olen 14 ja raskaana 30vko

Hei!
Olet hyvin nuori äidikis. Itse olen 20 ja poika 7kk. Ja minäkin tunnen itseni vielä kovin nuoreksi... Oisi sitä voinut vielä pari vuotta odottaa. Ilman miestä elämä on todella raskasta! Kehotan harkitsemaan adoptiota vakavissaan, sillä synnyttäähän sinun täytyy olessasi jo noin pitkällä. Varmasti voisit olla hyvä äiti, mutta toisaalta oman ja lapsen edun mukaista olisi adoptio. Kerkeät vielä hankkia itsellesi koulutuksen sekä miehen joka pysyy rinnallasi vaikeinakin aikoina. Lapsi saisi kodin jossa on molemmat vanhemmat sekä talous kunnossa. Muista, se on lapsesi elämä!

Jaahas..siinä on taas yks ei-toivottu lapsi tulossa. Kyllä ei päätä palella sulla ainakaan. Minkä vuoksi yleensä hankkiuduit raskaaksi? Ei miestäkään..ja vanhemmat voivat määrätä synnytätkö lapsen vaiko et? Aatteles..oot niin lapsi vielä et sun vanhemmat päättää sunkin elämästä. Mikset tehnyt aborttii??Tässä ei nyt jaksa rueta paasaamaan siitä, miksi ja miksi??Vahinko ja täyssellanen on tapahtunut. Toivottavasti lapsesi saa vastuuntuntoisemmat vanhemmat, sekä isän että äidin. Jätä nuo typerät kokeilusi aikuisille ja mene leikkii vielä nukellas!! Toivottavasti opit täsät, että lapsi ei oo nukke eikä muukaan "kun minä tahdon leikkiä"-tavara. Jos sun tulevaisuutes menee tästä pilalle, se on yks lysti, mutta lapselle toivon hyvän tulevaisuuden, mitä hän sinun avustamanasi ei tule koskaan saamaan.

Turha tässä vaiheessa on syyllistää tyttöä, vahinko on päässyt tapahtumaan turha sitä on enää spekuloida! Nyt pitää vaan miettiä ja punnita mikä on paras ratkaisu sekä äidin & vaavin kannalta! Kannattaisi miettiä sitä vaikka jonkun sosiaali-ihmisen sekä vanhempiesi kanssa yhdessä ja jutella eri vaihtoehdoista, tsemppiä!

Kamalaa tekstiä. Sinua pitäisi tukea, eikä lyödä maahan. Nyt minä suosittelen, että nostat pään pystyyn ja haet apua vaikka neuvolasta, sosiaalitoimistosta ja vanhemmiltasi. Kadut loppuikäsi, jos annat lapsen pois. Siitä ei seuraa kuin itkua kummallekin. Sinä pystyt hoitamaan lapsen, kunhan saat vain tukea ja tee se selväksi kaikille. Kukaan ei voi pakottaa sinua adoptoimaan omaa lastasi. Uskon, että vanhempasikin hyväksyvät asian ennenpitkää ja oppivat hekin rakastamaan lastasi. Mieti, pystytkö elämään loppuelämäsi ajatellen, että missä lapsesi on ja miten hän voi? Nyt rohkeutta ja voimaa sinulle.

Eikö nää muut huomaa, että tää on taas yksi tsoukkijuttu? Jollakin on hauskaa, kun lukee teidän hyviä neuvoja..

että, kyllähän sä aika nuori oot äidiksi, mutta mun "kaveri"sai kaksoset ja täyttää kohta 15, joten sillä jos kellä on vaikea..ei oo lapsilla isää ja kotona joutuu asumaan lapsienkanssa, siinä alkaa äidin siskoilla ja veljilläki kohta asuu samassa talossa, niin varmaanki menee hermot, vai mitäs luulet..mutta siltikin se on hyvin pärjänny!
vaikka sä ootki vasta 14 niin sun äiti ei vängällä voi viijä sun lastas..se on ihan tosi!!!
sun pitää nyt kuunella omaa sydäntäs, enkä usko että oot valmis antaa lapses jollekkin toisella,
puhu äitiskans kunnolla, jos haluut mailata:[email protected]
joka tapaukses mä toivon sulle hirmusti onnea!!!

Oletko liian nuori?
Siihen voit vain sinä vastata, sillä tunnet itsesi paremmin kuin muut.

Kyse on kai enemmän siitä tahdotko ja oletko valmis ottamaan vastuun. Hyväksytkö sen, että lapsi menee kaiken edelle, että hän saa rakkautesi silloinkin kun tuntuu ettei enää jaksa kuunnella huutoa, valvoa minuuttiakaan pidempää.

Mitä tulee vanhempiisi, niin eivät he voi estää synnytystäsi elleivät osaa taikoa lastasi olemattomaksi ja siinä he eivät kyllä onnistu;)

Sosiaalista saat apua itsellesi. On olemassa ensikoti nuorille äideille, joista saa apua ja tukea vanhemmuteen. Olen itsekkin asunut sellaisessa, kun sain viisitoista vuotiaana lapseni.

