Vihaan elämää !

Anonyymi

Heräsin uuteen päivään, samat kivut, sama väsymys painaa nukutun yönkin jälkeen,
mieli musta kuten luonto ulkona, aurinko ei paista, kuu ei kumota,
oliko elämäni turha,,,, kyselen,,,
--- nuorena elämä oli ihanaa, olin valmis valloittamaan koko maailaman,
kaikki tuntui mahdolliselta,
elämän riemu ja kiihko virtasi vuolaana suonissani,
perustin perheen, lapsia liuta maailmaan, niitä rakastin, kouluihin menivät, lensivät pois , maailmaan,
puolisoni oli kaikkeni, hänet vei tuonen lintu,
jän yksin vanhuutta viettämään,
en tahdo tätä elämää,
tätä kipujen maailmaa, väsymystä,
miksi en pääse pois,
-- suurinosa kaiksista ihmisistä jotka vaikutti elämän ilooni,
antoi tarkotuksen elään maalista elämää, ovat poissa,
-- vihaan elämää, olen tyhjä mitätön perhonen,
kaiken sain, tein elämän tehtäväni, riittikö se, nyt tuntuu tyhjältä,
olen mitätön ohimenevä tuulen henkäys,
tahdon pois,
en olisi halunnu syntynykkää tähän maailmaan,,,,
miksi synnyin, mikä oli oikea tarkotukseni luoja, kyselen,
miksi et vastaa,
tämä kärsimyskö oli tarkotukseni,,,, tarkotuksesi ? vastaa,,,

66

173

Vastaukset

  • On aina kannustavaa, kun ihmisellä on selkeä päämäärä.

    • niin oli,,,,
      entä nyt,,,,

      vanhan ihmisen elämä on pettymys,
      mikää ei enään ole mahdollista,

      voimat hiipuu vääjäämättä , askel lyhenee,
      on vain sairaus ja tuleva täydellinen avuttomuus,

      on syytä pettymykseen,,,

      paha juttu on ,
      vanhuksen pettymystä, masennusta, alakulotilaa, kipuiluja, sairauksia ei hyväksytä, vanhus on marisija,
      vanhuksen pitää aina vaan jaksaa, olla terve ja pirteä,
      jaksaa olla yhteiskuntakelpoinen ,
      tuottava yksilö,
      ja kun tähän ei enään monikaan vanhus kykene,
      se aiheuttaa pahaa mieltä , pettymystä omaan itseensä,
      vanhus on pettyny omaan itseensä,

      ei jaksa ei
      olla pirteä tuottava,

      aina vaan pitäisi jaksaa, jaksaa, jaksaaa ja jaksaa,
      ja kun ei jaksa,


  • "vanhuksen pitää aina vaan jaksaa, olla terve ja pirteä,"

    Kuka niin on määrännyt? Sain kirjoituksestani sellaisen käsityksen, että asut yksin ja lapset on perheineen kaukana. Niin heidän pitääkin olla, eikä mummin "pankolla" nukkua ja rahaa inttämässä, sillä olethan heidät kouluttanut, muistaakseni.

    Minä olen ollut yksin jo 13-vuotta, siis ainakin Jouluna ja en todellakaan kaipaa mitään hälinää ympärilleni, mutta ei ole kukaan sanomassa, että minun täytyisi olla pirteä ja tuottoisa, saatika mitään muutakaan tehdä. Nytkin on tiskiä tuolla odottamassa, mutta ei huvita, joten siellähän ovat. Kuppi kerrallaan pesaisen, mitä tarvitsen.

    Kipuja tulee, jos lähden kävelemään ja kauppakassien kantaminenkin ottaa selkään pahasti, mutta ei matka ole pitkä ja sitten vain lepäilen.

    Onneksi kaikkia mielitekojani voin syödä koska vain, joten Jouluruokien tekeminen ei ole ongelma ja kaupasta saa kaikkea, mitä nyt yksinäinen tarvitsee, koska mitään laatikota ja kinkkuja en ala paistelemaan.

    Ihana on elämäni yksin näin vanhuksena, koska kukaan ei ole sanomassa, mitä täytyisi tehdä, eikä muitakaan ohjeita antamassa, kuten nukunko yöllä, vai päivällä, sillä senkin voi päätää ihan itse,....kerrankin.

    • Hyvä komentti,
      oikein valaiseva, olet paremmin " aikuistunu " kuin minä,
      minä kapinoin,
      itse ku en hyväksy omaa vanhenemistani, avuttomuuttani,
      kai tähän vanhuuteen on pakko sopeutua,
      antaa periksi,
      elämä on luopumista,
      vaikka harmittaaki,
      kaikki on armotta takanapäin,


    • Anonyymi kirjoitti:

      Hyvä komentti,
      oikein valaiseva, olet paremmin " aikuistunu " kuin minä,
      minä kapinoin,
      itse ku en hyväksy omaa vanhenemistani, avuttomuuttani,
      kai tähän vanhuuteen on pakko sopeutua,
      antaa periksi,
      elämä on luopumista,
      vaikka harmittaaki,
      kaikki on armotta takanapäin,

      Hei sinä anonyymi, joka kirjoitit 17:26
      Toivon, että meille annettaisiin rauha kirjoitella.
      Mitähän tää yks päästä kajahtanut ihminen oikein täällä tekee, joka on aina nimim.
      nimim. nimim. ?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Hei sinä anonyymi, joka kirjoitit 17:26
      Toivon, että meille annettaisiin rauha kirjoitella.
      Mitähän tää yks päästä kajahtanut ihminen oikein täällä tekee, joka on aina nimim.
      nimim. nimim. ?

