Hyvä artikkeli Jyrki Kauppisesta

Ei tuossa mitään kummallista ole.
Alarmistien yleisen tavan mukaan, kun argumentit aiheesta loppuvat tai näyttävät jo koomisilta, siirrytään henkilöiden ruotimiseen.

Hänen vastauksensa olivat uskottavia ja varmoja verrattuna niihin jotka puhuu tietokoneanimaatioiden äänellä ja syystä kun itsekin tunnustavat niissä olevat puutteet.
Tämäkin on varmasti totta, ilastotiedettä tieteen kriteerin mukaan ei ole, olemme vasta alun tutkimusasteella.

Aivan, ja samalla tavoin Kauppinen voisi sanoa Laaksosesta.

Kauppisen tutkimukset lukeneena, voin vakuuttaa, että kyseessä on enemmän kuin teoria. Kyseessä on havaintojen tulkitseminen fysiikan lakien mukaisella tavalla. Toisin kuin IPCC, joka arvaa ilmastoherkkyyden arvoksi 2-4 °C, Kauppinen laskee tuon arvon saaden tuloksen 0.22°C.
https://docplayer.fi/35910798-Ilmastonmuutoksen-suurimmat-aiheuttajat-selvitetty.html

Lisäksi: jos ensimäinen luonnollinen lämpötilojen nousu nousu loppui 1950-luvulla niin siitä ei ole noussut kuin vaivaiset 0,5 C astetta.
Huomatkaa myös nykyinen laskeva trendi, koska nousupiikki oli luonnollista lämmönnousua,lämpösykli.

Ehkä voisit 1950-luvulta 1980 luvulle kutsua trendiksi tai lyhyen nousun jälkeen laskevaksi trendiksi. Kutsu miksi haluat. Se ei totuutta muuksi muuta.
Et kommentoinut muita kohtia, Ei ole vaikea arvata miksi et.

Hän kirjoittaa tuhannesosista ja ppm on
miljoonasosaa. Onko se vaan käsitevirhe?

Denialisti esittää nyt luotettavan lähteen, jonka mukaan Arrhenius on noin väittänyt.
Akuankka-linkit eivät kelpaa.

Anonyymi kirjoitti:

Hän kirjoittaa tuhannesosista ja ppm on
miljoonasosaa. Onko se vaan käsitevirhe?

No jos luet kunnolla, niin puhutaan prosentin tuhannesosista.
Silloin ei vielä ollut käsitettä ppm.
Auttoiko?

Anonyymi kirjoitti:

No jos luet kunnolla, niin puhutaan prosentin tuhannesosista.
Silloin ei vielä ollut käsitettä ppm.
Auttoiko?

Nämä eri suureet hämäävät ainakin suurta yleisöä kun vaihtuu miljoonasosat miljardisosiksi ja takaisin sadasosiksi. Helpompi olisi käyttää vain prosentteja(sadasosia).
Määrät ovat niin pieniä hiilidioksidissa ja varsinkin metaanissa, että käytetään vain prosentteja, jotta määrät suhteutuisivat oikein.

Täältä olen oppinut, että nykyään ihmisen CO2-päästö on noin 35 Gt vuodessa.

Voidaan helposti laskea, että pitoisuuden nousu on 2.8 ppm/v, jos kaikki jää ilmakehään. Alussa ihmisen aiheuttama nousu oli 0 ppm/v ja keskimäärin siis 1.4 ppm/v. Tällä keskimääräisellä päästöllä 100 v aikana olisi kertynyt 139 ppm. Kun se lisätään esiteollisen ajan tyypilliseen arvoon 285 ppm, saadaan 424 ppm. Tulos vastaa kutakuinkin nykyistä mitattua pitoisuutta.

Outoa on, että kaikki ihmisen päästämä CO2 olisi jäänyt ilmakehään. Onhan esitetty, että sitä imeytyy meriin ja rehevöityvän kasvillisuuden ravinnoksi. Eli voidaan kysyä, että onko havaitun nousun takana muutakin kuin ihmisen päästöt.

