Wattien perusteet

Anonyymi

Onko teillä tietoa siitä, millä perusteella watit määritellään esimerkiksi polttimolle tai yleensäkin erilaisille sähkölaitteille?

15

1259

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Watti määritellään SI-standardissa ja se on Voltti kertaa Ampeeri ihan riippumatta siitä onko sähkölamppuja paikalla tai ei.

    • Sillä perusteella että tehoa on riittävästi siihen tarkoitukseen mihin polttimo tai laite tulee.

      • Anonyymi

        Taisin ilmaista itseäni liian huonosti. Tarkoitin siis sitä, että millä perusteella esimerkiksi auton parkkipolttimoon, missä on lanka sekä parkille että jarruvalolle, laitetaan merkintä 21w/5w? Onko toinen lanka paksumpi ja toinen ohuempi vai miten tuo wattien määrä määräytyy?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taisin ilmaista itseäni liian huonosti. Tarkoitin siis sitä, että millä perusteella esimerkiksi auton parkkipolttimoon, missä on lanka sekä parkille että jarruvalolle, laitetaan merkintä 21w/5w? Onko toinen lanka paksumpi ja toinen ohuempi vai miten tuo wattien määrä määräytyy?

        Eli mikä mekaaninen tekijä määrittää wattien määrän?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli mikä mekaaninen tekijä määrittää wattien määrän?

        Jos lampussa on vielä hehkulanka, langan vastus on verrannollinen langan pituuteen ja kääntäen verrannollinen poikkipinta-alaan. Lisäksi langan ominaisvastus riippuu lämpötilasta ja metallista. Valmistaja joutuu ensin laskemaan ja sitten käytännössä mittaamaan ennenkuin uskaltaa leimata tuon teholukeman lamppuun. Jos taas lamppu on uudenaikainen energiansäästölamppu, tilanne on kertaluokkaa monimutkaisempi ja vaatii vahvaa sähkäopin ja elektroniikan osaamista!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli mikä mekaaninen tekijä määrittää wattien määrän?

        Teho on jännite kertaa virta.

        Virta on jännite jaettuna resistanssilla.

        Langan muodostama resistanssi määrää langan läpi kulkevan virran kun jännite on tunnettu, eli 12 volttia.

        Resistanssi taas riippuu langan ominaisvastuksesta(siis materiaalista), langan poikkipinta-alasta ja langan pituudesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Teho on jännite kertaa virta.

        Virta on jännite jaettuna resistanssilla.

        Langan muodostama resistanssi määrää langan läpi kulkevan virran kun jännite on tunnettu, eli 12 volttia.

        Resistanssi taas riippuu langan ominaisvastuksesta(siis materiaalista), langan poikkipinta-alasta ja langan pituudesta.

        Ja tuossa siis tuli vastaus kysymykseen, langan pituutta ja paksuutta muuttelemalla asetetaan langan resistanssi sellaiseksi, että se ottaa 12V jännitteestä tietyn virran ja tehon.


    • Anonyymi

      Niin siis watti on tehonkulutus tasavirralla juurikin yllämainittu mutta vaihtovirralla kerrotaan vielä vaihekulman kosinilla ja akseliteho hyötysuhteella.

      Mekaaninen teho on vääntömomentti kertaa kierrosnopeus mutta kaavaan piti lisätä joku että meni oikein. Valovirtaa mitataan lumeneina eikä watteina, polttimon hyötysuhdetta si järjestelmässä lm/w.

      Itse ostin juuri ikh:sta 100w H3 tehovastuksiksi mutta kahdella flukella otti alle 55w. Puuilosta sain polttimot jotka otti todellisuudessa noin 75w. Eli kusettajia kaikki...

      Meikä-

    • Anonyymi

      Tarkoitatko että millä perusteella joku lampun hehkulanka on juuri 5 watin lanka?
      Vaiko sitä paljonko siihen lankaan täytyy kytkeä voltteja ja ampeereita että langassa olisi 5 watin teho?
      Vai tarkoitatko jotain ihan muuta?

      • Anonyymi

        Nykyisen koulutusjärjestelmän mittakaavassa osoitat jo poikkeuksellista älykkyyttä sillä, että jos et ymmrrä jotain asiaa, niin otat siitä rohkeasti selvää, siinä missä koulutusjärjestämä painostaa sinut tyypillisesti teeskentelemään kun asia olisi päivän selvä ja välttämään kaikkia keskustelutilanteita jossa tietämättömyys ja Forrest Gumpin ÄO voisi palastua.

        21/5W polttimossa on langan pituudet abautkerrallaan varmaan samaa luokkaa mutta 21W lanka on paljon paksumpi. Kun lanka on paksumpi, siitä menee enemmän virtaa samalla jännitteellä ja valo on kirkkaampi.

