Kokeillaan nyt vielä. On tämä kummallinen tämä S24 kun asialliset poistuu ja roska saa jäädä.
Sadetta pidellessä osui uutinen silmään suomalaismiehestä joka käännettiin ja rusikoitiin Thaimaassa.
Olen sanonut aina niin Suomessa kuin Thaimaassakin että se kellä onni on se onnen kätkeköön, tarkoittaen rahaa. Muunlainen onni on sallittua ja se saa olla näkyvääkin. Sitä harvemmin kadehditaan ja sellainen onni voi olla tarttuvaakin.
Suomessa jos alat pullistelemaan rahoillasi, niin menetät todennäköisesti kaikki kaverisi ja sukulaisesi kateuden vuoksi, eikä pullistelu hyvää käytöstä ole muutenkaan. Se on moukkamaista.
Jotkut koettaa käyttää hyväksi ja pyytävät sijoittamaan tai lainaamaan älyttömiin hankkeisiinsa ja ikinä et saa rahoja takaisin, vaan eivät vastaa enää puhelimeen ja puhuvat palturia selän takana.
Suomessa rahalla pullistelijoista kertoillaan perättömiä tarinoita, epäillään vilpistä, rikoksista ja osa jengistä toivoo ja odottaa konkurssiasi kieli pitkällä lähestulkoon työkseen. Tekevät perättömiä ilmiantoja, katsovat rekisterikilvestäsi kenen nimissä auto on ja saattavatpa vaikka vähän naarmuttaakin sitä salaa.
Sattumoisin työn kautta tunnen pari kaveria Suomesta jotka eivät ole rahallista onneaan kätkeneet. Ovat sitten erakoituneet täysin. Kukaan ei käy ikinä kylässä ja perhe- elämänsäkin muistuttaa enemmän liikesuhdetta kuin perhettä.
Vainoharhaisiksikin ovat muuttuneet epäillen kaikkien himoitsevan heidän rahojaan. Uusimmilla ja kalleimmilla autoillaan he eivät ajele, koska niiden arvo laskee kilometrien mukaan. He esittelevät niitä vain lähinnä somessa.
Suomen pikkurikkaat (muutama miljoona - parikymmentä) ovat erakoita ja kateellisia toisilleen. Eivät voi ystävystyä siksi edes toisen yhtä rikkaan kanssa puhumattakaan rikkaamman.
Järkevästi ajateltuna olisi kannattanut pitää se matala profiili. Olisivat takuulla onnellisempia ja sosiaaliset kuviot olisi kunnossa, mutta omapa on valintansa.
Jotkut pikkurikkaat, nousukkaat ja öykkärit amatöörit tulevat Thaimaahan paksuissa kultakettingeissä ja esittelevät setelitukkojaan sikaria tuprutellen mutta eivät anna edes tippiä kellekään, eivätkä tarjoa kellekään mitään. Se on suoranainen loukkaus köyhiä paikallisia kohtaan ja mielestäni he ansaitseekin varainsiirron.
Vielä jos kohtelevat paikallisia kuin alamaisinaan, puhuvat rumia, pitävät thaimaalaisia typerinä, komentelevat, niin kohtalonsa on täysin oikeudenmukainen.
Thaimaassa jos esittelet rahojasi, niin ne pitää laittaa jakoon sitten avokätisesti ja tehdä bisnestä paikallisten kanssa. Muussa tapauksessa se on loukkaus.
Minä ajelen ihan tavisautoilla täällä, pukeudun halvalla, en käytä kultaketjuja arkena edes Pattayalla ja jos joku perheen ulkopuolinen puolituttu kyselee rahoitusta johonkin niin kerron että bisnekset Suomessa ei suju hyvin ja ei ole käteistä irroittaa nyt, sori.
Lahjoja annan oma-aloitteisesti tarpeeseen, kun näen että tarve on suuri. En halua että kukaan jää kiitollisuudenvelkaan ja olen kieltänyt kiittämästä. Sanon että minulla sattui nyt olemaan ja sinä tarvitsit. Asia on loppuunkäsitelty.
Minun pitää varautua siihen jos tulopuoli Suomesta lakkaa. Elämää on toivottavasti edessä vielä kymmeniä vuosia ja se ei ole ilmaista. Ei ole varaa alkaa elää kuin pellossa ja syytää rahaa pois yli varojen.
Kulurakenne tällä elämäntyylillä on pieni. Euron kurssin lasku kuitenkin huolestuttaa siinä määrin että muutan vauhdilla käteiseni muuksi valuutaksi ja kullaksi.
Olen jo aloittanut prosessin. 55% kurssin lasku tuntuu jokaisen suomalaisen kukkarossa Thaimaan matkailuakin silmälläpitäen. Jos joku muuta väittää niin valehtelee.
Tuttu suomalaiskaveri joka on asunut 12 vuotta Pattayalla manasi juuri kun on pyytänyt Suomen talostaan ja tilastaan niin suurta hintaa ettei ole mennyt kaupaksi. Nyt kurssin laskun myötä sen olisi voinut myydä 10 vuotta sitten vaikka puoleen hintaan ja olisi saanut kouraan saman määrän bahteja kuin nyt.
Thaimaalainen osaa ottaa lahjan vastaan siten kuin kuuluu. Kiittää kerran kauniisti ja omistusoikeus on vaihtunut. Suomalainen saattaa alkaa kadehtia ja vieroksua lahjan antajaa sitä enemmän mitä enemmän annat. Saattaapa vielä olla vihainen kun et antanut vielä enemmän. "Jäihän sille vielä rahaa itellekin"
Turha kateus Suomessa oli suurimpia syitä miksi lähdin Suomesta. En todellakaan koskaan pröystäillyt, eikä ollut hirveästi edes siihen varaakaan. Silti monet jaksoivat kadehtia.
Elättelin taiteilijan elämää viettävää isosiskoani 10 vuotta. Kiitokseksi sain nimittelyä ja mökötystä.
Pattayalla jos alat kehumaan rahoillasi baarissa niin on kaksi vaihtoehtoa. Tarjoat kaikille pöydän koreaksi tai lähde menemään.
Nämä pelisäännöt ja käytöstavat pitää hallita ettei käy niinkuin entiselle miehelle.
Tässä meni lasillinen halpaa viskiä kolalla kirjoitellessa. Huilipäivä ja meidän perheessä H-hetki tässä lähenee.
T 2010
Sadetta pidellessä osui uutinen silmään suomalaismiehestä joka käännettiin ja rusikoitiin Thaimaassa.
Olen sanonut aina niin Suomessa kuin Thaimaassakin että se kellä onni on se onnen kätkeköön, tarkoittaen rahaa. Muunlainen onni on sallittua ja se saa olla näkyvääkin. Sitä harvemmin kadehditaan ja sellainen onni voi olla tarttuvaakin.
Suomessa jos alat pullistelemaan rahoillasi, niin menetät todennäköisesti kaikki kaverisi ja sukulaisesi kateuden vuoksi, eikä pullistelu hyvää käytöstä ole muutenkaan. Se on moukkamaista.
Jotkut koettaa käyttää hyväksi ja pyytävät sijoittamaan tai lainaamaan älyttömiin hankkeisiinsa ja ikinä et saa rahoja takaisin, vaan eivät vastaa enää puhelimeen ja puhuvat palturia selän takana.
Suomessa rahalla pullistelijoista kertoillaan perättömiä tarinoita, epäillään vilpistä, rikoksista ja osa jengistä toivoo ja odottaa konkurssiasi kieli pitkällä lähestulkoon työkseen. Tekevät perättömiä ilmiantoja, katsovat rekisterikilvestäsi kenen nimissä auto on ja saattavatpa vaikka vähän naarmuttaakin sitä salaa.
Sattumoisin työn kautta tunnen pari kaveria Suomesta jotka eivät ole rahallista onneaan kätkeneet. Ovat sitten erakoituneet täysin. Kukaan ei käy ikinä kylässä ja perhe- elämänsäkin muistuttaa enemmän liikesuhdetta kuin perhettä.
Vainoharhaisiksikin ovat muuttuneet epäillen kaikkien himoitsevan heidän rahojaan. Uusimmilla ja kalleimmilla autoillaan he eivät ajele, koska niiden arvo laskee kilometrien mukaan. He esittelevät niitä vain lähinnä somessa.
Suomen pikkurikkaat (muutama miljoona - parikymmentä) ovat erakoita ja kateellisia toisilleen. Eivät voi ystävystyä siksi edes toisen yhtä rikkaan kanssa puhumattakaan rikkaamman.
Järkevästi ajateltuna olisi kannattanut pitää se matala profiili. Olisivat takuulla onnellisempia ja sosiaaliset kuviot olisi kunnossa, mutta omapa on valintansa.
Jotkut pikkurikkaat, nousukkaat ja öykkärit amatöörit tulevat Thaimaahan paksuissa kultakettingeissä ja esittelevät setelitukkojaan sikaria tuprutellen mutta eivät anna edes tippiä kellekään, eivätkä tarjoa kellekään mitään. Se on suoranainen loukkaus köyhiä paikallisia kohtaan ja mielestäni he ansaitseekin varainsiirron.
Vielä jos kohtelevat paikallisia kuin alamaisinaan, puhuvat rumia, pitävät thaimaalaisia typerinä, komentelevat, niin kohtalonsa on täysin oikeudenmukainen.
Thaimaassa jos esittelet rahojasi, niin ne pitää laittaa jakoon sitten avokätisesti ja tehdä bisnestä paikallisten kanssa. Muussa tapauksessa se on loukkaus.
Minä ajelen ihan tavisautoilla täällä, pukeudun halvalla, en käytä kultaketjuja arkena edes Pattayalla ja jos joku perheen ulkopuolinen puolituttu kyselee rahoitusta johonkin niin kerron että bisnekset Suomessa ei suju hyvin ja ei ole käteistä irroittaa nyt, sori.
Lahjoja annan oma-aloitteisesti tarpeeseen, kun näen että tarve on suuri. En halua että kukaan jää kiitollisuudenvelkaan ja olen kieltänyt kiittämästä. Sanon että minulla sattui nyt olemaan ja sinä tarvitsit. Asia on loppuunkäsitelty.
Minun pitää varautua siihen jos tulopuoli Suomesta lakkaa. Elämää on toivottavasti edessä vielä kymmeniä vuosia ja se ei ole ilmaista. Ei ole varaa alkaa elää kuin pellossa ja syytää rahaa pois yli varojen.
Kulurakenne tällä elämäntyylillä on pieni. Euron kurssin lasku kuitenkin huolestuttaa siinä määrin että muutan vauhdilla käteiseni muuksi valuutaksi ja kullaksi.
Olen jo aloittanut prosessin. 55% kurssin lasku tuntuu jokaisen suomalaisen kukkarossa Thaimaan matkailuakin silmälläpitäen. Jos joku muuta väittää niin valehtelee.
Tuttu suomalaiskaveri joka on asunut 12 vuotta Pattayalla manasi juuri kun on pyytänyt Suomen talostaan ja tilastaan niin suurta hintaa ettei ole mennyt kaupaksi. Nyt kurssin laskun myötä sen olisi voinut myydä 10 vuotta sitten vaikka puoleen hintaan ja olisi saanut kouraan saman määrän bahteja kuin nyt.
Thaimaalainen osaa ottaa lahjan vastaan siten kuin kuuluu. Kiittää kerran kauniisti ja omistusoikeus on vaihtunut. Suomalainen saattaa alkaa kadehtia ja vieroksua lahjan antajaa sitä enemmän mitä enemmän annat. Saattaapa vielä olla vihainen kun et antanut vielä enemmän. "Jäihän sille vielä rahaa itellekin"
Turha kateus Suomessa oli suurimpia syitä miksi lähdin Suomesta. En todellakaan koskaan pröystäillyt, eikä ollut hirveästi edes siihen varaakaan. Silti monet jaksoivat kadehtia.
Elättelin taiteilijan elämää viettävää isosiskoani 10 vuotta. Kiitokseksi sain nimittelyä ja mökötystä.
Pattayalla jos alat kehumaan rahoillasi baarissa niin on kaksi vaihtoehtoa. Tarjoat kaikille pöydän koreaksi tai lähde menemään.
Nämä pelisäännöt ja käytöstavat pitää hallita ettei käy niinkuin entiselle miehelle.
Tässä meni lasillinen halpaa viskiä kolalla kirjoitellessa. Huilipäivä ja meidän perheessä H-hetki tässä lähenee.
T 2010
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mikroyrittäjän minimanipullistelu.
Voisiko ihminen kilahtaneempi olla.
Haukku siskonsa ja aiemmin kertonut äitinsäkin olleen kade hänen menestymiselleen.
Exänsä on haukkunut kertoen tämän syrjähypystään samalla kertoen omista sadoista maksukaadoistaan.
Kultakäätyjä käyttää vain pyhinä.
Aijannut hauiksensa ym ym. ja jne.
Nyt kokopäivätoimisesti on pilaamassa kolmannen exänsä eläämää juoden viskiä kirjoitellen palstalle haukkuen toisia alkkiksi.
Haukkui maanrakoon puolustajansa Kääläpin toisessa jutussa.
Kunnioittaa nasua joka alakastin idiootein huumehörhö.
Ihminen ei voi sairaampi päästään olla.
Kiitos 2010.
Erittäin mielenkiintoinen kirjoitus. Anteeksi että en mielestäni mainiota kirjoitustasi muutoin nyt kommentoi, kuin kysymyksellä.
Kysymys: Oliko tämä kirjoituksesi se sama, joka minulle käsittämättömästä syystä on useamman kerran poistettu "asiattomana" tuolta toisaalta, Pattayan keskusteluista?
T anonyymi