Vai onko kyse sitä, että ihmisen päästö nostaa lämpötilaa, joka vapauttaa hiilidioksidia lisää meristä ilmakehään.

Odotellaan Kauppisen "tutkimusta".

Anonyymi kirjoitti:

Täältä olen oppinut, että nykyään ihmisen CO2-päästö on noin 35 Gt vuodessa.

Voidaan helposti laskea, että pitoisuuden nousu on 2.8 ppm/v, jos kaikki jää ilmakehään. Alussa ihmisen aiheuttama nousu oli 0 ppm/v ja keskimäärin siis 1.4 ppm/v. Tällä keskimääräisellä päästöllä 100 v aikana olisi kertynyt 139 ppm. Kun se lisätään esiteollisen ajan tyypilliseen arvoon 285 ppm, saadaan 424 ppm. Tulos vastaa kutakuinkin nykyistä mitattua pitoisuutta.

Outoa on, että kaikki ihmisen päästämä CO2 olisi jäänyt ilmakehään. Onhan esitetty, että sitä imeytyy meriin ja rehevöityvän kasvillisuuden ravinnoksi. Eli voidaan kysyä, että onko havaitun nousun takana muutakin kuin ihmisen päästöt.

Vai onko kyse sitä, että ihmisen päästö nostaa lämpötilaa, joka vapauttaa hiilidioksidia lisää meristä ilmakehään.

Odotellaan Kauppisen "tutkimusta".

Lue lisää

Mistä vetelet seuraavan arvon?
"Kun se lisätään esiteollisen ajan tyypilliseen arvoon 285 ppm"

Jo Arrhenius mittasi pitoisuuden olleen 400 ppm.

https://scontent.fqlf1-1.fna.fbcdn.net/v/t1.0-9/72314332_2304882112955576_5273618806059565056_n.jpg?_nc_cat=111&_nc_oc=AQkXulhtHYNweEUGGaYXYt5ACN2_-SruEeH0wIQ9_cZc2sdTAb6HK8z0ESpjY3Xyuss&_nc_ht=scontent.fqlf1-1.fna&oh=13cda03523a0a6761c913b738e551fc7&oe=5E27F876

Ja tuosta voit katsella useita ei mittaustuloksia, jotka osoittavat nuo alarmistien "esiteollisen ajan" pitoisuudet täydeksi lööperiksi.

Tuolta Figure 11 - 14 pdf:n sivulla 15 - 18.

https://friendsofscience.org/assets/files/documents/CO2 Gas Analysis-Ernst-Georg Beck.pdf

Palstan softa katkaisee tuon linkin, mutta kopioi koko rimpsu selaimen osoitekenttään.

Ja lisää.

EelisPermanen kirjoitti:

Mistä vetelet seuraavan arvon?
"Kun se lisätään esiteollisen ajan tyypilliseen arvoon 285 ppm"

Jo Arrhenius mittasi pitoisuuden olleen 400 ppm.

https://scontent.fqlf1-1.fna.fbcdn.net/v/t1.0-9/72314332_2304882112955576_5273618806059565056_n.jpg?_nc_cat=111&_nc_oc=AQkXulhtHYNweEUGGaYXYt5ACN2_-SruEeH0wIQ9_cZc2sdTAb6HK8z0ESpjY3Xyuss&_nc_ht=scontent.fqlf1-1.fna&oh=13cda03523a0a6761c913b738e551fc7&oe=5E27F876

Ja tuosta voit katsella useita ei mittaustuloksia, jotka osoittavat nuo alarmistien "esiteollisen ajan" pitoisuudet täydeksi lööperiksi.

Tuolta Figure 11 - 14 pdf:n sivulla 15 - 18.

https://friendsofscience.org/assets/files/documents/CO2 Gas Analysis-Ernst-Georg Beck.pdf

Palstan softa katkaisee tuon linkin, mutta kopioi koko rimpsu selaimen osoitekenttään.

Ja lisää.