      Eikö se ongelma ole omassa päässäsi, jos et kestä lukea kaikenlaisia kommentteja? - Nm. Tutki tarkemmin


  • Jos vihaat elämää, niin elämä vihaa sinua. Muuta aseenteesi, niin asenne muuttaa sinut. - Nm. Väärä ajattelumalli

    • niinhän sen täytyyki olla
      siis toisinpäin,
      elämä on vihannu minua,
      en vaan ole tajunnu tilannetta,
      kiitos kun avasit silmät ajattelemaan asiaa toisinkin päin,

      miksi elämä vihaa minua, onkin hyvä kysymys,,,

      kuka osaa vastata, vai osaako kukaan,,,,


    • Anonyymi kirjoitti:

      niinhän sen täytyyki olla
      siis toisinpäin,
      elämä on vihannu minua,
      en vaan ole tajunnu tilannetta,
      kiitos kun avasit silmät ajattelemaan asiaa toisinkin päin,

      miksi elämä vihaa minua, onkin hyvä kysymys,,,

      kuka osaa vastata, vai osaako kukaan,,,,

      Sulla on siis lukihäiriökin. Vai onko joku muu ymmärtämisen vaje? Jos / kun vihaat, saat vain vihaa takaisin olipa kohde elämä tai mikä / kuka muu tahansa. Ja juttu on sinusta kiinni, ei mistään muusta. - Nm. Vieläkö kangesta


    • Anonyymi kirjoitti:

      Sulla on siis lukihäiriökin. Vai onko joku muu ymmärtämisen vaje? Jos / kun vihaat, saat vain vihaa takaisin olipa kohde elämä tai mikä / kuka muu tahansa. Ja juttu on sinusta kiinni, ei mistään muusta. - Nm. Vieläkö kangesta

      vikoja ei puutu, niitä voisi jakaa osan sinullekki,

      vituttaa,,,

      joku politikko aikoinaan kysyi "voiko vitutukseen kuolla" heh,
      ei näytä vitutuskaa olevan niin myrkyllistä että siihen kuolis,

      ei auta ku kärsiä

      --
      pappi ku vihki kaksi sikaa avioon sanoi " nyt saatte kärsiä "


    • Anonyymi kirjoitti:

      vikoja ei puutu, niitä voisi jakaa osan sinullekki,

      vituttaa,,,

      joku politikko aikoinaan kysyi "voiko vitutukseen kuolla" heh,
      ei näytä vitutuskaa olevan niin myrkyllistä että siihen kuolis,

      ei auta ku kärsiä

      --
      pappi ku vihki kaksi sikaa avioon sanoi " nyt saatte kärsiä "

      Meitsiäkin withuttaa aika usein. Siksi meinasin revetä riemusta, kun löysin kerran netin ihmemaasta kirjoituksen withutuksen voimasta. Ts. ei ole lainkaan paha asia tuntea tuota rumalla nimellä kutsuttua tuntemusta vaan aivan päinvastoin.

      Se on merkki ja ilmoitus siitä, että sulla on tehtävä elämässäsi, haaste, tavoite, jotta pääset siitä eroon, koska ketutus kertoo, ettei kaikki ole niiin kuin pitäisi. Tee siis jotain, ettei tartte "kärsiä". - Nm. Siinä sulle elämäntehtävä


  • Elämä voi olla tuskaa ennen kuolemaa.

    • niin se on
      on varmasti tuskallista,
      toivottavasti loppuvaihessa saa k u n n o n kipulääkityksen

      hirvittää ,,,,
      eräski jokseekin läheinen vast-ikään kuoli syöpään,
      loppu oli hirvittävän kivulias,

      vieläki pahalta tuntuu,
      ihan kuin ittellekki kävis kipeetä, kun sitä ajattelee,


  • Sanontaan että pitäisi joka päivä ajatella kiitoksen aiheita, sinulla oli
    - nuorena elämä oli ihanaa
    - olin valmis valloittamaan koko maailman
    - kaikki tuntui mahdolliselta,
    - elämän riemu ja kiihko virtasi vuolaana suonissani,
    - perustin perheen, lapsia liuta maailmaan, niitä rakastin, kouluihin menivät
    Ethän ole turhaa elänyt, noin paljon saanut, mistä kiittää
    Minunkin puolisoni veivät toiset linnut. Mietipä sinä mitä menetit, vai menetitkö. Jos me olisimme yhdessä, olisin yötäpäiväinen hoitaja, sairastaa surkeana ja kaikki linnut ovat pois lentäneet. Minä olen vapaa.
    Mutta tuollaisia päiviä on lähes jokaisella, minulla ainakin, sellaisia että kiitoksen aiheita pitää kaivaa. Kivut ovat hirveitä, minulla ei fyysisiä, henkisiä kyllä usein, en osaa verrata kummat ovat pahempia. Kirkkaampia päiviä toivon ja auttavia lääkkeitä kipuihisi.

