Otsikko ehkä hieman provosoiva... Mutta yritän selittää. Olen reilu 4kymppinen mies ja olen kärsinyt uniongelmista jo pitkään. Pahimmillaan voi mennä parikin yötä täysin nukkumatta. Ja mikä hulluinta, niin tuntuu että osa minusta "haluaa" pitää minua hereillä, jotta minulla on jokin ns. tekosyy saada sääliä/huomiota tms ulkopuolisilta. Tämä on varmasti mahdottoman hankala ymmärtää sellaisen, joka ei vastaavaa koe. Onkohan samoja tuntemuksia kokevia muita?
"nautin" unettomuudesta
Anonyymi
3281
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuskin on.
Hyvä... Rakentava kommenttisi on varmasti erittäin tarpeellinen👍
Olisitko turhautunut, silloin keksii ongelmia, kun muillakin näyttää olevan. Muistaisin että joskus nuorempana keksin vaikka todellisuudessa ei ollut mikään elämässä vialla. Siinä on jotain draamahakuisuutta. Ja ehkä en tullut riittävästi huomatuksi ja huomioiduksi. Puoliso oli aika viileä näyttämään tunteita.
Kerrotko sitten muulle kotiväelle, työpaikalla vai muille tutuille unettomuudestasi ja odotat myötätuntoa.
Nukun vähän ja huonosti, mutta unen puutteesta mainitsen siitä vain jos tulee porukassa puheeksi enkä valita sitä.