Itämerelle optimoitu vene

Paitsi matkakatti kryssiominaisuuksien osalta.

Ja trimaraanin pitää olla todella iso, jotta siinä olisi minkäänlaisia sisätiloja.

Anonyymi kirjoitti:

Paitsi matkakatti kryssiominaisuuksien osalta.

Ja trimaraanin pitää olla todella iso, jotta siinä olisi minkäänlaisia sisätiloja.

Ensimmäisessä kohdassa sisätilat eivät kuuluneet vaatimuksiin.

Toisessa kohdassa kryssiominaisuudet eivät kuuluneet vaatimuksiin.

Luepa ne vaatimukset hieman huolellisemmin uudestaan. Jos vaikka menisivät perille kun tarpeeksi moneen kertaan niitä kertaat.

Miksi? Onko kaislikoissa jotain erityistä mielenkiintoa? Omat syväkykset ovat olleet 1,1 - 1,65 - 1,95 Muutamat sisimmät väylät jäivät optioista pois, kun syväys kasvoi 1,65:een, mutta mistään en kokenut sen takia jääväni paitsi. 1,95 vaati lähinnä vähän lisää tarkkuutta navigointiin, mutta lisärajoituksia tuli varsin vähän. Aina on ollut toinen ihan yhtä hyvä paikka tarjolla, jossa on se muutama kymmen sentti enemmän vettä. Kartan syvyystietoihin et voi kuitenkaan luottaa niin, että metrin ero syväyksessä merkitsisi.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi? Onko kaislikoissa jotain erityistä mielenkiintoa? Omat syväkykset ovat olleet 1,1 - 1,65 - 1,95 Muutamat sisimmät väylät jäivät optioista pois, kun syväys kasvoi 1,65:een, mutta mistään en kokenut sen takia jääväni paitsi. 1,95 vaati lähinnä vähän lisää tarkkuutta navigointiin, mutta lisärajoituksia tuli varsin vähän. Aina on ollut toinen ihan yhtä hyvä paikka tarjolla, jossa on se muutama kymmen sentti enemmän vettä. Kartan syvyystietoihin et voi kuitenkaan luottaa niin, että metrin ero syväyksessä merkitsisi.

Lue lisää

Moni hieno luonnonsatama Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristoissa olisi jäänyt kokematta 2m syväyksellä kun 1,4:llä on ollut nippa nappa ja 1,55:llä köli koputellut pohjaa.

Alussa esitetyt vaatimukset hyvästä vauhdista kevyellä kelillä ja kryssillä yleisesti ei toteudu yksirunkoisella vähänkään isommalla veneellä, jos syväys pitää olla alle 1,5 m.

Anonyymi kirjoitti:

Moni hieno luonnonsatama Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristoissa olisi jäänyt kokematta 2m syväyksellä kun 1,4:llä on ollut nippa nappa ja 1,55:llä köli koputellut pohjaa.

0,5 m syväyksellä pääsisi vielä paljon useampaan todella moneen hienoon luonnonsatamaan, jotka 1,4 m syväyksellä jäivät kokematta. Mutta kkun 2 m syväykselläkin paikkoja on riittämiin ja jokaiselle omansa, ei se 2 m ole käytännössä rajoitus.

Reilusti alle puolitoista metriä tarkoittaa sitten H-veneen kokoluokkaa olevaa venettä, jos puhutaan hyvin purjehtivasta ja kryssivästä veneestä. Sen kokoisella on rajoitteensa Itämerikäytössä, josta tässä topicissa oli kyse. Itse ainakin ymmärrän Itämerikäytöllä sen, että veneellä voi mukavasti seilata oman saaristomme lisäksi muihinkin Itämeren maihin. Airistokäyttö on sitten toinen juttu.

