Olen lukenut kaksi kirjaa

pitkästä listastani; molemmat valottaa suomalaisen nykyhistoriaa ja elämää kahdessa täysin erilaisessa ympäristössä: Lauri Hihnavaaran Arpetia! ja Martti Backmanin Harriet ja Olof, Rakkaus ja kuolema Viipurissa 1918. Poromiehen poika lähtee kaverien kanssa Ruotsiin kuusikymmentäluvun lopulla ja viipurilainen hienostonainen lähtee kahden jääkäriystävänsä (toinen heistä on hänen rakastajansa) ajelulle ja kohta palaa reki takaisin ruumis mukanaan: jääkärimajuri Olof Lagus on saanut kuulan ohimoonsa.
4579
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 45

Vanhimmat

Onko ny kaks korppikotkaa vai mitä toi kuva esittää ?

Äänestä
  • Aloittaja

    Musta perhonen :)

    Äänestä

Hohhoijaa taas...

Äänestä
  • Heh, 10 päivää sitten edellinen aloitus.

    Äänestä

Minä sain luettua Erkki Liikasen : Olin joukosta nuorin . Kirja on sujuvaa luettavaa Liikasen lapsuudesta, politiikan syövereihin aina Brysseliin ja Suomen Pankin pääjohtajaksi.

Äänestä
Aloittaja

Luin Arpetian loppuun viime yönä ja olihan se mielenkiintoinen kuvaus Lapin poikien Ruotsiin muutosta ja paikoitellen humoristinenkin, mutta ensisijaisesti jotenkin optimistinen ja valoisa kertomus siitä miten niin kauan kuin elämä on hallinnassa ihminen selviytyy sekä Saabin "liinalla" että Uumajan terästehtaassa. Minkä Hihnavaara nostaa esiin on suomenruotsalaisten keskuudessa vallinnut solidaarisuus ja sittemmin myös kulttuuriharrastukset, kuten kirjoittaminen ja musiikki. "Ruosu"-sanaa hänkin kavahtaa.

Äänestä

Lähinnä muistuu Oskari Tokoin elämänkerta kirja mielenkiintoisena, on toki muitakin mitä lukenut.
Lähihistoriassani on lukeminen hiipunut korkeintaan kirja per'vuosi, onhan tässä vuosia aikaa, pitkäikäistä sukua.

1Äänestä
  • Aloittaja

    Aloin lukemaan Oskari Tokoin elämänkertaa eilen illalla, se ei kuulu listaani, mutta mielenkiintoinen ja kuvaa aikaansa ja poliittisia taisteluja ja tavoitteita. Taidankin sovittaa sen tähän muun lukemisen lomaan.

    Äänestä

Aloittaja

Liityin viikko sitten paikalliseen suomenkieliseenlukupiiriin ja sain listan kirjoja luettavaksi kuukauden sisällä. Nyt olen lukenut kaksi mielenkiintoisinta ja yritän lukea vielä kolmannenkin ja tehtävänäni on sitten puhua niistä kirjoista seuraavan kerran kun tapaamme.
Tällä aloituksellani on kaksi tarkoitusta:
1) keskustella kirjoista, kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta noin yleensä.
2. Saada lukuvinkkejä mielenkiintoisiin uutuusteoksiin. Vanhempiinkin, koska en ole lukenut mitään suomenkielistä kirjallisuutta monen kymmenen vuoden aikana. Havaitsi kun aloin väsäämään omaa kirjaani, että minulla oli suuri handicap, koska vaikka suomenkieleni on (lähes) ymmärrettävää ja korrektia, niin se on kuitenkin päässyt ruostumaan monenkymmenen vuoden poissaolon aikana.

Äänestä
  • Ensin sinun pitäisi opetella kirjoittamaan kirja millä kielellä vain.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Anonyymi kirjoitti:

    Ensin sinun pitäisi opetella kirjoittamaan kirja millä kielellä vain.

