Vähemmän ostoshelvettitungoksia, vähemmän kalliita lahjoja ja krääsää,
kun aikaiset veronpalautuksetkin voi olla jo kulutettu.
Markkinataloudelle huono asia. Ehkä ei mikään muutu ?
kun aikaiset veronpalautuksetkin voi olla jo kulutettu.
Markkinataloudelle huono asia. Ehkä ei mikään muutu ?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Alet alkaa ennen joulua ?
Ai no ei se sitten vaikuta mitään....
YT-neuvottelua pukkaa ainakin jatkuvaa syöttöä että joulu ei joka huushollissa ole niin riemuista aikaa. Ei kaikilla ole kalliita lahjoja. Jollain ei yhtään. Ja jouluna korostuu yksinäisyyskin. Joulu jakaa ihmisiä köyhiin ja rikkaisiin, perheellisiin ja yksinäisiin.
En tykkää joulusta. En vietä joulua sen kummemmin enää. En ole tyypillinen 70-80v. suomalainen siinä mielessä, mutta aina toivon mielessäni hyvää joulua kaikille.
Vanhanajan joulu olisi ihana. Lahjatkin tehtii enimmäkseen itse eikä markkinahumusta ollut tietoakaan. Kuusi koristeltiin yhdessä, oli tonttupiirileikkejä
, joulusauna, joskus joulupukki ja sitten vain nautittiin toistemme seurasta ja joulupöydän antimista, jotka oli perinteisiä suomalaisia.
Kotitekoisia meilläkin oli joululahjat lapsena.
Äiti oli nopsa tekemään käsitöitä ja saatiin uutta villatakkia, lapasta, sukkaa, nukenvaatteita ...
Isä nikkaroi meille leikkikaluja ja joskus naapurinkin tenaville.
Harvoin mitään kaupasta ostettua, paitsi silloin, kun kaupunkilaissukulaiset lähettivät meille joulupaketteja, joissa oli jotain suuren maailman ihmeitä, joista ei oltu osattu untakaan nähdä.
Viimeisimmän kotijoulun muistot täytyisi kaivaa jostakin 80-luvun lopulta.
Vaimoni hoitaa kortit ja lahjukset. Huiskii puikoilla jotakin ja lisäksi eilen osti lastenlapsille jotain vaatetavaraa ja jotkut pollukat. Molemmat jälkikasvut lösseineen saapuvat ensi viikonvaihteeksi.
50 vuotisen avioliiton suku- ja perhejoulujen aikana joulukinkku on ollut pöydässämme kolme tai neljä kertaa.
Ei minkäänlaisia lahjoja, ei ainuttakaan joulukorttia kellekkään,
vain halaus ja suukko poskelle
jos sattuu näkemään livenä läheisiään,
menis joulunseutu äkkiä taas ohi,
inhottaa koko joulu-hässäkkä,,,
kurkkuamyöten täynnä hulinaa,,,
Monena vuoten olen jo valinnut minkälaisen Joulun haluan viettää. Kotiin en enään kutsu aatoksi, niitä vuosia oli jo niin monen monta!
Samoin etelässä en joulua vietä, silloikaan en valinnut jouluruokia, joskin niitäkin oli tarjolla.
Vuosi vuodelta on ateriat keventyneet, uusia viherherkkujakin on päässyt joulupöytään kunniaan.
Vielä ei ole tarvinnut päättää, tai kieltäytyä kutsusta isompiin aattotapaamisiin, mutta uskon nuorten työelämässä puurtavien kaihtavan jo koko suvun kutsumista.
Minusta on ihan mieluista olla yksinkin, koti juuri omalla tavallani joulumielellä, sopivasti mieliruokia, ei minulle tarvitse olla perinteisiä pitkäpaistoisia
laatikoita,.ruokaperinteitä ymmärrän oikeastaan vain sesongin mukaan.