Anonyymi kirjoitti:

Reilusti alle puolitoista metriä tarkoittaa sitten H-veneen kokoluokkaa olevaa venettä, jos puhutaan hyvin purjehtivasta ja kryssivästä veneestä. Sen kokoisella on rajoitteensa Itämerikäytössä, josta tässä topicissa oli kyse. Itse ainakin ymmärrän Itämerikäytöllä sen, että veneellä voi mukavasti seilata oman saaristomme lisäksi muihinkin Itämeren maihin. Airistokäyttö on sitten toinen juttu.

Lue lisää

Soutuveneelläkin on Itämeri kierretty. Paras saaristovene on sellainen jonka voi vetää rannalle niin rantautumispaikkoja löytyy paljon enemmän kun ei tarvitse välittää ankkurin pidosta tuulessa. Nostoköli on hyvä kompromissi. Saaristoelämykset ovat paljon monimuotoisempia merkittyjen väylien ulkopuolella, mutta eipä sinne näytä kovinkaan moni reilusti yli 30 jalkaisen purkkarin kippari uskaltavan ellei paikka löydy satamakirjoista. Niin mökkiintynyttä on Suomen saaristo ettei niitä hyviä rantautumispaikkojakaan liikaa ole. Airiston sopukat on nopeasti koluttu vaikka jollalla.

Anonyymi kirjoitti:

Soutuveneelläkin on Itämeri kierretty. Paras saaristovene on sellainen jonka voi vetää rannalle niin rantautumispaikkoja löytyy paljon enemmän kun ei tarvitse välittää ankkurin pidosta tuulessa. Nostoköli on hyvä kompromissi. Saaristoelämykset ovat paljon monimuotoisempia merkittyjen väylien ulkopuolella, mutta eipä sinne näytä kovinkaan moni reilusti yli 30 jalkaisen purkkarin kippari uskaltavan ellei paikka löydy satamakirjoista. Niin mökkiintynyttä on Suomen saaristo ettei niitä hyviä rantautumispaikkojakaan liikaa ole. Airiston sopukat on nopeasti koluttu vaikka jollalla.

Lue lisää

Kirjoitinkin: "Itse ainakin ymmärrän Itämerikäytöllä sen, että veneellä voi mukavasti seilata oman saaristomme lisäksi muihinkin Itämeren maihin." Tuo "mukavasti" poissulkee soutuveneen.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitinkin: "Itse ainakin ymmärrän Itämerikäytöllä sen, että veneellä voi mukavasti seilata oman saaristomme lisäksi muihinkin Itämeren maihin." Tuo "mukavasti" poissulkee soutuveneen.

Lue lisää

Mukavuus on suhteellinen ja subjektiivinen käsite.

Anonyymi kirjoitti:

Soutuveneelläkin on Itämeri kierretty. Paras saaristovene on sellainen jonka voi vetää rannalle niin rantautumispaikkoja löytyy paljon enemmän kun ei tarvitse välittää ankkurin pidosta tuulessa. Nostoköli on hyvä kompromissi. Saaristoelämykset ovat paljon monimuotoisempia merkittyjen väylien ulkopuolella, mutta eipä sinne näytä kovinkaan moni reilusti yli 30 jalkaisen purkkarin kippari uskaltavan ellei paikka löydy satamakirjoista. Niin mökkiintynyttä on Suomen saaristo ettei niitä hyviä rantautumispaikkojakaan liikaa ole. Airiston sopukat on nopeasti koluttu vaikka jollalla.

Lue lisää

Osittain juuri siitä johtuen, että merkittyjen väylien ulkopuolella on niin hiljaista, on siellä syväyksestä riippumatta valinnanvaraa kaikille. Ei syväys ole se rajoite, joka pitää ihmiset väylillä, se on vain tottumattomuus omien reittien käyttöön. Ja suurin osahan on joka tapauksessa menossa vain johonkin vierassatamaan maasähkön ääreen ja sinne johtaa väylä.