        Tyypillisesti sähköä johtaville materiaaleille on määritelty vaikka metrin pituudelle ja neliön poikkipinta-alalle ns. ominaisvastus 20c lämpötilassa. Poikkipinta-ala, pituus tai lämpötila muuttuu, muuttuu vastuskin. Vastus määrittää läpikulkevan virran kun jännite on vakio, eli vaikka 12V

        Vaikka minun esimerkissäni IKH ja Puuilon 100W H3 kusetuspolttimot oli helppo todeta, kun kytki ne 12V jännitteeseen ja virtamittarin väliin. Puuilon polttimoissa kuitenkin oli silminnähden paksumpi lanka, vaan ei tarpeeksi paksu.

        Helpompi tapa aloittaa polttimovalmistus on kokeilu, eikä laskeminen. Eikä lähtökohtaisesti sähkötekniikassa ampeereita työnnetä yhtään minnekään, vaan piiri ottaa 12v jännitteellä sen verran ampeereita mitä sattuu huvittamaan. Kun tiedetään että jännite on 12V ja virta, eli ampeerit vaikka 2A niin siitä voidaan laskea teho, minkä tehoinen polttimo sattui kokeilujen perusteella syntymään.

        Sitten vielä polttimon värisävystä voi päätellä sen että kuinka hyvin polttimon valovirta on optimoitu. Jos lanka on punertava niin polttimo kestää ikuisesti eikä paljoa valaise. Kun väri lähestyy valkoista niin valoteho paranee mutta polttimon käyttöikä lyhenee. Eli Watit ei määrää välttämättä edes hehkulankapolttimossa sen valon määrää eli Lumen lukemaa.

        Meikä-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyisen koulutusjärjestelmän mittakaavassa osoitat jo poikkeuksellista älykkyyttä sillä, että jos et ymmrrä jotain asiaa, niin otat siitä rohkeasti selvää, siinä missä koulutusjärjestämä painostaa sinut tyypillisesti teeskentelemään kun asia olisi päivän selvä ja välttämään kaikkia keskustelutilanteita jossa tietämättömyys ja Forrest Gumpin ÄO voisi palastua.

        21/5W polttimossa on langan pituudet abautkerrallaan varmaan samaa luokkaa mutta 21W lanka on paljon paksumpi. Kun lanka on paksumpi, siitä menee enemmän virtaa samalla jännitteellä ja valo on kirkkaampi.

        Tyypillisesti sähköä johtaville materiaaleille on määritelty vaikka metrin pituudelle ja neliön poikkipinta-alalle ns. ominaisvastus 20c lämpötilassa. Poikkipinta-ala, pituus tai lämpötila muuttuu, muuttuu vastuskin. Vastus määrittää läpikulkevan virran kun jännite on vakio, eli vaikka 12V

        Vaikka minun esimerkissäni IKH ja Puuilon 100W H3 kusetuspolttimot oli helppo todeta, kun kytki ne 12V jännitteeseen ja virtamittarin väliin. Puuilon polttimoissa kuitenkin oli silminnähden paksumpi lanka, vaan ei tarpeeksi paksu.

        Helpompi tapa aloittaa polttimovalmistus on kokeilu, eikä laskeminen. Eikä lähtökohtaisesti sähkötekniikassa ampeereita työnnetä yhtään minnekään, vaan piiri ottaa 12v jännitteellä sen verran ampeereita mitä sattuu huvittamaan. Kun tiedetään että jännite on 12V ja virta, eli ampeerit vaikka 2A niin siitä voidaan laskea teho, minkä tehoinen polttimo sattui kokeilujen perusteella syntymään.

        Sitten vielä polttimon värisävystä voi päätellä sen että kuinka hyvin polttimon valovirta on optimoitu. Jos lanka on punertava niin polttimo kestää ikuisesti eikä paljoa valaise. Kun väri lähestyy valkoista niin valoteho paranee mutta polttimon käyttöikä lyhenee. Eli Watit ei määrää välttämättä edes hehkulankapolttimossa sen valon määrää eli Lumen lukemaa.

        Meikä-

        Tuo on nykypäivänä täysin mahdollista. Valitettavasti polttimoon on lyöty teholukema. Siinä pitäisi olla lumen-lukema. Tämä siitä syystä, että metalliseoksilla on eri ominaisuuksia ja valmistajat ovat ajan myötä oppineet tekemään polttimoita, joista saa saman lumen-määrän pienemmällä watti-määrällä kuin aikaisemmin. Se ei oikeastaan ole huijausta, koska hyväksyttäväksi menevää polttimoa verrataan referenssi-polttimoon. Jos valoa tulee sama määrä => leimataan sama watti-määrä. Näin ei valmistajien tarvitse kertoa eri metalli-seostensa ominaisuuksia julki vaan liikesalaisuus säilyy. Ja referenssi-lamppuna taitaa olla tietyn langan paksuuden ja pituuden omaava wolfram-langasta väännetty edisonin lamppu? En nyt jaksa etsiä määritelmää tuolle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on nykypäivänä täysin mahdollista. Valitettavasti polttimoon on lyöty teholukema. Siinä pitäisi olla lumen-lukema. Tämä siitä syystä, että metalliseoksilla on eri ominaisuuksia ja valmistajat ovat ajan myötä oppineet tekemään polttimoita, joista saa saman lumen-määrän pienemmällä watti-määrällä kuin aikaisemmin. Se ei oikeastaan ole huijausta, koska hyväksyttäväksi menevää polttimoa verrataan referenssi-polttimoon. Jos valoa tulee sama määrä => leimataan sama watti-määrä. Näin ei valmistajien tarvitse kertoa eri metalli-seostensa ominaisuuksia julki vaan liikesalaisuus säilyy. Ja referenssi-lamppuna taitaa olla tietyn langan paksuuden ja pituuden omaava wolfram-langasta väännetty edisonin lamppu? En nyt jaksa etsiä määritelmää tuolle.

        Eiköhän ne hehkulamppujen valmistukseen liittyvät liikesalaisuudet ole nykypäivänä kokolailla arvottomia.


      • Anonyymi

        Tarkoitin sitä, että millä mekaanisilla perusteilla polttimon kantaan laitetaan merkintä esimerkiksi 21/5w.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitin sitä, että millä mekaanisilla perusteilla polttimon kantaan laitetaan merkintä esimerkiksi 21/5w.

        Suuret kiitokset kaikille erittäin hyvistä vastauksista, tiedonjanoni on tyydytetty, kiitoksia! 👍👍


    • Anonyymi

      Tässä tuli kyllä hyvää oppia itsellekin kun tuo yksi Pro tiesi kertoa että polttimoon painetaankin virheellisesti wattiluku, jota volfram-lamppu vastaisi.. Ei suinkaan sähkötehonkulutus jota Watti oikeasti edustaa. Homma toimii niin kauan kun joku keksii tehdä polttimoista tehovastuksia...

      Esimerkiksi nämä polttimot ei ehkä olekaan 100% kusetus/joke, vaan ottavat oikeasti tasan 60/55W 12V jännitteellä, ja paksuilla piuhoilla ajonaikana jopa enemmän...
      https://www.valostore.fi/tuote/halogeenipolttimo_philips_x_tremevision_130_6055w_h4/?variant=6062&gclid=EAIaIQobChMItvysxOzw5QIVBeWaCh2FDg32EAQYASABEgJAY_D_BwE

      Voisi jopa harkita tuollaisia polttimoita autoon, ei optiikkaa pilaavia amis-ledejä eikä sulaneita/haljenneita umpioita...

      Meikä-

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Yritystuet 10 mrd. vuodessa, eli yrittäjäriski valtiolla kuten kommunismissa

      Pelkästään Viking Linen viinanhakuristeilyitä sponsoroidaan 20 miljoonalla eurolla vuosittain. Dieselin verotukikin on
      Yrittäjyys
      53
      6247
    2. Pystyisitkö pitämään

      Näppejä erossa jos tulisi siihen tilaisuus
      Ikävä
      57
      5743
    3. Sture Fjäder haluaa tuensaajien nimet julki

      Kokoomuspoliitikko haluaa yli 800 euroa kuukaudessa tukia saavien nimet julki. Ehkä olisi syytä julkaista myös kuvat? h
      Maailman menoa
      106
      4880
    4. En saa sua mielestäni vaikka tekisin mitä

      Mikä tähän auttaa.. ei mikään. Edes aika. Kaivan sut kohta vaikka kivenkolosta että saan kysyä haluatko sinäkin💛
      Ikävä
      16
      3873
    5. Luotathan siihen tunteeseen, joka välillämme on?

      Uskothan myös, että se kestää tämän? Kaipaan sinua valtavasti. Vielä tehdään yhdessä tästä jotain ihmeellistä ja kaunist
      Ikävä
      44
      3773
    6. Riikka on siis suomalaisille velkaa 84 mrd

      Jos kauhukabinetti istuu vaalikauden loppuun. Keskimäärin yli 20 miljardia uutta velkaa rikkaiden veronalennuksiin jokai
      Maailman menoa
      131
      3472
    7. Onnettomuus

      Hukkajärventiellä kolaroi lavetti ja henkilöauto. Uutista ei missään! Hys hys ollaanko hiljaa tästäkin?
      Kuhmo
      5
      3320
    8. Sanna on suomalaisille siis velkaa 24 mrd euroa

      Muistanette vielä kuinka Italian remonttirahoja perusteltiin sillä, että italialaiset ostaa suomalaisilta paidatkin pääl
      Maailman menoa
      168
      2936
    9. Tuntuuko ettet tiedä

      Enää miten toimia mun suhteen. Kun en taida tietää itsekään
      Ikävä
      25
      2729
    10. Maahanmuuttajat torjuvat marjanpoiminnan - "emme ole rottia"

      Ruotsalaisen journalistin selvitys paljasti, miksi maahanmuuttajat kieltäytyvät työstä. Taustalla vaikuttavat kulttuuris
      Maailman menoa
      51
      2597
    Aihe