    :))
    Eipä mitään yllätyksiä anonymaatin taholta.
    Olen "tiennyt" yksitoistavuotiaasta saakka, kun luokanvalvojani ja äidinkielen opettajani (julkaistu kirjailija) kutsui vanhempani keskustelemaan tulevaisuudestani, että osaan kirjoittaa.
    Ongelmani on nyt että kirjoitan lähestulkoon parempaa englantia kuin suomea. Sen olen havainnut käännöstä tehdessäni.
    En tarvitse "mielipiteitä" kirjoittamiseni heikosta tasosta. Tämä ei ole muuta kuin harrastus.

    Äänestä

  • Eiks se ollut 17 päivä, kun nuo kirjat sait luettavaksesi?

    Äänestä

  • Aloittaja

    Anonyymi kirjoitti:

    Eiks se ollut 17 päivä, kun nuo kirjat sait luettavaksesi?

    viime viikon torstaina sain listan aikaa on marraskuun 28:pvään kun on seuraava treffi. Kirjat joudun lainaamaan todennäköisesti uudelleen, mutta vain ne, joista aion kertoa, laina-aika menee umpeen 22 pvä.

    Äänestä

  • Paloma.se01 kirjoitti:

    viime viikon torstaina sain listan aikaa on marraskuun 28:pvään kun on seuraava treffi. Kirjat joudun lainaamaan todennäköisesti uudelleen, mutta vain ne, joista aion kertoa, laina-aika menee umpeen 22 pvä.

    Paloma.se01
    19.10.2019 13:01

    Kirjaläksyni marrask. 28 pvälle:
    Reijo Mäki: Hot dog
    Milja Kaunisto: Luxus
    Martti Backman: Harriet ja Olof Rakkaus ja kuolema Viipurissa 1918
    Lauri Hihnavaara: Arpeetia! Neljä miestä ja melkein yksi sana ruotsia.
    Riikka Pulkkinen: Paras mahdollinen maailma
    Anneli Kivelä: Katajamäellä kaikki hyvin.

    Onko kukaan lukenut näitä. Taidan aloittaa Viipurista .

    Äänestä

  • Aloittaja

    Anonyymi kirjoitti:

    Paloma.se01
    19.10.2019 13:01

    Kirjaläksyni marrask. 28 pvälle:
    Reijo Mäki: Hot dog
    Milja Kaunisto: Luxus
    Martti Backman: Harriet ja Olof Rakkaus ja kuolema Viipurissa 1918
    Lauri Hihnavaara: Arpeetia! Neljä miestä ja melkein yksi sana ruotsia.
    Riikka Pulkkinen: Paras mahdollinen maailma
    Anneli Kivelä: Katajamäellä kaikki hyvin.

    Onko kukaan lukenut näitä. Taidan aloittaa Viipurista .

    Ja pointtisi oli???

    Äänestä

  • Paloma.se01 kirjoitti:

    Ja pointtisi oli???

    En väännä rautalangasta.

    Äänestä

  • Paloma.se01 kirjoitti:

    :))
    Eipä mitään yllätyksiä anonymaatin taholta.
    Olen "tiennyt" yksitoistavuotiaasta saakka, kun luokanvalvojani ja äidinkielen opettajani (julkaistu kirjailija) kutsui vanhempani keskustelemaan tulevaisuudestani, että osaan kirjoittaa.
    Ongelmani on nyt että kirjoitan lähestulkoon parempaa englantia kuin suomea. Sen olen havainnut käännöstä tehdessäni.
    En tarvitse "mielipiteitä" kirjoittamiseni heikosta tasosta. Tämä ei ole muuta kuin harrastus.

    Itsekritiikittömällä riittää rajattomasti itsetuntoa. Et todellakaan osaa kirjoittaa.
    Sinun olisi pitänyt lopettaa jo ennen kuin tekelettäsi aloit väsätä.

