Lähestyn vanhaa jopa sairaan näköistä miestä.
Hän on työtön ollut pitkän ajan.
Hänellä on silmäpusseja on ylipainoa.
Mutta hän on niin lämmin henkinen ja helposti lähestyttävissä!!
Me osamme kommunikoida.
Hän ei katso minua kuin hullua eikä ajaa pois niin kuin kaikki rikkaat työtä tekevät Suomessa, jotka pakenevat sosiaalisia tilanteita vihan ja pelon sekaisesti.
Työllistetyt eivät ole oikeita ihmisiä, mutta osia heistä.
Heidän perheensä on muovinen, koska se on oikean perheen heijastuma.
Köyhän työttömän kanssa pääsen samalla aallon pituudella keskustella ja keskustella.
Hän on työtön ollut pitkän ajan.
Hänellä on silmäpusseja on ylipainoa.
Mutta hän on niin lämmin henkinen ja helposti lähestyttävissä!!
Me osamme kommunikoida.
Hän ei katso minua kuin hullua eikä ajaa pois niin kuin kaikki rikkaat työtä tekevät Suomessa, jotka pakenevat sosiaalisia tilanteita vihan ja pelon sekaisesti.
Työllistetyt eivät ole oikeita ihmisiä, mutta osia heistä.
Heidän perheensä on muovinen, koska se on oikean perheen heijastuma.
Köyhän työttömän kanssa pääsen samalla aallon pituudella keskustella ja keskustella.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onneksi Suomessa työlliset ihmiset pitävät vanhasta työttömästä miehestä huolen, nuoret terveet työttömät eivät sitä tee vaan ovat ensimmäiseksi vaatimassa omaa osuuttaan vanhoille sairaille tarkoitetusta kakusta. Siksi vanhoille ja sairaille ei riitä sitä joka heille kuuluu.
elämme vain kerran, joten miksi viettää sitä lyhyttä aikaa tekemällä töitä. Sen sijaan voi viettää aikaansa hauskasti juovuksissa. Jos töissä voisi olla kännissä voisin minäkin tulla töihin. Mutta töissä ovat vain tylsät ihmiset tekemässä tylsää työtä. Töiden jälkeen tylsät ihmiset menevät tylsään kotiinsa viettämään tylsää aikaa koska ei voi juoda kun pitää mennä seuraavana aamuna taas tylsään työpaikkaan tekemään tylsää työtä.
Se on maailma paljon muuttunut sitten 70 luvun .Suomi oli tuolloin paljon vaatimattomampi ja ihmisten toiveet pienempiä.Inhimilisyys istui kuitenkin ihmisissä yhteisöllisyyden myötä,sillä tuolloin ihmiset naapurustossa tunsivat toisensa ja tervehtivät ohikulkijoita. Ei ollut kännyköitä ,mutta yhteyden pito oli yhteisöllisempää ja väittäisi että jopa intesiivisempää,sillä ihmiset jokseenkin olivat toisilleen tutumpia ja tietoisempia yhteisön jäsenien päivittäisistä rytmeistä jota jopa yhteiselollinen yhteyden pito luontaisesti edellytti.
Tuolloin ihmisten asema myös ikäjakaumien myötä oli selkeä .Lapsen asema oli selkeä,kuten myös nuoren .yhteikunnan hierarkiass tunnitettiin ja tunnutettiin vanhempien ,että vanhuksien asema toisin kuin nykyisellään. Tänäpäivänä saattaa havaita puperteetin aikaistuneen ja jokseenkin saattaa vanhemmasta näkökulmasta tuntua lasten ottavat pupertiteetin elkeitä. Aivan samoin näyttää vanhuus siirtyneen jonnekin hamaan tulevaisuuteen .Tuo kongretisoituu parhaimmillaan eläkeiän nousussa, jolloin vanhemmaksi työväestöksi ennen ,myöhäisemmässä keski iässä olleet koettiin vanhoiksi työntekijöiksi ,jolloin hillä oli oppi ja odoitus eläkkeelle siitymisestä 60 :nen ikävuoden lähetyessä. jos tuonne asti työelämässä jaksoivat. Usein heidät siirrettiinkin eläkkeelle varhaisemmin .Takavuoosina lähes kaikki olivat eläkeläisiä 58 ikävuoden jälkeen. Nyt heitä mielellään kuntotettaisiin ja kielletään ikääntyminen ,kutsumalla heitä nuoriksi.
Perinteiset määritelmät lapsuus ja nuoruus 15-24 ikävuoteen ja nuoren aikuisuuden käsitys 20, 35 :teen ikävuoteen on käsitteinä saanut huutia,aivan kuten myös keski ikä käsitteenä 40:stä ,60 :neen vuoteen ja tuon jälkeen alkava vanhuus. Se onko ihminen kuitenkaan muuttunut, muuttuneiden k'äsitteiden ja maailman kuvan myötä todellisuudessa on toinen juttu ,kuten myös se onko realiteetit kaikkien käsitteiden ja toimien mukaisia. Kaikki edistys ei ole kehitystä, saati edistys sivitystä.
On se viinaan menny joillain työpaikkakin.