tuluppa

Hesalaenen oll kylläelemässä savossa päen kun hölömööksissään män jututtelemmaan isäntee, jolta oll vuokranna sen hetkisen maja paekkasa.. hyvät päevät toevottelvat ja hesalaenen sitten nohevana rupes kyselemmään kaeken laesta mihin isäntee vastael minkä pysty.

-kuinkas paljon ne isännän lehmät oikein lypsää?
-emäntä se meellä nuo lypsy hommat hoetaa, eenä lehmät ossoo ite tehä muuta ku kusta ja paskoo.
-Ahaa. No paljonkos sitä viljaa tuosta teidän pellostanne oikein vuosittain lähtee.
-ee siitä rehupellosta oo ennenkää viljoo suatunna.
-Hyvinkös ne postit kulkee näin maaseudulla?
-vanahat ämmäthän nuo aena kiertää juoruilemassa talosta talloon, mittee ne ee tiijä, nii siitä hyö ottaavatten selon äkkiseltään.

ja aenahan on käänynnä niin, että kesken parraimmankin seerustelun tulloo se kiusallinen hilijanen hetki..
viimeen isäntä alako vuorostaan kyselemmään

-Tietääkös se kaapunkilaenen mittee erroo on meejän lehmillä ja postilaatikolla?
-En taida tietää
-No, sitte lienee parempi että laetan poojan hakemaan päevän postin

(tästäkös hesalaenen hermostu ja isäntä vuan jatkaa kyselyään)

-No tiijättäkös työ mikä se on se hirnaakan pesä?
-no en tiedä.
-Hevosen paska kasa.

Tämän seerustelu hetken jäläkeen oll tuas ihan hilijasta. Isäntä vuan vuoleskeli puu palastaa ja hilijasuutta kestikkii sitten hyvän tovin. viimeen hesalaenen avas tuas se sana arkkusa.

-Tietääkös se isäntä millainen elävä se kilpikonna on?
-jaa'a. kyllähän tuo ihan kävelevvää lehmän paskoo muistuttaa. Poojalle hommattiin semmonen elävä mutta se taes hävitä viime kesänä lehmien laetumelle. Aenakkii lehmät oll meleko vaahkon olosia jonku aekoo.

-Minä luovutan. Ei teidän kanssanne voi keskustella kuin järkevän ihmisen kanssa, vastailette mitä mieleen juolahtaa ja pidätte ihan pilkkananne. Ja mitä te oikein koko ajan siinä vuoleksitta puukollanne
-No alakuun meenasin tehhä venneen tapin, mutta taajannii tehhä tästä kysyjän persiiseen tulupan