Ranskis

on luonteeltaan iloinen, reipas, uskollinen ja sosiaalinen seurakoira. Se on myös erittäin nokkela ja löytää yleensä keinot kääntää omistajansa pää oman mielipiteensä mukaiseksi. se kiintyy omistajaansa syvästi ja vaatiikin saada osallistua perheen elämään perheenjäsenenä. Sitä voidaan pitää jopa erityisen lapsirakkana rotuna. Ranskanbulldogin itsetunto on hyvin vahva eikä sen tarvitse pelätä itseään suurempia koiria. Se ei hauku paljon ja tarvitsee liikuntaa, siksi se on myös ihanteellinen kaupunkikoira. Se on kuitenkin pienestä koostaan huolimatta vahva ja sen takia ei välttämättä sovellu pienten lasten tai voimiltaan heikon ihmisen talutettavaksi. Tässä nyt vähän. . . Luulempa että naaras aina "helpompi. . .

siis ranskis on ihan mieletön rotu! suosittelen sitä kyllä lämpimästi, mutta jos jotain huonoja puoliakin pitäisi kertoa. en yleistä, vaan kerron omastani... meillä on todella itsepäinen ja se on niiiiiin fiksu, että tuntuu usein että jos se olisi edes vähän tyhmempi niin olisi kaikki helpompaa, siis koulutus ym. sitten se on vielä ovela kun mikä. meillä ranskis kyllä haukkuu eli en voi sanoa että ne haukkuisivat vähän, vaan se on todellinen vahtikoira meillä ja haukkuu heti jos joku on tulossa tai muuten kuuluu outoja ääniä. vieraita kohtaan on varautunut, mutta kuitenkin kiltti ja sitten kun tutustuu niin saa vieraatkin tuntea ranskiksen rakkautta mitä se kyllä osoittaa hyvin usein.
toisille koirille pätee sama juttu kun vieraisiin ihmisiin että ensin ne haukutaan maan rakoon ja sitten jos tutustutaan niin ne voi ollakin ihan kivoja. tosin myös ranskis on kova tappelemaan meillä ainakin jos toinen aloittaa niin ranskis ei kaihda yhtään vaan käy armotta päälle oli toinen sitten tanskandoggi tai pikku "fifi".
joka tapauksessa ranskanpulla on kyllä persoona, suuri koira pienissä raameissa. ja aivan niin rakastettava ja rakastava kun koira vaan voi olla.
tuli tätä tekstiä aika paljon mutta koirakirjoistakin kun yleensä saa vaan yleistettyä tietoa. onnea vaan ruttunaaman hankintaan :)