Kuka minä olen?

Olen 20-vuotias nainen. En kykene rakastamaan tai ihastumaan. En ole ikinä ollut edes lievästi kenestäkään kiinnostunut. En myöskään tunne seksuaalista vetovoimaa. Aina kun jossain on edes pieni vihjaus seksiin tunnen että se on ällöttävää ja voisin oksentaa. Aina kun jossain on suutelevia pariskuntia katson heitä kuin ulosteläjää. Ei, en ole kokenut ikinä seksuaalista häirintää. Minulla oli normaalit ja ihanat vanhemmat eikä minua kiusattu lapsena. Olen toki kokenut paljon vakavia ja pahoja asioita mutta olen kestänyt. En tiedä miksi kutsutaan ihmistä joka ei tunne rakkautta eikä intohimoa tai seksuaalista nälkää. En tiedä liittyykö tuo piirre minussa kyyniseen ja kylmään luonteeseeni. Olen jotenkin aina uskonut että rakkautta ei oikeasti ole olemassa. Mietin tässä vaan kun on olemassa kaikki homot, lesbot. Bi:t, panit, aseksuaalit. Mikä minä sitten olen? Mihin ryhmään minä kuulun? Psykopaatti minä en ole jos joku sitä miettii. Olen vain muuten erillainen. Meinaan kyllä minä rakastan kissaani, äitiäni, isääni jne. Mutta sellaista parisuhde/ihastus/vetovoima/seksuaalisuuteen liittyvää tunnetta en voi tuntea. En edes osaa kuvitella mitä toiset silloin tuntevat. Olen jopa ollut suorastaan vihainen ystävilleni kun he itkevät jonkun eksän perään. En nääs ymmärrä miksi he itkevät. En tajua mitä he muka menettivät. Uusia voi löytää tämän tästä. Tai niin ainakin ajattelen. En tiedä mikä ystäviäni vaivaa ja he taas ajattelevat minun olevan viallinen. Hupaisaa, eikö? Katsos minun vinkkelistäni ihmiset jotka rakastuvat ovat jotenkin rikki, viallisia. Joten. Koska kaikilla muilla on nimitys omalle ominaiselle piirteelleen niin miksi minun kaltaistani kutsutaan? Kummajaiseksi. Oudoksi, friikiksi, Alieniksi vai onko tällä siis mitään nimitystä? Minulle on kaikki aina helpompaa pitää kaikki listattuna ja järjestyksessä joten tämä tuottaa raivostuttavaa pään vaivaa kun ei voi lokeroida itseään mihinkään.