Mietin sähkölämmitteisen talon muuntamista maalämmölle. Nykyiset patterit pitää korvata jollain. Onko kattolämmitys järkevä vaihtoehto?
Kaipaan siis kokemuksia kattolämmityksen tuomasta käyttömukavuudesta, en hajoavista sähköelementeistä, koska lämmitys olisi vesikiertoinen.
Ilmeisesti mukavuuteen vaikuttaa oleellisesti talon ja erityisesti ikkunoiden lämmöneristys. Ikkunat on tarkoitus vaihtaa. Talo on 70-luvulta, mutta kohtalaisesti eristetty. U-arvo seinille ja lattioille n. 0,3. Yläpohjalle parempi ja edelleen parannettavissa.
Kaipaan siis kokemuksia kattolämmityksen tuomasta käyttömukavuudesta, en hajoavista sähköelementeistä, koska lämmitys olisi vesikiertoinen.
Ilmeisesti mukavuuteen vaikuttaa oleellisesti talon ja erityisesti ikkunoiden lämmöneristys. Ikkunat on tarkoitus vaihtaa. Talo on 70-luvulta, mutta kohtalaisesti eristetty. U-arvo seinille ja lattioille n. 0,3. Yläpohjalle parempi ja edelleen parannettavissa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Siis vesikiertoiset panelit kattoon? Oikeasti?
OK, on mahdollista, mutta kattolämmitys sun muut modernimmat lämmönjakotavat aikalailla vaativat hyvin lämpöeristetyn talon ja koneellisen ilmanvaihdon.
Kattolämmitys futaa säteilyllä (mikä menee essonvaareilta yli hilseen, arvetenkin tähänkin ketjuun tulee pian pari tyhmää tynnyriä julistamaan "ei lämpö tule katosta lattiaan, kuten se ei jaksa taivaltaa Auringostakaan Maahan".)
Ilma on lämpösäteilylle läpinäkyvää. Kattolämmitys kyllä lämmittää lattiaa ja seinäpintoja, mutta se ei kykene lämmittämään huonosti lämpöä eristävältä ikkunalta alas valuvaa ilmaa eikä myöskään koneellisen tai painovoimaisen poiston korvausilmaa, joten lattian päälle voi tulla viileämmän ilman patja, passelisti vedolle arkojen nilkkojen korkeudella. BTW samaa ongelmaa esiintyy myös lattialämmityksen kanssa, lattian vain pari astetta huoneilmaa korkeampi lämpötila ei tuota niin voimakkaita konvektiovirtauksia, että ne tämän kylmän ilman patjan rikkoisivat tai että kylmän ilman valuminen ikkunoilta lattialle saisi ehkäistyä.
Näin teoriassa ja on nämä teoriat testattu käytännössäkin, 80-luvun lopun talossa, jossa oli sekä katto- että lattialämmitettyjä tiloja ynnä kon. poisto.
Lämmityselementtien elinikä ei ainakaan siinä talossa ollut ongelma vajaan 20 vuoden aikana, termostaatteja sen sijaan meni repullinen alkuun...
Jos lämmöneristys ei ole hyvä ja koneellinen = lämmitetty tuloilma puuttuu, niin radiaattorit ovat varmempi valinta. Maalämmön kanssa ne tosin kannattaisi vaihtaa suurempiin = matalammalle veden lämpötilalle mitoitettuihin. Tähän on vissiin jotain puhallinkonvektorivaihtoehtoja olemassa, mutta haittana tietenkin se puhallin (melu).
Talo on siis sähkölämmitteinen eli nykyiset patterit ovat sähköpattereita. Lattialla on pintamateriaali, joka halutaan säästää.
Vaihtoehtoina on maalampö joko pattereilla tai kattolämmityksellä. Patterit olisivat silloin matalalämpöisiä.
Pitää siis tyhjästä rakentaa vesikiertoinen. Putkivedot luultavasti saisi aika kivuttomasti kattolämmitykselle ja kaikki olisi piilossa. Patteriverkossa putket kiertäisi kaikki ulkoseinät pinnassa.
Puhallinkonvektori ei ole vaihtoehto. Yhtä hyvin sitten pidän sähkölämmityksen ja laitan pari ilmalämpöpumppua. Paljon halvempi vaihtoehto.
2 kertaa ilppiä , eipä kannata mitään maalämpöjä haaveilla.
Vaikka aloittaja esittääkin provo esityksen, mutta kuitenkin. :))
-maalämpö kattolämmitykseen... vitsi..vitsi...
No ei ollut provo! Mikä vika olisi maalämpö kattolämmöllä kuivissa tiloissa? Märkätiloihin tulee vesikiertoinen lattialämpö, kun pintamateriaalit vaihdetaan.