Anonyymi kirjoitti:

Osittain juuri siitä johtuen, että merkittyjen väylien ulkopuolella on niin hiljaista, on siellä syväyksestä riippumatta valinnanvaraa kaikille. Ei syväys ole se rajoite, joka pitää ihmiset väylillä, se on vain tottumattomuus omien reittien käyttöön. Ja suurin osahan on joka tapauksessa menossa vain johonkin vierassatamaan maasähkön ääreen ja sinne johtaa väylä.

Lue lisää

Pienempiä veneitä siellä kyllä näkyy mutta isommat pelkäävät. Tulkitsen asian niin että ison veneen kömpelyys ja syväys saa keskittymään vierasvenesatamasta vierasvenesatamaan väyliä pitkin kulkemiseen. Poikkeuksiakin tietysti on mutta ne tunnetusti vahvistavat säännön.

Anonyymi kirjoitti:

Pienempiä veneitä siellä kyllä näkyy mutta isommat pelkäävät. Tulkitsen asian niin että ison veneen kömpelyys ja syväys saa keskittymään vierasvenesatamasta vierasvenesatamaan väyliä pitkin kulkemiseen. Poikkeuksiakin tietysti on mutta ne tunnetusti vahvistavat säännön.

Lue lisää

Ainakin itse menen 37-jalkaisella mistä vaan missä on ”valkoisia vesiä”. Muulloinkin kuin kryssiessä.

Anonyymi kirjoitti:

Ainakin itse menen 37-jalkaisella mistä vaan missä on ”valkoisia vesiä”. Muulloinkin kuin kryssiessä.

Harvassa ovat ne "valkoisten vesien" suojaisat luonnonsatamat. ;)

Ei se syväys purjeveneessä niin paha asia ole, ei vaan aina pääse rantaan asti. Paremmin minä uskallan 1,55m syväyksellä kulkevalla purjeveneellä rantavesiä koluta kuin 80cm syväyksellä kulkevalla perämoottoriveneellä. Lyijyköli kestää pienet kolhut ja suojaa potkuria ja peräsintä, mutta siinä moottoriveneessä se herkkä potkuri kolahtaa helposti ensin kiveen ja matkanteko päättyy paljon herkemmin siihen.

Anonyymi kirjoitti:

Harvassa ovat ne "valkoisten vesien" suojaisat luonnonsatamat. ;)

Ei se syväys purjeveneessä niin paha asia ole, ei vaan aina pääse rantaan asti. Paremmin minä uskallan 1,55m syväyksellä kulkevalla purjeveneellä rantavesiä koluta kuin 80cm syväyksellä kulkevalla perämoottoriveneellä. Lyijyköli kestää pienet kolhut ja suojaa potkuria ja peräsintä, mutta siinä moottoriveneessä se herkkä potkuri kolahtaa helposti ensin kiveen ja matkanteko päättyy paljon herkemmin siihen.

Lue lisää

En tiedä mihin itse viittaat, mutta kommentoin ketjuun, jonka alussa todettiin: ”
Osittain juuri siitä johtuen, että merkittyjen väylien ulkopuolella on niin hiljaista, on siellä syväyksestä riippumatta valinnanvaraa kaikille. Ei syväys ole se rajoite, joka pitää ihmiset väylillä, se on vain tottumattomuus omien reittien käyttöön.”

Satamista ei siis ollut kyse.

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä mihin itse viittaat, mutta kommentoin ketjuun, jonka alussa todettiin: ”
Osittain juuri siitä johtuen, että merkittyjen väylien ulkopuolella on niin hiljaista, on siellä syväyksestä riippumatta valinnanvaraa kaikille. Ei syväys ole se rajoite, joka pitää ihmiset väylillä, se on vain tottumattomuus omien reittien käyttöön.”

Satamista ei siis ollut kyse.

Lue lisää

Olisit sitten kommentoinut sitä viestiä. Viesti johon vastasit käsitteli myös satamia.