    Äänestä

  • Paloma.se01 kirjoitti:

    :))
    Eipä mitään yllätyksiä anonymaatin taholta.
    Olen "tiennyt" yksitoistavuotiaasta saakka, kun luokanvalvojani ja äidinkielen opettajani (julkaistu kirjailija) kutsui vanhempani keskustelemaan tulevaisuudestani, että osaan kirjoittaa.
    Ongelmani on nyt että kirjoitan lähestulkoon parempaa englantia kuin suomea. Sen olen havainnut käännöstä tehdessäni.
    En tarvitse "mielipiteitä" kirjoittamiseni heikosta tasosta. Tämä ei ole muuta kuin harrastus.

    Se jäi harrastukseksi kun mikään kustantaja ei tainnut huolia sitä,
    kun ei ole kohdeyleisöä.
    Mikä olisi surkean tekeleen kohdeyleisö ?

    Äänestä

  • Aloittaja

    Anonyymi kirjoitti:

    Paloma.se01
    19.10.2019 13:01

    Kirjaläksyni marrask. 28 pvälle:
    Reijo Mäki: Hot dog
    Milja Kaunisto: Luxus
    Martti Backman: Harriet ja Olof Rakkaus ja kuolema Viipurissa 1918
    Lauri Hihnavaara: Arpeetia! Neljä miestä ja melkein yksi sana ruotsia.
    Riikka Pulkkinen: Paras mahdollinen maailma
    Anneli Kivelä: Katajamäellä kaikki hyvin.

    Onko kukaan lukenut näitä. Taidan aloittaa Viipurista .

    Niinpä. Siinä se lista on. Hain kirjat kirjastosta viime maanantaina ja nyt olen jo lukenut niistä kaksi. Pitäisi valita vielä yksi (pakollinen), aloitin lukemaan Kivelän Katajamäkeä mutta ei se ole oikein minun kuppini teetä.

    Äänestä

  • Paloma.se01 kirjoitti:

    Niinpä. Siinä se lista on. Hain kirjat kirjastosta viime maanantaina ja nyt olen jo lukenut niistä kaksi. Pitäisi valita vielä yksi (pakollinen), aloitin lukemaan Kivelän Katajamäkeä mutta ei se ole oikein minun kuppini teetä.

    Ensi viikolla sitten kuullaan, kun mahdollisesti teet kolmannen aloituksen samasta aiheesta.

    Äänestä

Kesäpuolen aikana en juurikaan ehdi lukea.
Nyt taas, kun tänne kerrostaloon muutimme talveksi, jo suuntasin kirjastoon.
Löysin esim. tuon toisen Caius Cajant´ín kirjan; Koskettavia naiskohtaloita Suomen historiasta. Näitä on 2 kirjaa samalla nimellä, jotka kertovat eri naisista.
Jos poliittinen elämä kiinnostaa, tuo Kalle Isokallion kirja; Vaalikiimaa Impivaarassa, on politiikan teon juurille luotaavaa, terävää, oivaltavaa tekstiä.

Äänestä
  • Aloittaja

    Kiitos vinkeistä, Eliaana. Tiedän jo vanhastaan että meillä samantyyppinen maku monissa asioissa. Tarviipa katsoa onko noita mainitsemasia kirjoja saatavina ladattavaksi.

    Äänestä

  • Isokallion kirja ovat parodiaa. Ei oikeaa politiikkaa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Isokallion kirja ovat parodiaa. Ei oikeaa politiikkaa.

    Pienenä kurositeettina luin v. 1909 Elias Lönnrot'in julkaiseman kokelman *Kansanlauluja* ladattavana E-kirjana.

    Kieli on runoissa hymyilyttävän 'vanhahtavaa', saaden näkemään/aistimaan ajanhengen menneissä kyläyhteisöissä

    Tässä pieni ote Tyttöjen lauluista: Alkua en siteraa, joka ylistää ja tuo korskeasti esiin likkaa itseään, *ettei toista samanveroista suomenmaasta löydy 😊 !
    mutta varteenotettava neuvokin löytyy, jo vuos'sadan alussa!