Vanhemmuus ei aina sovi kaikille. Jos niin on, niin siihenkin löytyy ratkaisuja. Sinun on mahdollisuus saada lapsellesi siaisperhe, jolloin voit pitää yhteyttä lapseesi ja yrittää saada elämäsi kuntoon. Myös adoptio on yksi mahdollisuus. Tosin et voi antaa lasta adoptioon kuin vasta n. 2kk lapsen syntymän jälkeen, jotta voidaan varmistua, että todella olet valmis eroamaan lapsesta.

Lapsesta luopuminen tekee kipeää, luultavasti kipeämpää kuin abortti. Yleinsä sitä kerkeää kiintymään omaa lapseensa (toki poikkeuksiakin varmaan löytyy)

Olethan sinä nuori, mutta se ei ole pääasia vaan se oletko valmis.
Kyse on lapsesta ja hänen tulevaisuudesta sekä sinun.

Ota ehdottomasti yhteys sosiaaliin ja kysele vaihtoehdoistasi! Ja sinulla on oikeus pitää lapsesi ja saada tukea, muista se!

Onnea sinulle ja lapsellesi,
toivottavasti asiat järjestyy parhainpäin teillä kummallakin.

...mä oon kohta 15 ja raskaana...mä aijon tehä abortin,mut en oikee tiiä teenkö oikein?!mul ei kyl tosin oo muitakaa mahollisuuksia...

Olisit hyvin nuori äidiksi... Vaikka olisitkin ikäiseksesi kypsä, vaatii lapsen kasvattaminen enemmän. Lapsi on vastuullasi 18 vuotta ja kasvatuksestahan pitkälti riippuu hänen tulevaisuutensa. Mietihän, miten jaksaisit lapsen kanssa yksin ja millainen olisi sinun tulevaisuutesi?

Moikka!

mun mielestä ei voi pelkällä iän perusteella sanoa ootko nuori vai sopiva mutta, eihän 14 vuotiasta oo vielä tarkoitettu äidiksi. sulla olisi vielä paljon opittavaa, mutta kun noin on käynyt niin sun kannattais jutella jollekin esim. neuvolassa, olet kai käynyt???
Mutta yx asia pisti heti vihaksi ja se on SE että sun vanhemmilla on oikeus sanoo mielipide mutta tälläsessa asiassa ei oo oikeutta päättää asiasta. No asia on jo ehkä selvinny mutta toivon että jokainen sai mitä halusi vaikka se ei aina onnistu.
Sanon vielä sen että mäkin oon aina ollu vanhempi mieleltäni kuin muut mun ikäset ja mua on aina vaivannu vauvakuume ihan oikeesti, mutta nyt vanhemmin oon tajunnu et se on todella raskasta touhuu, ei vaan pieni käärö ja maitopullo....

no toivotaan kaikille sopua ja rauhaa.....

Terv: nyt viisastunut 20 v. likka

Mieti nyt kaikki hyvin tarkkaan, oletko valmis tulemaan äidiksi , onko sulla äidin tunteita ? jos ei , niin ei kannata pitää lasta, lapsella on silloin parempi muualla, ja taas jos olet valmis siihen niin tulet katumaan koko elämäsi että annoit lapsen pois. Vaikea juttu..

Sinulla ei taida olla kuin yksi vaihtoehto,joka on ,että joudut synnyttämään lapsesi:
Raskaus viikkoja on niin paljon,että keskeytystä ei voida enään tehdä sinulle.
Viikkoja saa muistaakseni olla enintään 24 viikkoa, ja sen jälkeen ei enään raskautta keskeytetä.
Sikiö on sinulla jo niin iso ja kehittynyt,ja jos se nyt syntyisi se jäisi eloon.
Alle 28 viikkosetkin jos syntyy, ne laitetaan keskoskaappiin ja ne jäävät eloon,ainoastaan keuhkot eivät ole vielä kehittyneet,joten vauva joutuu olemaan kaaapissa jonkun viikon verran.
Joten kun tätä kirjoitan sinä tiedät kaiken tämän jo, koska olet joutunut käymään lääkärissä.
Ja teillä kotona on tainnut olla aika myllerrys, kun vanhempasi ovat kuulleet asiasta,ettet voikaan enään tehdä aborttia.
Mutta toivoisin sinun vanhempiesi antavan kaiken tuen sinulle ja ottavan osittaisen vastuun vauvasta,koska taitaa se olla kaikille kova pala antaa vauva poiskin...adoptointiin,en itse pystyisi luopumaan jos lapseni saisi vauvan ja olisi liian nuori siitä huolehtimaan, niin aivan varmasti minä ottaisin hoitaakseni vauvan.
Tiedän tapauksen missä tyttö sai 15 vuotiaana vauvan, niin tytön vanhemmat ottivat vauvan ns.omakseen ja mummo jäi äitiyslomalle.
Kaikkea hyvää sinulle jatkoa varten.
Kyllä kaikki selviää aikanaan.