Suhde fantasian maailmaan etsiessä jotain

On unelmia toteutunut, ja yhä elää samat haavekuvat ihanne kohtaamisistakin. Asunnon sisustukseen liittyviä eläytymisiä on aina ollut, jopa kynän ja paperin kanssa tehdyt luonnokset.

Kesämökin ja 1 omakotitalon piirustukset olen tehnyt, joskin ne ei liity fantasiaan, joka kiitää ja liitelee omia aikojaan.

On aarre omata elävä mielikuvitus, se ei juuri jämähdä kaavoihin,...

Suunnittelun aikajänne on lyhentynyt. Liittomme alkuvuosina suunnittelimme elämäämme noin vuoden tähtäyksellä. Teimme kaavailujaa muutaman vuoden päähän ja hahmotelmia 10 - 20:een vuoteen saakka.
Mitä pitempi aikajänne, sitä väljemmät tavoiterajat.

Varhaiseläköitymisemme ja asumismuodon muutoksen jälkeen elämme melko rutinoitunutta elämää ilman sen kummempia tavoitteita. Vuoden mittaan menomme ovat melko pitkälle samat mutta tilaa on myös spontaaneille ratkaisuille jotka kuitenkin vaativat yleensä muutaman kuukauden ennakoinnin.

Meilläkin on ollut selvät suunnitelmat elämän kulusta. Ensin vuokralla nuorena parina ok-talon yläkerrassa, sitten kaupunkiosake ja lopulta ok-talo. Se oli suurin haave ja toivotaan, että voidaan tässä asua loppuun asti. Lapsista haaveiltiin, saatiin ne kolme joista unelmoitiin ja nyt on lastenlapsia. Suurin toive on, että saadaan yhdessä edes kohtuullisen terveinä vanheta ja seurata lasten perheiden elämää. Matkoille ei enää juuri mieli tee. Tarpeeksi on nähty maailmaa, kotona on paras olla.

Elettyä elämää takanapäin kuin itse kullakin, lähtökohdat kurjat suurperheen seassa, siitä ei sen enempää avioon, lopulta oma asunto, montakin nyt kerrostalossa ni pääsee vähemmällä, hyvä ratkaisu kun jäin leskeksi sen olla möllöttää.

Elämään katsoo jokainen eteenpäin tavallaan, tässä oli vähän huonossä hapessa muutaman vuoden mut kun selkisi vainvan syy ja lääkitys siihen on kunto ja mieliala kohentunut kummasti, kun talaven saa tässä mentyä voi olla että katse kesään , nii kesä vähän vaihtelua vetten äärellä, harmi kun tuli myytyä hätäpäissään kalastus/retkivene oihan sillä vielä tehdyt reissuja jonkun kesän, enemmän tytär lapsensa kans harmitteli.
On rannalla kumollaan 4,5 m vanha lasikuituvene jos innostuis sen kunnostamaan, saahan sitä suunitella aekansa kuluksi, sen näkköö sitten.

Pertikki

Se joka eläytyy etukäteen, unelmoi ja sitten toteuttaa unelmansa elää sen kahdesti. Joskus jonkun kiehtovan asian etukäteen eläminen on melkein parempaa kuin se tapahtuma itsessään kun sen aika tulee. Toisinaan se on juuri päinvastoin: en osannut edes unelmoida että tää olisi näin kivaa.
Etenkin nuorempana ajattelin paljon asioita joita halusin tehdä, suunnittelin, eläydyin. Se on todella jäänyt vähemmäksi, olisikohan koska koen ajan mahdollisesti loppuvan kesken ja kaikenlaista mukavaa jää tekemättä?