Anonyymi kirjoitti:

Pienempiä veneitä siellä kyllä näkyy mutta isommat pelkäävät. Tulkitsen asian niin että ison veneen kömpelyys ja syväys saa keskittymään vierasvenesatamasta vierasvenesatamaan väyliä pitkin kulkemiseen. Poikkeuksiakin tietysti on mutta ne tunnetusti vahvistavat säännön.

Lue lisää

Jotain perää on väitteessä, että isommalla veneellä ei uskalla. Itse liikun välillä pienemmällä, välillä isommalla veneellä, ja kyllähän pienellä uskaltaa esim. rantautua paljon huolettomammin. Isollekin veneelle löytyy kyllä tuhansia hyviä satamia saaristosta.

Eniten kyse on kuitenkin asenteesta. Olen aika hämmästynyt siitä, että monelle luonnonsatamassa yöpyminen on aivan vieras ajatus, se ei vain kiinnosta. Sauna ja joku kahvila tai ravintola on niin tärkeä palvelu, että ne halutaan joka ilta. Yksikin kaveri, joka on vuosikausia purjehtinut saaristossa, ei ole kertaakaan ollut yötä muuten kuin jossain laiturissa kiinni.

Bossu kirjoitti:

Jotain perää on väitteessä, että isommalla veneellä ei uskalla. Itse liikun välillä pienemmällä, välillä isommalla veneellä, ja kyllähän pienellä uskaltaa esim. rantautua paljon huolettomammin. Isollekin veneelle löytyy kyllä tuhansia hyviä satamia saaristosta.

Eniten kyse on kuitenkin asenteesta. Olen aika hämmästynyt siitä, että monelle luonnonsatamassa yöpyminen on aivan vieras ajatus, se ei vain kiinnosta. Sauna ja joku kahvila tai ravintola on niin tärkeä palvelu, että ne halutaan joka ilta. Yksikin kaveri, joka on vuosikausia purjehtinut saaristossa, ei ole kertaakaan ollut yötä muuten kuin jossain laiturissa kiinni.

Lue lisää

Onhan se Suomessa kohtuu haastavaa käyttää luonnonsatamia poislukien muutama hyvin dokumentoitu. Kartoista ei näe kunnolla minne pääsee ja minne ei. Luonnonsatamista ei ole kunnollosia opaskirjoja. Rannat ovat pääsääntöisesti liian loivia.

Ero on hyvin dramaattinen Ruotsin saaristoon verrattuna. Siellä on paikkoja runsaasti ja ainakin kaksi kilpailevaa opassarjaa luonnonsatamista, joissa on todella paljon erittäin tarkasti kartoitettuja paikkoja.

Partiolaisten satamakirjan paikkoja olen käynyt läpi. Muutama on ollut OK, mutta varsin monessa on nykyään mökki.

Itse käyn enemmän luonnonsatamissa Ruotsissa kuin Suomessa.

Suomessa se vaatii enemmän rohkeutta. Ehkä paikallistuntemus tai sopivaan seuraan kuuluminen auttaa? Tiedänhän minäkin paljon paikkoja oman kotisataman läheisyydestä. Saaristomeri ei ole niin tuttu, vaikka olenkin siellä veneillyt jo 80-luvulla.

Bossu kirjoitti:

Jotain perää on väitteessä, että isommalla veneellä ei uskalla. Itse liikun välillä pienemmällä, välillä isommalla veneellä, ja kyllähän pienellä uskaltaa esim. rantautua paljon huolettomammin. Isollekin veneelle löytyy kyllä tuhansia hyviä satamia saaristosta.

Eniten kyse on kuitenkin asenteesta. Olen aika hämmästynyt siitä, että monelle luonnonsatamassa yöpyminen on aivan vieras ajatus, se ei vain kiinnosta. Sauna ja joku kahvila tai ravintola on niin tärkeä palvelu, että ne halutaan joka ilta. Yksikin kaveri, joka on vuosikausia purjehtinut saaristossa, ei ole kertaakaan ollut yötä muuten kuin jossain laiturissa kiinni.