    Liikkukaamme likkaparat
    niinkuin rukinrulla.
    Pian päivät rientävät
    ja vanhuus taitaa tulla.

    viime säkeessä sitten varoituksena

    Moni tyttö sievä tyttö
    havaitsi sen hiljaan,
    että oli joutunut jo vanhapiian kirjaan.

    Suom.kirjallisuuden seura on kerännyt näihin kansanlauluihin nuotteja, joista en tosin mainintaa kirjassa huomioinnut.

    Poikien lauluissa on sama esiintulemisen komeus,... tulee mieleen Viron maalta:
    "Ootahan kun koillistuuli puhaltaa",...tai " minä olen kylän paras lypsäjä"
    Georg Ots'in miehekkäällä äänellä ❣️

    Eipä tässä eri aihepiirien selailua lukuunottamatta, teoksiin tullut syvennyttyä,..

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Isokallion kirja ovat parodiaa. Ei oikeaa politiikkaa.

    Kyse onkin miten politiikkaa tehdään, siis taustahääräämisestä, ei varsinaisesta politiikasta itsessään.
    Lasse Lehtinen, joka on kirjoittanut esipuheen, sanoo näin: ´´Kädessänne oleva opas äänestäjälle on kepeäksi tietokirjaksi naamioitu vakava filosofinen teos, jota ei voi nauramatta lukea,
    Herjat, ironia ja sarkasmi osuvat maaliinsa.´´
    Minä löysin siitä juuri tuota sarkasmia.

    Äänestä

  • sini.s kirjoitti:

    Pienenä kurositeettina luin v. 1909 Elias Lönnrot'in julkaiseman kokelman *Kansanlauluja* ladattavana E-kirjana.

    Kieli on runoissa hymyilyttävän 'vanhahtavaa', saaden näkemään/aistimaan ajanhengen menneissä kyläyhteisöissä

    Tässä pieni ote Tyttöjen lauluista: Alkua en siteraa, joka ylistää ja tuo korskeasti esiin likkaa itseään, *ettei toista samanveroista suomenmaasta löydy 😊 !
    mutta varteenotettava neuvokin löytyy, jo vuos'sadan alussa!

    Liikkukaamme likkaparat
    niinkuin rukinrulla.
    Pian päivät rientävät
    ja vanhuus taitaa tulla.

    viime säkeessä sitten varoituksena

    Moni tyttö sievä tyttö
    havaitsi sen hiljaan,
    että oli joutunut jo vanhapiian kirjaan.

    Suom.kirjallisuuden seura on kerännyt näihin kansanlauluihin nuotteja, joista en tosin mainintaa kirjassa huomioinnut.

    Poikien lauluissa on sama esiintulemisen komeus,... tulee mieleen Viron maalta:
    "Ootahan kun koillistuuli puhaltaa",...tai " minä olen kylän paras lypsäjä"
    Georg Ots'in miehekkäällä äänellä ❣️

    Eipä tässä eri aihepiirien selailua lukuunottamatta, teoksiin tullut syvennyttyä,..

    Meillä tätä ikää nyt on jo niin paljon, että varoitus tällaisesta ei ole meille ajankohtainen.

    https://www.is.fi/tiede/art-2000006276865.html

    Mutta miten nuoremmat, jotka räpläävät jatkuvasti koko ikänsä kännyköitä, tabletteja, tietskareita, lukevat kirjatkin niin muotiin tulleina E-kirjoina.
    Itse luen mieluummin ihan vanhanaikaiseia paperille präntättyjä kirjoja kuin E-kirjoja.
    Mielestäni silmille ystävällisempiä muutenkin.