    • Kiitos kauniista jutustasi,,,

      niin,,,,, päällisinpuolin elämäni on ollu loistelias,,,,,, liiankin hieno,,,,
      kiitänkin jumlalaa kaikesta, kyselen miksi minua on suojellu elämälle,
      miksi on antanu niin paljon hyvää,
      mutta suuren kivun ja kärsimyksen myötä,
      tuskkaa olen tuntenu,

      mutta
      miksi minussa toimii itsetuhovoima,

      olen kuin se kolmas henkilö raamatussa,
      jolle jumaa antoi leiviskän hän ( minä ) pisti sen maahan piiloon
      että se edes säilyisi
      kun kaksi muuta oli hyödyntäny leiviskänsä moninkertaiseksi,
      he olivat jumalalle mieleisiä,
      jumala tuomitsi tyhmän joka oli piilottanu leiviskänsä,
      joten ilmeisesti jumala tuomitsee myös minut ,,, olen surkimus,

      koen itseni hirvittävän tyhmäksi,
      jostain syystä tuhona kaiken vihaan kaikkea,
      enkä osaa selittää miksi,

      aivan kuin minussa toimisi kaksi enkeliä
      se taivaallinen jumalan valkonen enkeli joka suojelee kaikesta huolimatta mua elämälle,
      ja minä itken tuskaani, kun en jaksa,

      ja se toinen musta enkeli joka tuhoaa kaiken,
      koen henkistä raivoa elämää kohtaan,
      viihaan elämää,
      se on jostain syystä voimakkaampana tunne elämässä,

      sori kyyneleet,,,
      tämä on tämänkertanen sielunmaisemani,,,


    • Vihaat elämää? Sen kun sitten vihaat! Ittehän siitä kärsit,,,,mitäs sitä tänne yleensäkään mariset.
      Täällä tykätään mukavista ihmisistä, laisiasi noin hassuja on onneksi vähänlaisesti!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Vihaat elämää? Sen kun sitten vihaat! Ittehän siitä kärsit,,,,mitäs sitä tänne yleensäkään mariset.
      Täällä tykätään mukavista ihmisistä, laisiasi noin hassuja on onneksi vähänlaisesti!

      vitutukseen voi kuolla, vai voiko sittenkää,,,,

      vituttaa,,,


  • "Elämä on ihmisen parasta aikaa", sanoi Matti Nykänen,
    joka on elämää rakastavana ihmisenä suruksemme joutui poistumaan
    aivan liian varhain.

    • Nykäsen Matti oli ihana, olin hänen ikuinen fani, hän oli kuin minun oma poikani,
      olenki hirvittävän kateellinen hänelle,
      kun hän pääsi jo taivaankotiin,

      kun minä olisin joutanu sinne paljon paremmin,

      en edes viihdy täällä maanpäällä,
      vaan vihaan elämää ,
      kaikki vituttaa,

      kaikki ihanat ihmiset pääsee taivaaseen mua ennen,
      jumalaki tykkää niistä enemmän kuin minusta,


  • Joskus on vaikea löytää motivaatiota elää, niin se vain on,
    kun on kipeä eikä ole mitään odotettavaa.
    Koitamme kestää kuitenkin ja keksiä jotain pientä ajankulua
    muuten päivät on tuskastuttavan pitkiä.
    Koitahan piristyä - pikkuisen edes !

    • Koitanhan minä,
      jokapäivä teen jotain,
      tai lähden ulos ovesta,
      enimäkseen venyn reissuillani monta tuntia,
      kotiin ei viittis tulla ollenkaan,

      -- on miettiny, meniskö lääkäriin, saiskohan sieltä mitään apua,

      jotenkin tuntuu ettei ne vanhuksista enään välitä oikeesti
      niitäki tympii vanhusten kitinät
      ku vanhat eivät tajua että vaivat on vanhuutta,
      ja vanhuus on normaalia, kaikki kuolee josksus pois,

      ja kun me vanhat kuitenkin tajutaan että me tietenkin kuollaan,

      jotenki vaan haluisi oikeeta hoitoa,
      josta oikeesti olisi apua kipuihin ja vanhuksen masennukseen oikeesti,

      haluis tuon väsymyksen pois,
      se taitaa kylläki olla kuolemaksi,

      kauankohan tätä kipuilevaa vanhuutta pitää kestää enennkuin henki lähtee,


    • Anonyymi kirjoitti:

      Koitanhan minä,
      jokapäivä teen jotain,
      tai lähden ulos ovesta,
      enimäkseen venyn reissuillani monta tuntia,
      kotiin ei viittis tulla ollenkaan,