Kattolämmöllä päästään helposti 45 C menolämpöön ja lisäämällä pinta-alaa alle 40 C. Siis sopii aivan yhtä hyvin maalämpöön kuin matalalämpöpatterit ja ei ole merkittävää eroa lattialämmitykseen parketilla. Uusilla maalämpöpumpuilla SCOP yli 4 eli lämmityssähkö tippuu alle neljännekseen.
ILP on toki helppo ja halpa ratkaisu, mutta sillä ei kuitenkaan saa maalämmön lämmityskuluja ja lämmitys on sitten ilmapuhallus vaatien myös sähkölämmityksen säätöineen, joka pitäisi uusia.
Edelleen kaipaan kokemuksia kattolämmityksen toimivuudesta mukavuuden kannalta.
Edelleen se ongelma on, että kuumat lämmityspatterit ikkunoiden alla tuottavat tasaisemman lämpötilajakauman, jos lämmöntarve on suurehko, vaikka toisin voisi kuvitella. Kas kun ne ehkäisevät konvektiovirtauksen ikkunalta lattialle, vatkaavat huoneilmaa sekaisin sekä lämmittävät lattiaa ikkunan edustalla (lämpösäteily patterista lattiaan). Ovat siis turvallisin vaihtoehto taloon, jossa lämmöneristys ei ole ihan huippuluokkaa.
Kattolämmitys on haastavaa etenkin ilmanvaihdon ollessa mallia koneellinen tai painovoimainen poisto, koska kattolämmitys ei oikein kykene sitä korvausilmaa lämmittämää. Tosin ongelmaahan voi kiertää vaikka jättämällä nyk. patterit käyttöön, varmuuden varalta.
Lämmönlähteeksi voisi harkita maalämmön sijaan myös VILPpiä eli ilma-vesi lämpöpumppua. Näitäkin löytyy nykyään isojakin tehoja tuottavina ynnä malleja, mitkä eivät lyö haskoja tiskiin pakkasen kiristyessä alle -15 °C. Tai sitten multispllit/VRF keksintöä - yksi ulkoyksikkö, monta sisäyksikköä. Tosin tällainen ei lämmintä käyttövettä tuota.
Huonoilla ikkunoilla ei ilmeisesti toimi hyvin ja myös huonosti eristetty lattia voi olla ongelma. Kuitenkin jotkut 70/80-luvulla sähköistä kattolämmitystä käyttäneet ovat olleet tyytyväisiä.
Ko. talo on 70-luvulta, mutta kohtuu hyvin eristetty. Ikkunat ovat kiinteitä elementtejä. Nyt -26C tehontarve on n. 60 W/m2. Remontin jälkeen alle 45 W/m2. Tulee LTO ja yläpohjan lisäeristys, sekä ovet ja ikkunat.
Onko uusilla ikkunoillakin kylmän valuminen alas ongelma? Lindabin ohjeessa väitetään lämmittimen säteilyn pitävän ikkunan pinnan lämpimänä.
Saahan VILPillä käyttövettäkin tarvittaessa. Hintaero MLP:hen on kuitenkin vain se kaivo, joka on ikuinen eli tulee halvemmaksi kuin VILP viimeistään laitetta uusiessa. Jää myös pois se ruma ja jäätä tuottava ulkoyksikkö.
> Onko uusilla ikkunoillakin kylmän valuminen alas ongelma? Lindabin ohjeessa väitetään lämmittimen säteilyn pitävän ikkunan pinnan lämpimänä.
Ei enää. Ikkunoiden lämmöneristävyys on muuttunut huikeasti paremmaksi. Vanhan 2-lasisen U-arvo on liki 3, ns. lähiöikkunalla (3 lasipintaa, sisemmän puitteen saa avattua, joten pystyy/joutuu pesemään 6 lasipintaa) noin 1,8 ja uudet ikkunat pyörivät 1,0 molemmin puolin.
Uuden ikkunan lämmöneristys on samaa luokkaa kuin wanhojen talojen umpiseinän. Uusimpia ikkunoita vaivaakin huurtuminen... ulkopuolelta. Lämpövirta on niin olematon, että passelilla kelilä ulkoilman kosteutta kertyy uloimman ikkunan ulkopintaan.
Luonnollisestikin siinä 80-luvun lopun talossa, missä kattolämmityksestä tuli käytännön kokemuksia hankittua, oli lähiöikkunat.
sulla vesipatterit katossa, suksi ny.. taatusti ensimmäinen laatuaan, koko maailmassa.
Essonvaari n:o 1 tuli tyhmyyttään julkituomaan.
Hopeamitalisijaa jaetaan nyt.