Lue lisää

Mitäs jos ottaisit selvää, miten ppm (parts per million) eroaa paino- tai tilavuusprosenteissa ilmoitetuista pitoisuuksista, Alla linkki, josta pääset alkuun. Muista myös, että kuutio ilmaa painaa noin 1.29 kg.
https://www.lenntech.com/calculators/ppm/converter-parts-per-million.htm

Linkissä mainittu neljä tuhannesosaa prosenttia on siis = 4/100/1000 =0.00004 =40ppm.

Joo mutku syksy on kuulemma pidentynyt lämpenemisen takia. Ei vaan tunne luissa ja ytimissä eikä lämpömittarissa.

Fysiikan professori totesi tuossa, että CO2 ei ole erityisen hyvä lämmittäjä.

Omissa analyyseissäni olen päätynyt samaan lopputulokseen. Vesihöyryn ja hiilidioksidin kasvihuonevaikutus on 15 C luokkaa. Siitä noin 10 % eli 1.5 C on CO2 osuus. Kun sitten CO2-pitoisuus tuplataan ja otetaan huomioon logaritminen efekti, niin lämmitysvaikutus tuplaamisesta on 1 C luokkaa.

Pilvien kh-vaikutus on myös luokaa 15 C. Mutta tämä hupenee albedovaikutuksen kompensoimiseen. Pilvien nettovaikutus on lievästi jäähdyttävä.

Anonyymi kirjoitti:

Fysiikan professori totesi tuossa, että CO2 ei ole erityisen hyvä lämmittäjä.

Omissa analyyseissäni olen päätynyt samaan lopputulokseen. Vesihöyryn ja hiilidioksidin kasvihuonevaikutus on 15 C luokkaa. Siitä noin 10 % eli 1.5 C on CO2 osuus. Kun sitten CO2-pitoisuus tuplataan ja otetaan huomioon logaritminen efekti, niin lämmitysvaikutus tuplaamisesta on 1 C luokkaa.

Pilvien kh-vaikutus on myös luokaa 15 C. Mutta tämä hupenee albedovaikutuksen kompensoimiseen. Pilvien nettovaikutus on lievästi jäähdyttävä.

Lue lisää

Vedellä on siis kahtalainen vaikutus.

Höyry (kaasu H2O) vaikuttaa samalla mekanismilla kuin CO2.

Höyrystä tiivistynyt vesi eli pilvet aiheuttaa kh-ilmiötä (yölläkin), muta heijastaa tulevaa säteilyä päivän puolella. Nettovaikutus tästä on meteorologien mukaan hieman jäähdyttävä. Tämä on hyvin ymmärrettävää, koska muuten lämpötila olisi karannut, kun vettä on yllin kyllin tarjolla (70 % pallon pinnasta).

Anonyymi kirjoitti:

Vedellä on siis kahtalainen vaikutus.

Höyry (kaasu H2O) vaikuttaa samalla mekanismilla kuin CO2.

Höyrystä tiivistynyt vesi eli pilvet aiheuttaa kh-ilmiötä (yölläkin), muta heijastaa tulevaa säteilyä päivän puolella. Nettovaikutus tästä on meteorologien mukaan hieman jäähdyttävä. Tämä on hyvin ymmärrettävää, koska muuten lämpötila olisi karannut, kun vettä on yllin kyllin tarjolla (70 % pallon pinnasta).

Lue lisää

Jos tarkastellaan höyryä ja hiilidioksidia, niin esiteollisella ajalla kymmenestä kh-molekyylistä vain yksi oli CO2 ja yhdeksän H2O. Tällä perusteella voidaan arvioida, että CO2 osuus näiden aiheuttamasta kh-ilmiöstä oli luokkaa 10 %. Tarkempi arvio saadaan, kun otetaan huomioon molekyylien tarkat absorptiospektrit.

Anonyymi kirjoitti:

Jos tarkastellaan höyryä ja hiilidioksidia, niin esiteollisella ajalla kymmenestä kh-molekyylistä vain yksi oli CO2 ja yhdeksän H2O. Tällä perusteella voidaan arvioida, että CO2 osuus näiden aiheuttamasta kh-ilmiöstä oli luokkaa 10 %. Tarkempi arvio saadaan, kun otetaan huomioon molekyylien tarkat absorptiospektrit.

Lue lisää

Yleisesti käytetyn CO2-lisäyksen sätelilypakotteen kaavan mukaan pitoisuuden tuplaamisen aiheuttama pakote on 3.7 W/m2. Pallo jäähtyy keskimäärin teholla 238 W/m2. Tuon pakotteen lämmitysvaikutus yksinkertaisesti vain S-B kaavan mukaan on noin 1 C.

Siis sama tulos kuin edellä toista kautta arvioituna.

Anonyymi kirjoitti:

Yleisesti käytetyn CO2-lisäyksen sätelilypakotteen kaavan mukaan pitoisuuden tuplaamisen aiheuttama pakote on 3.7 W/m2. Pallo jäähtyy keskimäärin teholla 238 W/m2. Tuon pakotteen lämmitysvaikutus yksinkertaisesti vain S-B kaavan mukaan on noin 1 C.

Siis sama tulos kuin edellä toista kautta arvioituna.

Lue lisää

Puhutaan jopa 6 C lämpenemisistä CO2-pitoisuuden tuplaamisen seurauksena. Näitä perustellaan erilaisilla takaisinkytkennöillä. Tärkeimpänä pidetään vesihöyryn pitoisuuden kasvua, jonka CO2 aiheuttama lämpeneminen aiheuttaisi.

Totta on, että lämpimämpi ilma kykenee sitomaan enemmän höyryä. Absoluuttinen kosteus kuitenkin ratkaisee. Se voi pysyä samana, jos suhteellinen kosteus hieman laskee. Höyrypitoisuushan on peräisin haihtumisesta. Sitä ajaa auringon säteilyteho. Kovin suurta merkitystä ei ole sillä, onko vesi asteen verran lämpimämpää, koska saman vesimäärän höyrystymiseen kuluu noin 500 kertaa enemmän energiaa kuin lämmittämiseen yhdellä asteella.

Kaiken järjen mukaan mahdollisesti lisääntyvä höyrypitoisuus lisäisi myös pilvisyyttä. Tällä olisi jäähdyttävä nettovaikutus.

Anonyymi kirjoitti:

Puhutaan jopa 6 C lämpenemisistä CO2-pitoisuuden tuplaamisen seurauksena. Näitä perustellaan erilaisilla takaisinkytkennöillä. Tärkeimpänä pidetään vesihöyryn pitoisuuden kasvua, jonka CO2 aiheuttama lämpeneminen aiheuttaisi.

Totta on, että lämpimämpi ilma kykenee sitomaan enemmän höyryä. Absoluuttinen kosteus kuitenkin ratkaisee. Se voi pysyä samana, jos suhteellinen kosteus hieman laskee. Höyrypitoisuushan on peräisin haihtumisesta. Sitä ajaa auringon säteilyteho. Kovin suurta merkitystä ei ole sillä, onko vesi asteen verran lämpimämpää, koska saman vesimäärän höyrystymiseen kuluu noin 500 kertaa enemmän energiaa kuin lämmittämiseen yhdellä asteella.

Kaiken järjen mukaan mahdollisesti lisääntyvä höyrypitoisuus lisäisi myös pilvisyyttä. Tällä olisi jäähdyttävä nettovaikutus.

Lue lisää

Tällä palstalla on jo uudet ennustukset vaikutuksista. Tuon 6 C asteen nousun ainoa ennustajakin on tehnyt jo myöhemmin realistisen ennustuksen n 1 C asteen pintaan.
Mahtaa heppua hävettää?
Koko ajan laskee ennustuksien C. aste nousu. Mutta asiat ovat kuitenkin aivan auki, koska
luonnollisia ilmastonmuutoksien tekijöitä ei ole otettu huomioon minun tietojeni mukaan.
Aurinkominimit tulloo! varoitus!
Miksi 1950-luvulla alkoi lämmöt ilmassa laske ja CO2 alkoi nousemaan rajusti teollisuuden ja väestöräjähdyksen takia? Mikä ilmiö tuli hätiin?

Vaikeata on. CO2n mittaaminen on helpompaa.