      -- on miettiny, meniskö lääkäriin, saiskohan sieltä mitään apua,

      jotenkin tuntuu ettei ne vanhuksista enään välitä oikeesti
      niitäki tympii vanhusten kitinät
      ku vanhat eivät tajua että vaivat on vanhuutta,
      ja vanhuus on normaalia, kaikki kuolee josksus pois,

      ja kun me vanhat kuitenkin tajutaan että me tietenkin kuollaan,

      jotenki vaan haluisi oikeeta hoitoa,
      josta oikeesti olisi apua kipuihin ja vanhuksen masennukseen oikeesti,

      haluis tuon väsymyksen pois,
      se taitaa kylläki olla kuolemaksi,

      kauankohan tätä kipuilevaa vanhuutta pitää kestää enennkuin henki lähtee,

      Onhan sinulla hyvääkin kun pystyt ulkona liikkumaan vielä !
      Moni jää kotinsa vangiksi liikuntarajoittuneisuuden vuoksi,
      jonka syyt voivat olla erilaisia.
      Kun kroppa pettää, sitä ei korjattua saa.
      Ei niin minkään maailman manipuloinneilla.
      Manipulointijutut on ihan peestä.
      Niitä kirjoitteleva voisi manipuloida oman päänsä
      ymmärtämään asioita eikä kirjoittelemaan
      silkkaa peetä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Onhan sinulla hyvääkin kun pystyt ulkona liikkumaan vielä !
      Moni jää kotinsa vangiksi liikuntarajoittuneisuuden vuoksi,
      jonka syyt voivat olla erilaisia.
      Kun kroppa pettää, sitä ei korjattua saa.
      Ei niin minkään maailman manipuloinneilla.
      Manipulointijutut on ihan peestä.
      Niitä kirjoitteleva voisi manipuloida oman päänsä
      ymmärtämään asioita eikä kirjoittelemaan
      silkkaa peetä.

      Ota selvää - ensin - ennen kuin suollat tuollaista hevon potskaa. - Nm. Tiedä, taida, toimi


  • Luin joskus ET-lehdestä, että ikääntyneillä ihmisillä on kipua joka päivä.
    Se vaan on niin.
    Siitä kai tulee sanontakin, ettei jos ei koskis mistään on kuollut.
    Pitää parhaansa mukaan oppia sietämään kipua ja kipuihin on lääkkeitäkin !
    Ei ne vaan ihan kaikkeen auta.
    Eikä pelkoon.
    Eikä yksinäisyyteen.
    Se on ihmisen osa.

  • " Elämämme on sellainen, miksi ajatuksemme sen tekevät. " (Marcus Aurelius) - Nm. Totta

    • Ajatuksemme ovat sellaisia, miksi elämämme ne tekevät.
      (Matias Ala-Rakkolainen)
      Nimim. Totta


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ajatuksemme ovat sellaisia, miksi elämämme ne tekevät.
      (Matias Ala-Rakkolainen)
      Nimim. Totta

      voihkaisen tuskasta,

      kumpa voisinkin itse poistaa mustan mielen,
      ja vihan jota tunne elämää kohtaan,

      miksi olen syntyny, kyselen,,
      vastausta ei tule,
      olin vahinko lapsi,
      vaikka isä ainaki raksti minua,
      ikinä en olisi hallunnu syntäkkää,
      en ikinä,
      jos en olisi syntyny kaikilla olisi kaikki paremmin,
      ei kenekään tarvis minun takia kärsiä yhtään mistään,
      eikä pahottaa mieltään minun takia,


    • Anonyymi kirjoitti:

      voihkaisen tuskasta,

      kumpa voisinkin itse poistaa mustan mielen,
      ja vihan jota tunne elämää kohtaan,

      miksi olen syntyny, kyselen,,
      vastausta ei tule,
      olin vahinko lapsi,
      vaikka isä ainaki raksti minua,
      ikinä en olisi hallunnu syntäkkää,
      en ikinä,
      jos en olisi syntyny kaikilla olisi kaikki paremmin,
      ei kenekään tarvis minun takia kärsiä yhtään mistään,
      eikä pahottaa mieltään minun takia,

      En usko että muut ovat sinun takiasi kärsineet,
      mutta sinä olet itse saanut kärsiä.
      Rakkaudettomuudesta vai mistä kaikesta ?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ajatuksemme ovat sellaisia, miksi elämämme ne tekevät.
      (Matias Ala-Rakkolainen)
      Nimim. Totta

      Olet väärässä. Ajatuksesi voit valita, vaikka elämääsi ehkä et. - Nm. Toden totta


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olet väärässä. Ajatuksesi voit valita, vaikka elämääsi ehkä et. - Nm. Toden totta

      Et voi puhua/houria kuin omasta puolestasi.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Et voi puhua/houria kuin omasta puolestasi.

      Ompa ikävä lukea Teidän yksinäisyydestä,toimin molempien vanhenpieni hoitajana joten heidän ei tarvinnut olla yksin. Äiti sanoi että olen heidän vanhuutensa tuki ja turva.

