Sattuuko joku tietämään, mitä nämä Michiganit ovat tyypiltään, joita näissä kuvissa näkyy tietöissä?
http://www.stripmine.org/spdeup10.htm
Löytyisikö noista suurista Michiganeista lisää kuvia?
http://www.stripmine.org/spdeup10.htm
Löytyisikö noista suurista Michiganeista lisää kuvia?
Vastaukset 7
Vanhimmat
...suurin Michigan-kuormaaja lienee ollut malli 675: painoa 175 tonnia, kahdessa moottorissa hotua yhteensä 950 kW eli lähes 1300 hv.
”...in 1970 Clark Michigan unveiled the world's first giant loader, the 175 tonne class 675 prototype, which was powered by twin engines delivering a total of 950 kW. ”
http://www.wme.com/features/dec2001/lode.htm
Samassa jutussa on puhetta LeTourneaun mallista L-2350. Työpaino 245 tonnia. Suurimmat dumpperit (Cat ja Liebherr) ottavat kuormaa 360 tonnia; sellaisen LeTourneaun kerrotaan huitaisevan täyteen viidellä mätöllä (kantaa 40,5 kuution kauhassaan kuormaa yli 70 tonnia!) Moottoritehoa hyvän matkaa kolmatta tuhatta hv.
Se LeTourneau L2350 löytyy täältä. PDF-esitekin on tarjolla klikkaamalla sivulla olevaa linkkiä.
http://www.letourneau-inc.com/html/equipment/mining/L-2350.html
Pillarin suurimmalla pyöräkuormaajamallilla 994D on painoa 191,2 tonnia; moottorin nettoteho (vauhtipyörältä) on 933 kW (1250 hv). Kauhakoot 15-31 m3 ja painoa kuormassa saa olla enimmillään 38 tonnia.
http://www.cat.com/cda/layout?m=37840&x=7
Pillarinkin suurin pyöräkuormaaja painaa siis yli puolitoistakertaisesti sen mitä yhtiö suurin telapuskutraktori D-11!
...Clark Michigan 675:ta, olisi myytävänä hintaan 275000$, mukana toiset renkaat! Mahtava kone!
Kyllä tuollakin lykkis lumet pihasta...V16 ja 725hp...huh!
http://www.pottupellossa.com/galleria/displayimage.php?album=92&pos=7
kooltaan ja painoiltaan Suomem kamaralla liikkuu? Kysyn kun tuntuu olevan asiasta tietoista porukkaa foorumilla..
on yhellä tutulla ainaski ollu jotain hirviö misikaneja, viimeks kun kävin niin oli ainaski kauha tallella. oli sitä luokkaa että Fiat Ducato maxi olis mahtunu sisään :D
pitäiskö ostaa sellanen 175 tonnin misikani lumi hommiin? :D
Lumitöissä ei koosta ole aina pelkkää etua.
Olin lomalla Intistä kevättalvella 1970. Kotipaikkakunnallani ryhdyttiin juuri silloin avaamaan järven jäälle jäärataa. En muista, oliko siellä määrä pitää ravit vai ajaa autoilla kilpaa.
Kalustoksi oli tilattu Volvo LM 640 -pyöräkuormaaja ja 2-akselinen k-auto kärkiauralla. Lunta oli jäällä kuitenkin niin paksulti, että kalusto kävi auttamatta kepoiseksi eikä valmista alkanut tulla ollenkaan riittävään tahtiin. Aikataulu painoi päälle.
Tiedettiin, mistä löytyisi Cat 966B, työpaino jossain 15-16 tonnin huitteilla. Sen kuski oli kuitenkin ties missä viikonlopun viihteellä. Niinpä koneen puikkoihin sitten istutettiin minut.
Koneen paino ja teho riittivät nyt (ja minun "ammattitaitonikin" joten kuten). Jäärata avautui kuin avautuikin.
Aivan loppuvaiheissa hommaa sitten huomasin, että olen koneineni keskellä vesilammikkoa. Jää oli myös painunut jonkin verran kuopalle! Pois yrittäessäni pyörät jauhoivat tyhjää veden liukastamalla jäällä. Sain heijata kotvan edestakaisin ennen kuin pääsin pitävälle alustalle.
Ilmeisesti järven pohjassa oli tuolla kohtaa lähde, josta pulppuava vesi oli pitänyt jään ohuempana.
En ollut kovinkaan kaukana rantaviivasta. Tuossa rannassa tiedettiin olevan pitkälle varsin matalaa hiekkapohjaa ja sitten äkkijyrkkä penger. Olin luullakseni vielä "turvallisesti" matalan osan päällä. Jos jää olisi kunnolla pettänyt, ei kone olisi painunut syvällekään -- mutta olisi voinut olla veikeä pois ongittava joka tapauksessa!
Aivan mahdottomuus ei ole sekään, että ranta oli tuolla kohtaa niin matala ja jää niin paksu, että periksi antanut jää otti jo pohjaan kiinni koneen painon alla sujuessaan. Joka tapauksessa minulla oli ratissa jo jonkin aika kylmä rinki p-ssä ennen kuin onnistuin pääsemään liukkaasta "montusta" ylös!
No, radan linjausta muutettiin jonkin verran niin että tuo märkä kohta tuli kierretyksi. Rata saatiin auki ajallaan.