Kuin hautajaissaatto.

Teineillä on tosiaan paljon mustia talvikamppeita, harmaita huppareita myös. Ei ne enää huomioliivejä pue, vain päiväkotilaisilla niitä näkee. Vielä mustempia ilmestyksiä on nuo päästä varpaisiin peitetyt kaapunaiset . Jo pikkutytöille ne mustat rätit päähän pakotetaan. Mitä se kertoo ajastamme ?

Huomioväri liikenteessä on oma asia. Pukeutumisväriin kiinnitin huomiota, kun olin pankin tilaisuudessa. Oli todella kuin olisi ollut hautajaisissa väärin pukeutuneena. Noin 100 henkilön joukossa ehkä 10 pukeutunut muuhun kuin mustaan, itse näiden 10n joukossa kirjavassa juhlapuserossani. Piti kerätä itseluottamuksensa että kehtasi kävellä salin läpi noutopöytään ja huomasin muiden kiinnittävän huomiota, jota muuten en mitenkään herätä. En silti aio pitää mustaa kuin hautajaisissa, mustalla on minuun apeaksi tekevä vaikutus.

Ruskean eri sävyt näyttävän olevan in.

Kun menen pankkiin pukeudun kuin helevetin enkeli

Kun menen noutopöytään syön kuin susi

Koska mä voin
Eikä kukaan valita
Koskaan

Astunpa mihin tilaan hyvänsä, minut huomataan, vaatteet ovat sivuseikka.

Suomen kurakeleissä tumma vaate on käytännöllinen.
Ei tartte joka kuratippaa joka päivä pestä muuten puhtaasta päällysvaatteesta.

Kyllä tieliikennelaissa pitäisi olla pykälä, mikä velvoittaa kaikkia näkemään ja näkymään liikenteessä. Kevyen liikenteen kulkijat voivat irrallisin keinoin parantaa näkyvyyttä. Huomiota olen kiinnittänyt myös raskassarjalaisiin. Rekoissa ja kuorma-autoissa pitäisi olla takana ylhäälläkin hyvät valot. Monessa onkin tosi hyvät, mutta ei kaikissa.