilökohtainen valinta ja aikuisten ihmisten erityisesti tulee saada päättää, mitä he haluavat syödä. Olemme tehneet eduskunnassa hirvittävästi työtä, että kotimaisen ruuan arvostus nousisi. Olemme viime vuosina saaneet esimerkiksi alkuperämerkinnät liha- ja maitojalosteisiin sekä nyt myös ravintoloiden ruokalistoille. Miksi te ette halua antaa suomalaisille tuottajille sitä arvostusta, joka heille heidän työstään kuuluu? Tästä jatkuvasta työstä eettisemmän ja ekologisemman tuotannon eteen.

Minulla ei ole mitään kasvis- tai vegaanivaihtoehtoja vastaan ruokailuissa, mutta antakaa ihmisten itse päättää. Toimikaa myös edistyksellisesti ja ilmoittakaa kasvisruokien alkuperä. Meillä on monia kasvistuotteita, kuten vaikkapa riisi, avokado, ulkomainen quinoa ja soija, jotka aiheuttavat valtavasti ongelmia niin ilmastolle, ympäristölle kuin paikallisille asukkaillekin. Miksi ette kampanjoi näiden tuotteiden kieltämisen puolesta? Miksi ette taistele kotimaisten kasviproteiinien puolesta?

Suomalainen maatalous painii tällä hetkellä hirvittävässä kannattavuuskriisissä ja on totuus, että nurmiviljelyä ei voida monilla Suomen alueilla korvata millään muulla. Pohjoisessa eivät erikoiskasvit menesty. Nurmi ja märehtijät ovat kestävä osa ruokaketjua pohjolassa märehtijöiden muuttaessa ihmisravinnoksi kelpaamattoman nurmen meille soveltuvaksi ravinnoksi. Samalla ne hoitavat laiduntaessaan arvokkaita perinnebiotooppeja.

Harkitkaa uudelleen toimintaanne Helsingin kaupungin päättäjät ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Moni suomalainen viljelijä on tällä hetkellä hyvin huolissaan, väsynyt ja turhautunut kamppaillen oman jaksamisensa kanssa. Teidän vastauksenne on työntää ilmastonmuutoksen torjunta heidän vastuulleen lopettamalla heidän tuottamiensa tuotteiden käyttö, vaikka Suomen kasvihuonepäästöistä vain 5% tulee eläinkarjasta. Tuskin kukaan eläintilallinen pystyy tuosta vain vaihtamaan tuotantosuuntaa teidän oikkujenne mukaan.

Toivon, että voisimme käydä ilmastokeskustelua faktoihin, emmekä mielikuviin perustuen. Erityisesti toivoisin, että osaisimme erottaa suomalaisen tuotannon erityispiirteet suhteessa jossain muualla tapahtuvaan tuotantoon. Meidän härkäpapumme voittaa ilmastovaikutuksissaan soijan ja meidän maitomme ja nautamme jopa muut EU-maat. Me tarvitsemme myös lihantuotantoa ja meidän tulee olla ylpeitä siitä, että voimme tässä maassa edelleen syödä lihaa, kalaa, munia ja maitoa hyvällä omallatunnolla. Unohtamatta riistaa ja villikalaa, jotka ovat käytännössä hiilineutraalia ruokaa.

Olen hämmästynyt, kuinka valikoivaa tämä ympäristötietoisuutenne on. Te ette puhu alkuunkaan esimerkiksi riisin ilmastohaitoista, koska niiden vastustaminen ei sovi