    Äänestä

Mielenkiintoisin suomenkielinen kirja jota olen ehkä koskaan lukenut:

Olli Jalosen Taivaan pallo.

Ajoittuu1670 luvulle Saint Helenan saarelle jossa Edmond Halley tutki eteläisen pallonpuoliskon tähtitaivasta. Kirja on kirjoitettu pienen pojan näkokulmasta joka toimi Halleyn apurina. Aivan uskomattoman nerokasta tekstiä.

Äänestä
  • Tämän kauden ehdottomasti (mielestäni) parhainta lukukokemus ovat olleet
    Erik Tavaststjärna : JEAN SIBELIUS. Kirjan sisältö kertoo avoimesti millainen lahjakkaan, luovan hekilön elämä on ollut lapsuudesta aina 1950-luvun loppuun saakka. Paljon jäi vielä kerrottavaa seuraavillekin sukupolville, niin moni alainen, tuottoisa, vaihderikas suuren säveltäjän elämänkaari oli hänen pitkän elämän aikana.

    Riitta Konttinen: AINO. Kirja on syksyn 2019 uutuus. Todella mielenkiintoinen, antaa kuvan siitä, mitä oli elää ja huolehtia kodista sekä perheestä miltei yksin. Sibeliushan vietti erittäin paljon aikaa ulkomailla matkat olivat usein aika-ja konserttimatkoja. Sibelius on suurta kunnioitusta nauttiva kansallissäveltäjä maailman laajuisesti.

    Todella sykähdyttävää luettavaa. Näin on malliin tieto lisää tuntemusta kansallis säveltäjän ja hänen vaimon elämän teistä.

    L.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tämän kauden ehdottomasti (mielestäni) parhainta lukukokemus ovat olleet
    Erik Tavaststjärna : JEAN SIBELIUS. Kirjan sisältö kertoo avoimesti millainen lahjakkaan, luovan hekilön elämä on ollut lapsuudesta aina 1950-luvun loppuun saakka. Paljon jäi vielä kerrottavaa seuraavillekin sukupolville, niin moni alainen, tuottoisa, vaihderikas suuren säveltäjän elämänkaari oli hänen pitkän elämän aikana.

    Riitta Konttinen: AINO. Kirja on syksyn 2019 uutuus. Todella mielenkiintoinen, antaa kuvan siitä, mitä oli elää ja huolehtia kodista sekä perheestä miltei yksin. Sibeliushan vietti erittäin paljon aikaa ulkomailla matkat olivat usein aika-ja konserttimatkoja. Sibelius on suurta kunnioitusta nauttiva kansallissäveltäjä maailman laajuisesti.

    Todella sykähdyttävää luettavaa. Näin on malliin tieto lisää tuntemusta kansallis säveltäjän ja hänen vaimon elämän teistä.

    L.

    Joko luit kaikki viisi osaa ?
    Muuten po :
    Tavastsjerna
    monialainen
    vaiherikas
    maailmanlaajuinen
    elämänteistä

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tämän kauden ehdottomasti (mielestäni) parhainta lukukokemus ovat olleet
    Erik Tavaststjärna : JEAN SIBELIUS. Kirjan sisältö kertoo avoimesti millainen lahjakkaan, luovan hekilön elämä on ollut lapsuudesta aina 1950-luvun loppuun saakka. Paljon jäi vielä kerrottavaa seuraavillekin sukupolville, niin moni alainen, tuottoisa, vaihderikas suuren säveltäjän elämänkaari oli hänen pitkän elämän aikana.

    Riitta Konttinen: AINO. Kirja on syksyn 2019 uutuus. Todella mielenkiintoinen, antaa kuvan siitä, mitä oli elää ja huolehtia kodista sekä perheestä miltei yksin. Sibeliushan vietti erittäin paljon aikaa ulkomailla matkat olivat usein aika-ja konserttimatkoja. Sibelius on suurta kunnioitusta nauttiva kansallissäveltäjä maailman laajuisesti.