Possujen teurastus myöhään syksyllä, on säätänyt tuon kinkkuherkuttelun meillä, ja miks'ei,.... kyllähän pari viipaletta hyvää kinkkua jouluna maistuu,...sentin silavalla 😋
Joulu hömpötykset menny ohi, vaimon eläessä hän kyllä laittoi aina joulua, nyt yksin ukkona ei vanha nuorru jouluun, hilpetööri koristeita on varastossa.
En osta lahjoja kun sovittu jälkikasvun kanssa, ainoastaan siirrän rahaa ja saavat ostaa mieleistä.
Jouluruuat ei juuri poikkea arkiruuista, tuntuu ruokapöytä kuin olisi joulu ainainen, joulumieli häh sehän voi yllättää juhannuksena.
Joulumieli onkin tärkein, laulun sanoin hyvä, lämmin, hellä, ja tokihan meille Pohjolan asukkaille on helpompi kukkean kesän aikaan itsekin kukoistaa . Mutta en yhdy toiveeseen, että oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen. Juhlan pitää erottua arjesta, tunnelma on tärkein, enkä itse kaihda vaivannäköä ilahduttaakseni läheisiäni ja lähimmäisiäni , saan siitä itsekin niin paljon hyvää mieltä. Pimeään kylmään aikaan käy lämmin henkäys talvisäässä, syttyy valot tuhannet.
Joululaujen sanoissa näyttäytyy suomalainen vanhanajan joulu valmisteluineen ja syyllisyyksineen : arkihuolesi kaikki heitä , mieles nuorena nousta suo. On äiti laittanut kystä kyllä , reippahasti käypi askeleet, äidin hommat on niin kiireiset ja taatto lähti innoissaan joulukuusen hankintaan. Puun vihreen oksat kiedomme hopein kultavöin , suun ruoka, juoma, meno muu... ja lopulta : laps hankeen hukkuu, unhoittuu.
Paria kertaa lukuunottamatta on ollut joulukinkku pöydässä, ja näin on tarkoitus myös tänä jouluna, vaikka olemme nyt kahden kesken. Kinkku vain pienenee viime vuotisesta.
Muuten perinteisesti mennään, vain joulukuusta emme hanki.
Joulu on liian monta vuotta ollut yhtä markkinahumua.
Se lyö vastaan joka vuosi aikaisemmin.
Tiu'ut ja joululaulut soi kyllästymiseen asti kaupungin keskustassa.
Osta ! Osta ! Osta !
Ihmisille tulee henkisiä paineita enemmän tai vähemmän.
Ainakin perheille, joissa on lapsia.
Lahjoja ja ruokaa. Äidit on hiki päässä. Työssäkin pitää käydä.
Yhdessä yössä pitäisi sitten kaikelta humulta pystyä henkisesti rauhoittumaan jouluaattoon.
Äidit on naatteja jouluaattona.
Monet isätkin ?
Joulun tarkoitus ja sen markkinahumu on äärimmäisen kaukana toisistaan.
Ei voi välttyä kaupallisuudelta vaikka kuinka haluaisi.
Aika hiljainen kai, jouluni on..
Pirre
Luin juuri Hätälän lipeäkalareseptejä, ja syttyi halu keittää ihan perinteinen lipeäkala ateria ja kunnon voinen valkokastike. Suolan ja maustepippurin siroittelu lautasella kalaan ja kastikkeeseen,..ja sitten vaan nauttimaan !
Viikolla voi jo lipeäkalaa syödä, ei aattona jaksa niin monia lajeja,...joulun jälkeenkin se vielä maistuu.
sini.s
Viime jouluna etsin järjestöä, joka jakaa jouluiloa köyhille lapsiperheille.
Muistin, että yhdessä työskenteleekin tuttuni, mutta hän sanoi: älä tänne lahjoita, rahat menee melkein kaikki järjestön pyörittämiseen.
Onkohan mitään järjestöä/kanavaa, jossa lahjoituksista lapsiperheen jouluunkin menisi rahaa eikä vain järjestölle ?
Seurakunnat jakavat ilman erikseen palkattua väkeä lahjoituksia köyhille.