Ei ole, mutta harkitsen tulisiko. On noita asennettu myös asuinrakennuksiin, mutta varsin yleinen toimistoissa ja varastoissa.
Siis vaikkapa näitä:
http://www.lindab.com/fi/pro/products/pages/atrium-plana.aspx
Tai näitä suomalaiselta valmistajalta: https://www.itula.fi/fi/itugraf/kattosateilylammitys-ja-jaahdytys/rakennusliikkeille
Voi tietysti myös vaan vetää muoviputket kattoon, mutta teho on selvästi alempi ja vaatinee lattialämmityksen tapaan kolme kerrosta kipsilevyä.
Kuten linkeistä huomaa, noissa on myös jäähdytysmahdollisuus, joka ei oikein toimi lattialämmityksessä mukavasti.
Sitten löytyy myös valmiiksi kipsilevyyn upotetuilla varustettuja kattoelementtejä. Esimerkiksi Warmian Coolia-paneelille luvataan 60 W/m2 alle 40 C menovedellä. Tuolla tehdään koko katto tai siis minkä saa tehtyä 2x1,2 ja 2x0,6 paneeleilla.
Noissa kaikissa saa samalla systeemillä sekä lämmityksen että viilennyksen.
Saksassa myydään vesikiertoisia katto- ja seinälämmitysjärjestelmiä.
Katto on sikäli epäedullinen vesikiertoiselle, että lämpö tunnetusti nousee ylöspäin. Jos tykkää kattotuulettimista, niin ilmaa voi toki kierrättää.
Seinä on eräänlainen kompromissi lattian ja katon välillä. Ongelmana on talujen ja kiintokalusteiden kiinnitys. Seiniä ei auta porailla (tai kuvaa ensin lämpökameralla ja poraa vasta sitten).
Noita erikoisempia lämmitysjärjestelmiä käytetään usein tiloissa, joissa on paljon suuria lasipintoja. Ilmeisesti lämpötilaerot aiheuttavat riittävää ilman virtausta.
No lämpöhän ei sinänsä mitenkään nouse ylöspäin, mutta lämmin ilma on kylmää kevyempää, joten ympäristöään lämpimämpi ilma pyrkii ylös.
Katossa oleva pinta säteilee suurimman osan lämpövuostaan. Esimerkiksi 30 C pinta 21 C huoneessa säteilee 52 W/m2 ja konvektiolla siirtyy vain 15 W/m2. Tuo 52 W/m2 menee säteilynä katon näkemiin pintoihin, siis lattiaan, seiniin, ikkunoihin, huonekaluihin ja ihmisiin. Ilmeisesti kattolämmityksellä ko. pinnat ovat huoneilmaa lämpimämpiä.
Patterit nostavat ikkunaa pitkin lämmintä ilmaa kattoon. Ilmeisesti tuolla tulee katonrajaan kuumempi alue kuin kattolämmityksellä. Oleellinen etu on, että ikkunaa pitkin kylmän alasvirtaus estyy varmasti.
Sain joitain hintojakin vihdoin. Lämmityselementit maksavat 70-120 senttiä/W 45 menovedellä. Matalalämpöpatterit maksavat 50 senttiä/W 45 menovedellä. Molemmat hinnat pelkille paneeleille/kattolämmityslevyille/pattereille. Päälle tietysti putkistot ja säätösysteemi. Kaikilla kattosysteemeillä saa maalämmön yhteydessä n. tonnin lisäkuluilla myös viilennyksen.
> Katto on sikäli epäedullinen vesikiertoiselle, että lämpö tunnetusti nousee ylöspäin.
Essonvaari n:o 2 tyhmistelee täydellisen tietämättömyyden suomalla varmuudella.
Pronssimitalia jaossa seuraavalle, kuka kerkiää?
Essoääliötä varten kaappaus lapsille tarkoitetusta tekstistä:
"YKSI parhaista paikoista huomata lämpimän ilman nousevan ylöspäin on sauna. Ylälauteella voi olla tukalan kuuma, mutta lattianrajassa hyvinkin viileä."
Essoääliö voisi sentaa kiukaan kattoon, kun ei luonnollisestikaan muuten usko.
Tuossa on yksi saksalainen seinälämmitysjärjestelmä. https://www.variotherm.com/de/produkte/wandheizungkuehlung-verputzt.html
Samalla firmalla on luonnollisesti myös kattolämmitysjärjestelmä.
Maalämmön ns. "ilmaiskylmän" käyttö on sikäli hankalaa, että kesäisin se kylmä tuppaa olemaan vähemmän kylmää (ja talvisin pakkasen puolella). Monta kertaa on käynyt mielessä MLP:n kylmän käyttö, mutta ainakin tähän asti on tullut suosittua kylmäkoneita.