    Todella sykähdyttävää luettavaa. Näin on malliin tieto lisää tuntemusta kansallis säveltäjän ja hänen vaimon elämän teistä.

    L.

    Kukaan muu maailmassa ei olekaan tehnyt aikamatkaa kuin Sibelius ! Minäkin luin tuon kirjan, mutten nähnyt siinä mitään mainintaa tai kuvausta aikamatkasta. Oliko tulevaisuuteen vai historiaan ?

    Äänestä

Kalle Isokallio pääsi vävynä Nokiaan, ja on siellä hyvin lyhen alan, ja sai appensa vaikutusvaltaisen aseman takia valtaisan eläkkeen noin 42-vuotiaana ja oli laivanrakentaja eikä kontributoinut Nokiaan mutta tärkeintä oli siis potkujen saaminen eli että Ollila sivuutti hänet johtajaksi potkaisi pellolle

eikä appi saanut tahtoaan läpi, Isokallion on ehdoton no-no

median tekemiä osaajia ovat Isokallio, Valtaoja, Korkman ... joita kannattaa välttää joka käänteessä jos haluaa kääntyä

Äänestä
  • Älä jauha peetä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Älä jauha peetä.

    Hyvä p-vastaus eli junttipalsta suomi24 ei todellakaan
    kannata kirjoittaa vielä vähemmän lukea

    Äänestä

  • Totta tuo Isokallion eläke-edut, mutta Korkman on maan parhaita ja selväsanainen taloudesta puhuja.
    Valtaojaa on ihan kiva kuunnella, puhui hän mistä vain.
    .

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Totta tuo Isokallion eläke-edut, mutta Korkman on maan parhaita ja selväsanainen taloudesta puhuja.
    Valtaojaa on ihan kiva kuunnella, puhui hän mistä vain.
    .

    en viitsi edes kysyä perusteluja kun on kiva kuunnella
    ja isokalliossa ei ole pointti eläke-edut vaan potkut
    korkmanista Uusitalo (budjettiprof Vatt) totesi että ei ole koskaan tehnyt tieteellistä julkaisua eikä edes osaa lukea niitä

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    en viitsi edes kysyä perusteluja kun on kiva kuunnella
    ja isokalliossa ei ole pointti eläke-edut vaan potkut
    korkmanista Uusitalo (budjettiprof Vatt) totesi että ei ole koskaan tehnyt tieteellistä julkaisua eikä edes osaa lukea niitä

    Älä höpötä joutavia!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    en viitsi edes kysyä perusteluja kun on kiva kuunnella
    ja isokalliossa ei ole pointti eläke-edut vaan potkut
    korkmanista Uusitalo (budjettiprof Vatt) totesi että ei ole koskaan tehnyt tieteellistä julkaisua eikä edes osaa lukea niitä

    Sinun mielipiteesi on sinun mielipiteesi Uusitalolta ja muilta lainattu.
    Monet muut kykenevät ajattelemaan ihan itse.
    Siksi me luemme ja kuuntelemme mitä haluamme,
    mielellään kuuntelen ja luen sekä Korkmanin että Valtaojan ajatuksia asioista,
    ja pystyn kyllä kritisoimaan heitäkin. En pureksimatta niele mitään.
    Lukeakseen jonkun kirjaa ei tarvitse olla kaikesta samaa mieltä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Sinun mielipiteesi on sinun mielipiteesi Uusitalolta ja muilta lainattu.
    Monet muut kykenevät ajattelemaan ihan itse.
    Siksi me luemme ja kuuntelemme mitä haluamme,
    mielellään kuuntelen ja luen sekä Korkmanin että Valtaojan ajatuksia asioista,
    ja pystyn kyllä kritisoimaan heitäkin. En pureksimatta niele mitään.
    Lukeakseen jonkun kirjaa ei tarvitse olla kaikesta samaa mieltä.

