Mulla on tämmönen ongelma:olen tullut läheiseksi erään miespuolisen henkilön kanssa ja me viihdytään tosi hyvin yhdessä.Rakkaudesta ei ole vielä kysymys,mutta joitakin ystävyyttä väkevämpiä tunteita minulla tähän jäbään on ja aavistelen sen olevan molemminpuolista.Itse ongelma on mun kaveri,joka on tämän jätkän ex-tyttöystävä.He erosivat yli kaksi vuotta sitten ja kummallakin on ollut uusia suhteita,mutta kun kaverini sai selville,että me tapailemme niin hän suuttui todella pahasti.No,asia selvitettiin ja lopetin yhteydenpidon tähän jätkään kaverini painostuksesta,mutta nyt vähän aikaa sitten tää jätkä otti minuun yhteyttä ja olemme taas jatkaneet tapailua.Jos kaverini saisi tietää tästä,joutuisin varmaan hirteen.Siis mitä tehdä?Olenko väärässä kun ajattelen ettei kaverilleni kuuluisi tämän jätkän tekemiset periaatteessa enää ollenkaan?Vai pitäisikö pistää peli poikki jo heti alkuunsa ja olla onneton?Auttakaa...-kiitos-
kaverin ex
milla
6399
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vaikea tapaus. Kumman ottaisi,pitkäaikaisen ystävän vai mahdollisen uuden rakkauden. Jos todella vlität molemmista niin silloin sun on otettava selvää sun ystävän ja tämän miehen eron syyt. Saatat yllättyä ja ymmärrät silloin ystävääsi paremmin tai sitten erossa ei ollut mitään ihmeellistä ja siinä tapauksessa sun on juteltava sun ystävän kanssa. Ja kuinka hyvä ystävä se on sun kanssa? Pystyisitkö elämään ilman sun ystävää? Kun vastaat tähän niin sekin kertoo sulle jo paljon. Loppujen lopuksi valinta on vain ja ainoastaan sun.
Tämä mun kaveri oli ennen mun bestis,mutta ei olla enää kovinkaan läheisiä.Kummallakin vaan elämä muuttui ja ystävyys ei kestänyt sitä.Syynä ei siis ollut tämä jätkä.Pidämme kuitenkin yhteyttä tämän kaverini kanssa ja tiedän,että syy heidän eroonsa oli jätkän silloinen vapauden kaipuu.He olivat alkaneet seurustella aika nuoressa iässä.Olen tuntenut tämän kaverini exän vielä kauemmin kuin itse kaverini ja siksi tuntuukin väärältä ettemme saisi heidän eron jälkeen olla tekemisissä.Ja onhan tästä erosta aikaa..Mutta toisaalta ystäviä ei ole koskaan liikaa-olivatpa ne sitten todella hyviä ystäviä tai ei-joten valinnasta tulee vaikea...
= Se sun kamu on vieläkin kiinnostunu siitä jätkästä! Ei se sille kuuluis ollenkaan enää koska sil on ollu jo muita suhteita! jos se sun kamu sanoo viel jotain ni sano sil et se taitaa vieläkin olla kiinnostunu siit jätkästä!
Jos he ovat kerran olleet erossa jo 2 vuotta niin se on sitten so long, ei ketään voi iän kaiken itseensä kahlita. No toisaalta ymmärrän kyllä kaveriaskin, eihän se välttämättä mikään helppo pala ole.. uskoisin kuitenkin, että hän tottuu ajatukseen ja käsittää sen itsekin. Keskustele hänen kanssaan ja kysy, mikä teidän jutussa nyt niin paljon häntä riepoo ja muistuta, että heidän suhde on ollut förbi jo 2 vuotta..
mulla on vähän samalainen ongelma.Mun hyvä kamu on ollut monia vuosia jo ihastunut yhteen jätkään.mut se ei oo selvästikään kiinnostunut mun kamusta... mä saatan vaan kuvitella tai sit tää poitsu leikkii mun kans,mut luulen et se on kiinnostunut musta.Joka iltä,aamu,päivä,yö mä yritän peittää tunteeni ja esittää etten välitä jätkästä paskaakaan mut musta tuntuu et oon jo..rakastunu?en missään nimessä halua vahingoittaa kaverini mieltä,mut en voi tunteillekaani mitään... *SNIIF*
Kirjoittamaton sääntöhän on, et älä himoitse ystäväsi eksää (tai kundikamuu). Mut joissain tilanteis se EI pidä paikkansa.
Mut kannattaako riskeerata ystävyys kundin taki, jollei oo varma, et siitä vois kehittyy jotain hiukka vakavampaa kuin pelkkä ihastus..??
Tältä saralta mul ei oikeestaa oo paljoo kokemuksii, mut jonkinlainen on..
Muija ei ite asias ollu mun kaveri, mut kaveri kuitenkin. Enkä tiennyt et se oli ollut yhes kundin kaa, jota mä tapailin ja heti ku se sai siitä tietää, se melkee kävi mun kimppuun. Se selitti kaikkee mahotonta, mikä ei ollut tullu mulle viel selville, et se kundi on täys välittämätön paska, joka ei välitä kenestäkää paitsi itestään ja se satuttaa mua kuten moniii monii muita ennen mua. Mä en uskonu ja jatkoin tän tyypin kaa seurusteluu, kunnes totuus iski muhun yhtenä päivänä, ku sil oli vitutus päällä ja totuus tuli ilmi mitä julmimmalla tavalla ja tajusin, et ois kannattanu uskoo mun kaverii, jonka kaa mul meni sen tyypin taki poikki... Tää kundi haluis mut takas ja vannoo muuttuvansa, mut se todellakin satutti mua tavalla, jolla kukaan toine ei koskaan ennen oo...
Tilanne ei ollu sama ku sulla, mut ainaki opin, ettei kannata hässlätä kaverien eksien kaa, ellei voi olla TÄYSIN varma onnesta. Toivon, että sulla olis sen verran onnee, mut selvitä ensin, mitä todellakin tunnet kundii kohtaan, ennen ku riskeeraat ystävyyden....
Jos sun kaveri varottelee siitä, nii kannattaa ainaki kuunnella, toisin ku mä tein.. Ja sitten keskustelet sen kundin kaa näist asioist