Lue lisää

Joillekin ankkuri on pelkkä katsastusvaruste ja hätätilanteita varten. Jokainen tyylillään.

Itse olen liikkunut saaristossa kajakilla, pienellä purjeveneellä, isolla purjeveneellä, pienellä moottoriveneellä, isolla moottoriveneellä, vesibussilla, maantielautalla ja ruotsinlaivalla. Kaikilla on saaristosta paljastunut eri puolia vaikka samoista vesialueista on ollut kyse.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan se Suomessa kohtuu haastavaa käyttää luonnonsatamia poislukien muutama hyvin dokumentoitu. Kartoista ei näe kunnolla minne pääsee ja minne ei. Luonnonsatamista ei ole kunnollosia opaskirjoja. Rannat ovat pääsääntöisesti liian loivia.

Ero on hyvin dramaattinen Ruotsin saaristoon verrattuna. Siellä on paikkoja runsaasti ja ainakin kaksi kilpailevaa opassarjaa luonnonsatamista, joissa on todella paljon erittäin tarkasti kartoitettuja paikkoja.

Partiolaisten satamakirjan paikkoja olen käynyt läpi. Muutama on ollut OK, mutta varsin monessa on nykyään mökki.

Itse käyn enemmän luonnonsatamissa Ruotsissa kuin Suomessa.

Suomessa se vaatii enemmän rohkeutta. Ehkä paikallistuntemus tai sopivaan seuraan kuuluminen auttaa? Tiedänhän minäkin paljon paikkoja oman kotisataman läheisyydestä. Saaristomeri ei ole niin tuttu, vaikka olenkin siellä veneillyt jo 80-luvulla.

Lue lisää

Saaristomerellä se on mielestäni helppoa. Etenkin ennen lastensaantia päivän purjehduksen tultua suunnilleen purjehdituksi, katsoin yleensä merikartasta sopivan näköisen luonnonsataman ja sinne mentiin yöksi. Aina ei eka paikka sovikaan, mutta ei ole kovin hankalaa löytää sopivia rantoja. Kalliopohjaisista saarista varmaan useimmissa on joku kohta rannasta, johon purjeveneellä pääsee, ainakin 1,5m syväyksellä.

Anonyymi kirjoitti:

Soutuveneelläkin on Itämeri kierretty. Paras saaristovene on sellainen jonka voi vetää rannalle niin rantautumispaikkoja löytyy paljon enemmän kun ei tarvitse välittää ankkurin pidosta tuulessa. Nostoköli on hyvä kompromissi. Saaristoelämykset ovat paljon monimuotoisempia merkittyjen väylien ulkopuolella, mutta eipä sinne näytä kovinkaan moni reilusti yli 30 jalkaisen purkkarin kippari uskaltavan ellei paikka löydy satamakirjoista. Niin mökkiintynyttä on Suomen saaristo ettei niitä hyviä rantautumispaikkojakaan liikaa ole. Airiston sopukat on nopeasti koluttu vaikka jollalla.

Lue lisää

Airiston sopukat nopeasti koluttu?Ehkä siihen menee 20 vuotta!Ja kahdenkymmenenvuoden kuluttua et muista niissä edes käyneesi?

Bossu kirjoitti:

Jotain perää on väitteessä, että isommalla veneellä ei uskalla. Itse liikun välillä pienemmällä, välillä isommalla veneellä, ja kyllähän pienellä uskaltaa esim. rantautua paljon huolettomammin. Isollekin veneelle löytyy kyllä tuhansia hyviä satamia saaristosta.

Eniten kyse on kuitenkin asenteesta. Olen aika hämmästynyt siitä, että monelle luonnonsatamassa yöpyminen on aivan vieras ajatus, se ei vain kiinnosta. Sauna ja joku kahvila tai ravintola on niin tärkeä palvelu, että ne halutaan joka ilta. Yksikin kaveri, joka on vuosikausia purjehtinut saaristossa, ei ole kertaakaan ollut yötä muuten kuin jossain laiturissa kiinni.