    millä ajattelet itse kun et tiedä kun median tarjoaman kuvan
    mediaa edustaa tampereen yliopiston tiedotusopiston
    puolivillainen toimittajat


    aattelepa itse

    PS googlaa huviksesi niin näet että tähtitiede katosi Turusta eli virka lopetettiin kun ei ollut tutkimusta ei oppilaita ei mitään

    aatelepa ite

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    millä ajattelet itse kun et tiedä kun median tarjoaman kuvan
    mediaa edustaa tampereen yliopiston tiedotusopiston
    puolivillainen toimittajat


    aattelepa itse

    PS googlaa huviksesi niin näet että tähtitiede katosi Turusta eli virka lopetettiin kun ei ollut tutkimusta ei oppilaita ei mitään

    aatelepa ite

    Minkä kansalainen sille voi, jos suomalainen opetuslaitos ei katso tarvitsevansa tähtitiedettä ja sen opettajaa. Muitakin virkoja on lopetettu,
    kiitos edellisen Kokoomushallituksen opetusministerin, Sanni Gran-Laasosen.
    Jos opetusministeri on pölkkypää, ei se muuta käsitystäni Valtaojasta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Minkä kansalainen sille voi, jos suomalainen opetuslaitos ei katso tarvitsevansa tähtitiedettä ja sen opettajaa. Muitakin virkoja on lopetettu,
    kiitos edellisen Kokoomushallituksen opetusministerin, Sanni Gran-Laasosen.
    Jos opetusministeri on pölkkypää, ei se muuta käsitystäni Valtaojasta.

    Laittoi edes Ville Niinistön hellimän soiden suojelun osin lepäämään, josta twiittimies ei tainnu toipua ollenkaan, vaan häippäsi mepiksi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Minkä kansalainen sille voi, jos suomalainen opetuslaitos ei katso tarvitsevansa tähtitiedettä ja sen opettajaa. Muitakin virkoja on lopetettu,
    kiitos edellisen Kokoomushallituksen opetusministerin, Sanni Gran-Laasosen.
    Jos opetusministeri on pölkkypää, ei se muuta käsitystäni Valtaojasta.

    Ei ministeri päätä enää viroista vaan yliopisto itse
    ja
    kun valitaan professoriksi henkilö joka alkaa näperrellä
    ei tee tutkimusta

    ja alkaa kirjoittaa blogia ja palstaa kun ei ole enää oppilaita ei tarvi tehdä harjoitustehtäviä
    eikä ole mitään tutkittavaa eikä ole mitään tekemistä

    kun siis avaruustutkimus hoidetaan Nasan satelliiteilla jne.

    niin sitten virka lopetetaan kun on aikansa näperrellyt ja käynyt keskustelemassa
    niistä näistä

    jutellut mukavia joita toimittajat kyselevät mistä mä tuun mihin mä meen elämän tarkoitus yms. yms

    ei ole ensimmäinen kerta kun pienet tiederahat uppovat lässytykseen

    Äänestä

Valtaoja on mahtava !!! Ja Korkman.

Äänestä
  • länsisuomessa mahtava tarkoittaa leuhkaa
    ja halpa heikkoa

    valtahalpa on oja

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Paloma.se01 kirjoitti:

pitkästä listastani; molemmat valottaa suomalaisen nykyhistoriaa ja elämää kahdessa täysin erilaisessa ympäristössä: Lauri Hihnavaaran Arpetia! ja Martti Backmanin Harriet ja Olof, Rakkaus ja kuolema Viipurissa 1918. Poromiehen poika lähtee kaverien kanssa Ruotsiin kuusikymmentäluvun lopulla ja viipurilainen hienostonainen lähtee kahden jääkäriystävänsä (toinen heistä on hänen rakastajansa) ajelulle ja kohta palaa reki takaisin ruumis mukanaan: jääkärimajuri Olof Lagus on saanut kuulan ohimoonsa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu