Onko teillä tietoa siitä, millä perusteella watit määritellään esimerkiksi polttimolle tai yleensäkin erilaisille sähkölaitteille?
Wattien perusteet
Anonyymi
151331
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Watti määritellään SI-standardissa ja se on Voltti kertaa Ampeeri ihan riippumatta siitä onko sähkölamppuja paikalla tai ei.
Sillä perusteella että tehoa on riittävästi siihen tarkoitukseen mihin polttimo tai laite tulee.
Taisin ilmaista itseäni liian huonosti. Tarkoitin siis sitä, että millä perusteella esimerkiksi auton parkkipolttimoon, missä on lanka sekä parkille että jarruvalolle, laitetaan merkintä 21w/5w? Onko toinen lanka paksumpi ja toinen ohuempi vai miten tuo wattien määrä määräytyy?
Eli mikä mekaaninen tekijä määrittää wattien määrän?
Jos lampussa on vielä hehkulanka, langan vastus on verrannollinen langan pituuteen ja kääntäen verrannollinen poikkipinta-alaan. Lisäksi langan ominaisvastus riippuu lämpötilasta ja metallista. Valmistaja joutuu ensin laskemaan ja sitten käytännössä mittaamaan ennenkuin uskaltaa leimata tuon teholukeman lamppuun. Jos taas lamppu on uudenaikainen energiansäästölamppu, tilanne on kertaluokkaa monimutkaisempi ja vaatii vahvaa sähkäopin ja elektroniikan osaamista!
Teho on jännite kertaa virta.
Virta on jännite jaettuna resistanssilla.
Langan muodostama resistanssi määrää langan läpi kulkevan virran kun jännite on tunnettu, eli 12 volttia.
Resistanssi taas riippuu langan ominaisvastuksesta(siis materiaalista), langan poikkipinta-alasta ja langan pituudesta.
Ja tuossa siis tuli vastaus kysymykseen, langan pituutta ja paksuutta muuttelemalla asetetaan langan resistanssi sellaiseksi, että se ottaa 12V jännitteestä tietyn virran ja tehon.
Niin siis watti on tehonkulutus tasavirralla juurikin yllämainittu mutta vaihtovirralla kerrotaan vielä vaihekulman kosinilla ja akseliteho hyötysuhteella.
Mekaaninen teho on vääntömomentti kertaa kierrosnopeus mutta kaavaan piti lisätä joku että meni oikein. Valovirtaa mitataan lumeneina eikä watteina, polttimon hyötysuhdetta si järjestelmässä lm/w.
Itse ostin juuri ikh:sta 100w H3 tehovastuksiksi mutta kahdella flukella otti alle 55w. Puuilosta sain polttimot jotka otti todellisuudessa noin 75w. Eli kusettajia kaikki...
Meikä-
Tarkoitatko että millä perusteella joku lampun hehkulanka on juuri 5 watin lanka?
Vaiko sitä paljonko siihen lankaan täytyy kytkeä voltteja ja ampeereita että langassa olisi 5 watin teho?
Vai tarkoitatko jotain ihan muuta?
Nykyisen koulutusjärjestelmän mittakaavassa osoitat jo poikkeuksellista älykkyyttä sillä, että jos et ymmrrä jotain asiaa, niin otat siitä rohkeasti selvää, siinä missä koulutusjärjestämä painostaa sinut tyypillisesti teeskentelemään kun asia olisi päivän selvä ja välttämään kaikkia keskustelutilanteita jossa tietämättömyys ja Forrest Gumpin ÄO voisi palastua.
21/5W polttimossa on langan pituudet abautkerrallaan varmaan samaa luokkaa mutta 21W lanka on paljon paksumpi. Kun lanka on paksumpi, siitä menee enemmän virtaa samalla jännitteellä ja valo on kirkkaampi.
Tyypillisesti sähköä johtaville materiaaleille on määritelty vaikka metrin pituudelle ja neliön poikkipinta-alalle ns. ominaisvastus 20c lämpötilassa. Poikkipinta-ala, pituus tai lämpötila muuttuu, muuttuu vastuskin. Vastus määrittää läpikulkevan virran kun jännite on vakio, eli vaikka 12V
Vaikka minun esimerkissäni IKH ja Puuilon 100W H3 kusetuspolttimot oli helppo todeta, kun kytki ne 12V jännitteeseen ja virtamittarin väliin. Puuilon polttimoissa kuitenkin oli silminnähden paksumpi lanka, vaan ei tarpeeksi paksu.
Helpompi tapa aloittaa polttimovalmistus on kokeilu, eikä laskeminen. Eikä lähtökohtaisesti sähkötekniikassa ampeereita työnnetä yhtään minnekään, vaan piiri ottaa 12v jännitteellä sen verran ampeereita mitä sattuu huvittamaan. Kun tiedetään että jännite on 12V ja virta, eli ampeerit vaikka 2A niin siitä voidaan laskea teho, minkä tehoinen polttimo sattui kokeilujen perusteella syntymään.
Sitten vielä polttimon värisävystä voi päätellä sen että kuinka hyvin polttimon valovirta on optimoitu. Jos lanka on punertava niin polttimo kestää ikuisesti eikä paljoa valaise. Kun väri lähestyy valkoista niin valoteho paranee mutta polttimon käyttöikä lyhenee. Eli Watit ei määrää välttämättä edes hehkulankapolttimossa sen valon määrää eli Lumen lukemaa.
Meikä-
Tuo on nykypäivänä täysin mahdollista. Valitettavasti polttimoon on lyöty teholukema. Siinä pitäisi olla lumen-lukema. Tämä siitä syystä, että metalliseoksilla on eri ominaisuuksia ja valmistajat ovat ajan myötä oppineet tekemään polttimoita, joista saa saman lumen-määrän pienemmällä watti-määrällä kuin aikaisemmin. Se ei oikeastaan ole huijausta, koska hyväksyttäväksi menevää polttimoa verrataan referenssi-polttimoon. Jos valoa tulee sama määrä => leimataan sama watti-määrä. Näin ei valmistajien tarvitse kertoa eri metalli-seostensa ominaisuuksia julki vaan liikesalaisuus säilyy. Ja referenssi-lamppuna taitaa olla tietyn langan paksuuden ja pituuden omaava wolfram-langasta väännetty edisonin lamppu? En nyt jaksa etsiä määritelmää tuolle.
Eiköhän ne hehkulamppujen valmistukseen liittyvät liikesalaisuudet ole nykypäivänä kokolailla arvottomia.
Tarkoitin sitä, että millä mekaanisilla perusteilla polttimon kantaan laitetaan merkintä esimerkiksi 21/5w.
Suuret kiitokset kaikille erittäin hyvistä vastauksista, tiedonjanoni on tyydytetty, kiitoksia! 👍👍
Tässä+tuli+kyllä+hyvää+oppia+itsellekin+kun+tuo+yksi+Pro+tiesi+kertoa+että+polttimoon+painetaankin+virheellisesti+wattiluku,+jota+volfram-lamppu+vastaisi..+Ei+suinkaan+sähkötehonkulutus+jota+Watti+oikeasti+edustaa.+Homma+toimii+niin+kauan+kun+joku+keksii+tehdä+polttimoista+tehovastuksia...