Lue lisää

Helsingholmenin ankkuroitiin kaksi vuotta sitten!Meillä on 31 Jalkanen ja syväyksellä 1,7!Oltiin seitsämästä veneestä pienin purkkari!Ankkurin ei ajeta kuin parkkiruutuun!Siinä pitää olla ällipäässä.Niin se onnistuu isollakin veneillä mm. 42 jalkainen Wasa!

Anonyymi kirjoitti:

Airiston sopukat nopeasti koluttu?Ehkä siihen menee 20 vuotta!Ja kahdenkymmenenvuoden kuluttua et muista niissä edes käyneesi?

En tiedä mihin nyt sotket Airiston, mutta ei sen koluamiseen todellakaan mene 20 vuotta. Ei jokaiseen lahdenpoukamaan tarvitse eikä voi rantautua ja yöpyä. Rakennetut ja asutetut rannat voi sivuuttaa nopeasti. Airisto on kesässä nähty vaikka liikkuisi pelkällä lihasvoimalla, esim. meloen 30-100km/vrk. Karkeasti 100 neliökilometriä, enimmäkseen vettä, jotain 20km päästä päähän. Koko Saaristomeri kutistuu kummasti 20 vuodessa, mutta siinä ehtii tosiaankin moni paikka unohtumaan.

Anonyymi kirjoitti:

Helsingholmenin ankkuroitiin kaksi vuotta sitten!Meillä on 31 Jalkanen ja syväyksellä 1,7!Oltiin seitsämästä veneestä pienin purkkari!Ankkurin ei ajeta kuin parkkiruutuun!Siinä pitää olla ällipäässä.Niin se onnistuu isollakin veneillä mm. 42 jalkainen Wasa!

Lue lisää

Olette te hurjia, ankkuri pohjaan ja keula laituriin. Helsingholmen onkin suosittu vierasvenesatama jossa palveluita alkaa nykyään olla aikalailla. Saarikin sen verran pieni, että vaikka ankkuroisi toiselle puolelle saarta on sataman palvelut kävelyetäisyydellä. Eipä ole tullut muutamaan vuoteen käytyä, parhaimmillaan se oli minusta silloin kun oli vaan se yksi laituri johon kiinnittyä.

Bossu kirjoitti:

Jotain perää on väitteessä, että isommalla veneellä ei uskalla. Itse liikun välillä pienemmällä, välillä isommalla veneellä, ja kyllähän pienellä uskaltaa esim. rantautua paljon huolettomammin. Isollekin veneelle löytyy kyllä tuhansia hyviä satamia saaristosta.

Eniten kyse on kuitenkin asenteesta. Olen aika hämmästynyt siitä, että monelle luonnonsatamassa yöpyminen on aivan vieras ajatus, se ei vain kiinnosta. Sauna ja joku kahvila tai ravintola on niin tärkeä palvelu, että ne halutaan joka ilta. Yksikin kaveri, joka on vuosikausia purjehtinut saaristossa, ei ole kertaakaan ollut yötä muuten kuin jossain laiturissa kiinni.

Lue lisää

"Olen aika hämmästynyt siitä, että monelle luonnonsatamassa yöpyminen on aivan vieras ajatus, se ei vain kiinnosta. "

Ei kannata hämmästellä. Ei kaikkia kiinnosta samat asiat. On ihan varmasti monta sellaista juttua, jotka eivät kiinnosta sinua lainkaan vaikka saavat jonkun muun ekstaasiin, luultavasti ihan tämän veneilyharrastuksenkin puitteissa.

Kata- ja trimaraanit on kyllä saariston satamissa ihan mahdottomia.

Bossu kirjoitti:

Kata- ja trimaraanit on kyllä saariston satamissa ihan mahdottomia.

Dragonfly:ssa voi sivuponttoonit vetää keskirunkoon kiinni. Sillä on myös tarvittaessa hyvin matala syväys. Eli se soveltuu erinomaisesti saariston satamiin ja erityisesti luonnonsatamiin. Muitakin vastaavia trimaraneita on.

Anonyymi kirjoitti:

Dragonfly:ssa voi sivuponttoonit vetää keskirunkoon kiinni. Sillä on myös tarvittaessa hyvin matala syväys. Eli se soveltuu erinomaisesti saariston satamiin ja erityisesti luonnonsatamiin. Muitakin vastaavia trimaraneita on.

Lue lisää

Hinta ja sisätilat sitten rajoittavat todella pahasti noiden yleistymistä.

Sisätilat vastaavat reilusti lyhyempää yksirunkoista ja hinta reilusti pidempää.

Anonyymi kirjoitti:

Dragonfly:ssa voi sivuponttoonit vetää keskirunkoon kiinni. Sillä on myös tarvittaessa hyvin matala syväys. Eli se soveltuu erinomaisesti saariston satamiin ja erityisesti luonnonsatamiin. Muitakin vastaavia trimaraneita on.

Lue lisää

Ne ovat runkoja, ei ponttooneja. Ponttooneja käytetään laitureissa. Monirunkoveneessä on monta runkoa.

Anonyymi kirjoitti:

Dragonfly:ssa voi sivuponttoonit vetää keskirunkoon kiinni. Sillä on myös tarvittaessa hyvin matala syväys. Eli se soveltuu erinomaisesti saariston satamiin ja erityisesti luonnonsatamiin. Muitakin vastaavia trimaraneita on.

Lue lisää

Dragonfly on kevyentuulen vene eikä kovemmalla kelillä sillä pysty kryssimään!Ja koneella ajettaessa vastatuuleen on se kauheaa katsottavaa kun molemmat runkot uppoavat joka aaltoon ja moottorilla venettä ajoi kaveri Sipoon selällä 1,5 solmua!No se etu siinä on,että pääsee kai melkein rantaan?

Anonyymi kirjoitti:

Dragonfly on kevyentuulen vene eikä kovemmalla kelillä sillä pysty kryssimään!Ja koneella ajettaessa vastatuuleen on se kauheaa katsottavaa kun molemmat runkot uppoavat joka aaltoon ja moottorilla venettä ajoi kaveri Sipoon selällä 1,5 solmua!No se etu siinä on,että pääsee kai melkein rantaan?

Lue lisää

Dragonfly jättää kovan tuulen kryssillä helposti taakseen minkä tahansa suomalaisen köliveneen.
Et selvästikään ole ikinä purjehtinut millään trimiksellä. Kokemuksen täydellisen puuttumisen seurauksena sitten lauot täällä perättömyyksiä.

Liian kylmä kalja on pahaa. Oikea lämpötila on jotain ihan muuta kuin kylmä kylmäboksi, vaikkei sentään brittiläinen takan reunalla lämmitetty. Normikesällä pilssin lämpötila on hyvä.

Tolla ei pääse mihinkään satamaan.

Toi ois kyllä kova.

Bossu kirjoitti:

Toi ois kyllä kova.

Miksei kryssisi, jos kuulin oikein, niin köli alhaalla ulottuu liki kolmeen metriin?

Bossu kirjoitti:

Toi ois kyllä kova.

Paljon mahtaa maksaa?Riittääkö hitsarin 10000 käteen ja 10 vuoden maksuajalla 250 € kuussa?

Kaikissa noissa Ovni 450 salonkijärjestelyissä salongin pöytä ja sohvaryhmät ovat veneen toisella laidalla pakottaen istumaan siellä tiiviisti naamat vastakkain.

Ai, no se onkin huono. Itämeren kesässä illat vietetään maissa eikä kannata kuljettaa mukana ylimääräistä tilaa. Siksi on parempi vene, jossa on tilankäyttö optimoitu nukkumapaikkoihin. Tietylle ihmismäärälle riittää silloin pienempi vene.