      Kivut ovat todella raskaita kärsiä vieressä olevanakin. Sitä ei ymmärrä kuinka kipu koskee. Isä pääsi sairaudestaan eroon kuoleman kautta, jäljelle jäi vain ulkokuori. Äiti on vanhainkodissa, kipuja hänkin on kärsinyt todella paljon.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Et voi puhua/houria kuin omasta puolestasi.

      Meitsin mielestä sellainen hourii enempi, joka ei ole ikinä kuullut mitään ajatuksen voimasta. - Nm. Alitajunta tuntematon(ko?)


  • Teillä ja minulla ,siis kaikilla tulee kuolema, onko Teillä tutti suussa ja äiti isä mielessä,
    vanhat ihmiset----teillä on netti näkyy, hyvin apinamaisia kirjoituksia.

    • Hyi, näitäkin on vanhusten joukossa myrkyttämässä palstailmapiiriä. Tahallaan he sitä tekevät, sekin on kuin tauti.

      Elävässä eklämässä ovat aina valittamassa ja naamat vääränä kertomassa kivuistaan.
      Taitavat ihan nauttia saadessaan sylkeä vihaansa ympärilleen.
      Heistä voikin vain sanoa: saivat lopulta mitä tilasivatkin!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Hyi, näitäkin on vanhusten joukossa myrkyttämässä palstailmapiiriä. Tahallaan he sitä tekevät, sekin on kuin tauti.

      Elävässä eklämässä ovat aina valittamassa ja naamat vääränä kertomassa kivuistaan.
      Taitavat ihan nauttia saadessaan sylkeä vihaansa ympärilleen.
      Heistä voikin vain sanoa: saivat lopulta mitä tilasivatkin!

      Olepa häijy ihminen.
      Sairaat eivät ole kellekään vihamielisiä.
      Terveemmät näköjään vihaavat sairaita ?!
      Ohittakaa sairaitten keskinäiset kommentoinnit,
      ei kukaan pakota lukemaan niitä.


  • Vanhana ja monisairaana ei ole todellakaan helppoa,
    ei fyysisesti eikä psyykkisesti.

    Helppoa tuntuu sen sijaan olevan herjailla sairaita ja vanhoja.
    Järkyttäviä ihmisiä.

    • Aivan joillekkin mikään ei ole pyhää.


    • Miksi tosiasian esittäminen ja kertominen on herjausta? - Nm. Näen toisin


    • Henkilö joka kirjoittaa "nimim" sitä sun tätä mitä milloinkin ilkeää,
      on suomi24:n ylläpidossa.
      Mihin siitä voi ilmoittaa ?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Henkilö joka kirjoittaa "nimim" sitä sun tätä mitä milloinkin ilkeää,
      on suomi24:n ylläpidossa.
      Mihin siitä voi ilmoittaa ?

      Meitsi ylläpitää kylläkin vain tätä yhtä ainoaa omaa huusholliaan. Mutta kuka hemmetin hölmö sinä olet ja miksi jauhat kommenteistani pashkaa kaiken aikaa? - Nm. Tuhnu vai trolli


  • Tänään vähän parempi aamuun,
    mieli pikkusen parempi,,,, toiveikas,,,
    lähden reissuilleni,,, hommat odottaa,,,

    --
    kohta on taas päivän tasaus ,
    kaamoski kohta selätetty,
    päivänvalo lisääntyy,
    sitä myötä elämä herää
    vanhaki uuteen keväseen,, toivonmukaan,,,

  • Minne katosi ystävällisyysmielisyys täältä ?
    Tännekin on tullut arviolta kolme pahantahtoista ihmistä.
    Yksi on nimim. nimim. nimim. jne.....
    jonka itsekkyys ja ilkeys pilaa ilon käydä täällä.
    Itsekkyys ja ilkeilynhalu on sellaista. Ei huomioi muita.
    Kunhan saa itse olla noita-akka.

    • rituliinilla on tapana katkeroitua heti ,
      alkaa ilkeät moitteet sairaille kipeytensä ilmaisijoille,
      rituliini on itsekeskeinen ilmeisesti narsisti luonne,

      sori, sivusta seurattu,


  • Huomenta,
    sanoisin jotain kivaa, en vaan keksi,
    ulkona pimeetä, kaamos,
    joulu ahdistaa,
    enään ei halua joulun humua ympärilleen,
    joulu kuuluu meneisyyteen,

    oli pienet lapset, joulukuusi, lahjoja,
    joulupukki, kinkkut , tortut, piparit , pullaa,
    lanttulaatikot karjalanpaisteineen,
    joulu humua keski yleensä keskimäärin noin kolme päivää,
    tapainpäivä ajeluineen, tietenki autolla heh,
    nyt ahdistaa,
    ei jaksa ,
    vain ajatus enään lennättää lämpöisen joulutervehdyksen rakkailleni sinne jonnekkin,
    en jaksa enään tulla sinne,

    hyvää joulun odotusta palstalaisille,,,,
    jaksmista ja lämpöisiä ajatuksia teille kaikille,,,

    • Kiitos samoin sinulle.

      Täällä yksin yössä suruissani valvon, kuinka ihania ennen olikaan ne Joulut. Nyt kaikki ovat menneet, niin paljon hyvää heille toivotan koska tiedän heidän olevan turvassa.Voi kun näkisi ihania unia taas läheisistään, on se ikävä niin kova.


  • Miksi haluat valvoa yöllä ja muistella menneitä hyviä aikoja, koska onhan meillä viellä elämää, vaikka ei sitä entisenlaista energiaa, mutta jaksaisimmeko edes niitä enää?

    Itse vältän/säästän mieltäni, että en enää haikaile menneistä, joten mitään Jouluista musiikkia en halua edes kuunnella.

    Iltaisin suljen myös tietsikkani ja paneudun kirjojeni pariin, mutta olen sekoittanut kyllä unirytmini, että aikaisin nukahdan PUHE- radon tuotokseen ja sitten herään klo 5 aamulla, jolloin katselen illan viestit, joita onkin riittävästi, sillä porukka tuntuu valvovan näin illan pimeydessä aina yömyöhään.

    • Samoja on minunkin ajatukset nykyään,
      joulu-humusta en enään välitä,
      pakoilen kaikenlaista humua jos se on vaan mahdollista,
      en halua muistella enään mennyttä,
      koen menneen elämän jotenkin kiipeeksikin,
      joskus olen jopa vihanen sille ajalle,
      viisikymmentä - kuusikymmentä vuotta mennisyyttä on kuin jokin suuri möykky, vaikka paljon siellä oli hyviäki asioita,

      nyt uppoudun omaan pieneen köyhään elämääni,
      sillä meneisyyden koen rikkaksi, runsaaksi, oliki kaikkea, tehtiin kaikkea,
      nyt ei jaksa muuta kuin sekoilla omien touhujensa kanssa,
      kaiki touhut vaikeutuu kun ikää karttuu,
      pelottaa jopa kuinka selviän kun en muista
      kaikkia pakollisia rutiini tehtäviä päivittäin,
      toivon vain
      menisi joulu pian ohi,

      joulun aiheuttama tohina ja tressi kumpuaa kai menneisyydestä nykyisyyteenkin ainaki jossainmielessä,
      vaikka itse ei siihen tohinaan enään halua eikä jaksa osallistua,

      normaali arki on parasta mitä tiedän,

      jaksamista ja joulu-hyvää kaikille,,, kirjoitellaan taas,,,,


    • Anonyymi kirjoitti:

      Samoja on minunkin ajatukset nykyään,
      joulu-humusta en enään välitä,
      pakoilen kaikenlaista humua jos se on vaan mahdollista,
      en halua muistella enään mennyttä,
      koen menneen elämän jotenkin kiipeeksikin,
      joskus olen jopa vihanen sille ajalle,
      viisikymmentä - kuusikymmentä vuotta mennisyyttä on kuin jokin suuri möykky, vaikka paljon siellä oli hyviäki asioita,

      nyt uppoudun omaan pieneen köyhään elämääni,
      sillä meneisyyden koen rikkaksi, runsaaksi, oliki kaikkea, tehtiin kaikkea,
      nyt ei jaksa muuta kuin sekoilla omien touhujensa kanssa,
      kaiki touhut vaikeutuu kun ikää karttuu,
      pelottaa jopa kuinka selviän kun en muista
      kaikkia pakollisia rutiini tehtäviä päivittäin,
      toivon vain
      menisi joulu pian ohi,

      joulun aiheuttama tohina ja tressi kumpuaa kai menneisyydestä nykyisyyteenkin ainaki jossainmielessä,
      vaikka itse ei siihen tohinaan enään halua eikä jaksa osallistua,

      normaali arki on parasta mitä tiedän,

      jaksamista ja joulu-hyvää kaikille,,, kirjoitellaan taas,,,,

      Hei !
      Se on kummallinen juttu,
      että joulutouhu on painunut mieleen niin vahvasti,
      että vielä nytkin, vaikkei "joulua tee",
      tulee jonkunmoinen lievä jouluahdistus päälle,
      ikäänkuin pitäisi tehdä.

      Kai se ahdistus liittyy niihin mukaviin muistoihinkin,
      kun ei ole enää sellaisia jouluja,
      kun kaikki yhdessä oltiin.

      Olihan siinä työtä,
      mutta oli myös mukava olla yhdessä
      ja nauttia työn tuloksista
      yhteisen pöydän ääressä
      yhdessäolosta ja joulun tunnelmasta.

      Luopuminen vain on niin vaikeaa.
      Joutuu luopumaan vähitellen kaikesta.
      Kyllä sen etukäteen tiesi,
      mutta ei tiennyt minkälaista
      se käytännössä on.

      Käytännössä se on paljon lohduttomampaa
      kuin etukäteen kuvitteli,
      mutta en silti "uhriudu",
      totean vain.
      Eihän tälle mitään voi.

      Jos toimintakyky olisi parempi,
      ei olisi niin ankeaa.
      Toimintakyvyn menetys rajaa elämän
      niin "pieneksi".

      Yritetään touhuta jotain pientä,
      pitää ajatuksemme ainakin joskus
      jossain muussa kuin "luopumisessa".

      Minulla pääasialliset hommat on lueskelu,
      telkkarista 2-3 ohjelmaa uutisten lisäksi päivittäin
      ja välttämättömät pienet kotiaskareet.

      Arkipäivä on todellakin parasta.
      Se ei "vaadi" mitään erikoista,
      johon ei pystyisi, kun ei vaadi itseltään enempää
      kuin mihin pystyy :))
      On sopeuduttava todellisuuteen
      askel askeleelta.

      Luen parast'aikaa Asta Lepän kirjaa "Voittajien varjot"
      alaotsikko "Elämää eriarvoisten tasavallassa".
      Nimensä mukaisesti se analysoi elämää
      ja kertoo monipuolisesti ilmiöistä tämän päivän
      suomalaisessa yhteiskunnassa.
      Se on selkeää ja sujuvaa tekstiä,
      vähän huumoriakin seassa,
      kiinnostavaa luettavaa, ei raskasta ollenkaan.

      Luen monenlaista, laidasta laitaan
      ja välipaloiksi plärään lehtiä,
      joita saan ilmaiseksi,
      suurkiitos naapurilleni, jonka tytär on lehtitalossa töissä,
      hän tiputtaa minulle saamiaan lehtiä luettuaan ne itse ensin.
      Se on tosi mukavaa, pysyy jyvällä kaikenlaisesta,
      kun lueskelee erilaisia lehtiä,
      eikä aina jaksa lukea kirjaa.

      Mahdollisimman mukavaa tätäkin päivää kaikille !
      Valoisaa mieltä !

      Kirjoitellaan ! Joohan ?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Hei !
      Se on kummallinen juttu,
      että joulutouhu on painunut mieleen niin vahvasti,
      että vielä nytkin, vaikkei "joulua tee",
      tulee jonkunmoinen lievä jouluahdistus päälle,
      ikäänkuin pitäisi tehdä.

      Kai se ahdistus liittyy niihin mukaviin muistoihinkin,
      kun ei ole enää sellaisia jouluja,
      kun kaikki yhdessä oltiin.

      Olihan siinä työtä,
      mutta oli myös mukava olla yhdessä
      ja nauttia työn tuloksista
      yhteisen pöydän ääressä
      yhdessäolosta ja joulun tunnelmasta.

      Luopuminen vain on niin vaikeaa.
      Joutuu luopumaan vähitellen kaikesta.
      Kyllä sen etukäteen tiesi,
      mutta ei tiennyt minkälaista
      se käytännössä on.

      Käytännössä se on paljon lohduttomampaa
      kuin etukäteen kuvitteli,
      mutta en silti "uhriudu",
      totean vain.
      Eihän tälle mitään voi.

      Jos toimintakyky olisi parempi,
      ei olisi niin ankeaa.
      Toimintakyvyn menetys rajaa elämän
      niin "pieneksi".

      Yritetään touhuta jotain pientä,
      pitää ajatuksemme ainakin joskus
      jossain muussa kuin "luopumisessa".

      Minulla pääasialliset hommat on lueskelu,
      telkkarista 2-3 ohjelmaa uutisten lisäksi päivittäin
      ja välttämättömät pienet kotiaskareet.

      Arkipäivä on todellakin parasta.
      Se ei "vaadi" mitään erikoista,
      johon ei pystyisi, kun ei vaadi itseltään enempää
      kuin mihin pystyy :))
      On sopeuduttava todellisuuteen
      askel askeleelta.

      Luen parast'aikaa Asta Lepän kirjaa "Voittajien varjot"
      alaotsikko "Elämää eriarvoisten tasavallassa".
      Nimensä mukaisesti se analysoi elämää
      ja kertoo monipuolisesti ilmiöistä tämän päivän
      suomalaisessa yhteiskunnassa.
      Se on selkeää ja sujuvaa tekstiä,
      vähän huumoriakin seassa,
      kiinnostavaa luettavaa, ei raskasta ollenkaan.

      Luen monenlaista, laidasta laitaan
      ja välipaloiksi plärään lehtiä,
      joita saan ilmaiseksi,
      suurkiitos naapurilleni, jonka tytär on lehtitalossa töissä,
      hän tiputtaa minulle saamiaan lehtiä luettuaan ne itse ensin.
      Se on tosi mukavaa, pysyy jyvällä kaikenlaisesta,
      kun lueskelee erilaisia lehtiä,
      eikä aina jaksa lukea kirjaa.

      Mahdollisimman mukavaa tätäkin päivää kaikille !
      Valoisaa mieltä !

      Kirjoitellaan ! Joohan ?

      Niimpä ,,, jouluahdistus on todellisuutta,
      kai se oli niin sieluun kirjoitettua touhua
      ettei se vanhanakaan pyyhkiydy pois,
      vaikka ei siihen touhuun enään osallistukkaa,
      hyvä sana kuitenkin ilmaisemaan nykyiset tuntemukset,

      nyt kuitenkin lähden ulos vaki reissuilleni,
      himan kuntoilemaan,,,

      kuulemisiin,,,,


  • Kun on huonossa kunnossa ei joulu pahemmin ahdista.
    Kun ei pysty mihinkään ei pysty.
    Se vapauttaa jouluhössöttämisestä.
    "Onni onnettomuudessa" ?
    Ei tiedä miten päin asiaa katselisi.

    • juuu, on tullu tänäänki mieleen,,, onko joulu viimeinen,,,,

      --
      kunto huononee vääjäämättä,
      tänään taas huono päivä, rinnassa tuntuun kuin jokin puristaisi,
      on kuin tukossa,
      on jotenki tukkonen olotila,
      jokin mättää ja pahasti,,,,

      pikkusen ahdistaa se, kun on joulu ,
      jos sairastuu
      saako oikeesti apua , onko lääkäreitä oikeesti töissä,
      vai onko kaikki lääkärit joulu-lomalla,,,

      ------

      tunnen hengenheimolaisuutta Aleksis Kiven kanssa,

      usein lausun hänen runoaan ääneen touhutessa noita askareitani,

      " päätä särkee aivot takoo
      veri paksuna päähän sakoo,

      vuota vielä oi vanha vuosi
      tuulet niin vinhasti vinkuu,
      tuullut on koko elämä
      nähnyt ei kesää ei kevättä
      eli vain syksystä jouluun "

      --
      ei se mene varmaankaan just niinkuin Aleksis Kivi sen kirjoitti,
      mutta nuo sanat usein höpisen itsekseni kuin huomaamatta,
      kun päätä särkee ja mikään ei enään oikein onnistu,

      ------
      joskus olen kuullut,
      runo olisi hänestä itsestään

      hassua,,, mutta jostain syystä olen aina samaistunu häneen sieluni salaisissa sopukoissa,
      aivan kuin olisimme läheisiä ,, sukua,,, ilmeisesti sielujen sisarruksia, heh,


    • Anonyymi kirjoitti:

      juuu, on tullu tänäänki mieleen,,, onko joulu viimeinen,,,,

      --
      kunto huononee vääjäämättä,
      tänään taas huono päivä, rinnassa tuntuun kuin jokin puristaisi,
      on kuin tukossa,
      on jotenki tukkonen olotila,
      jokin mättää ja pahasti,,,,

      pikkusen ahdistaa se, kun on joulu ,
      jos sairastuu
      saako oikeesti apua , onko lääkäreitä oikeesti töissä,
      vai onko kaikki lääkärit joulu-lomalla,,,

      ------

      tunnen hengenheimolaisuutta Aleksis Kiven kanssa,

      usein lausun hänen runoaan ääneen touhutessa noita askareitani,

      " päätä särkee aivot takoo
      veri paksuna päähän sakoo,

      vuota vielä oi vanha vuosi
      tuulet niin vinhasti vinkuu,
      tuullut on koko elämä
      nähnyt ei kesää ei kevättä
      eli vain syksystä jouluun "

      --
      ei se mene varmaankaan just niinkuin Aleksis Kivi sen kirjoitti,
      mutta nuo sanat usein höpisen itsekseni kuin huomaamatta,
      kun päätä särkee ja mikään ei enään oikein onnistu,

      ------
      joskus olen kuullut,
      runo olisi hänestä itsestään

      hassua,,, mutta jostain syystä olen aina samaistunu häneen sieluni salaisissa sopukoissa,
      aivan kuin olisimme läheisiä ,, sukua,,, ilmeisesti sielujen sisarruksia, heh,

      Aleksis Kivi on mielenkiintoinen kirjailija.
      Hänestä ei tiedetä paljoakaan. Luin yhden kirjan hänestä kesällä.
      Se voi olla ainoa elämäkerrallinen kirja hänestä.
      Se oli hyvä kirja, en muista kirjoittajaa enää, kun muistini on juuri nimien
      kohdalla heikentynyt eniten.
      Kirja oli aika paljon kirjoitettu arvaillen, miten hänen elämänsä olisi mennyt,
      kun paljon tietoa ei ole.
      Hänestä ei ole yhtä ainutta valokuvaa,
      yksi kasvokuvapiirros on ainoa ja siihenkin liittyi joku juttu,
      se on joku harrastelijan luonnos tai muuta sellaista,
      jota on täydennetty myöhemmin.
      Aleksis Kiven elämä ei ollut helppo,
      hänellä oli mielenterveys- ja alkoholiongelmia.
      Nainen, jonka kanssa hän asui, hänestä huolehti,
      suhteen laadusta ei ole varmaa tietoa.
      Oliko se romanttinen vai äidillinen...:))
      vai vähän sekä että...

      Hienoa, että sinulla on muistissa hänen tekstiään !
      Loistavaa ja harvinaista, että joku osaa siteerata
      yhtä parhaista kansalliskirjailijoistamme.

      Oma muistini huononee aika lujaa vauhtia,
      pelottavaa.

      Muuten, jos olosi huononevat niin kyllä lääkäreitä on joulunakin
      päivystyspoliklinikoilla ja sairaaloissa.
      Itselläni on samantapainen tilanne.
      Aina toivon että yön yli pääsisin
      ja pyhien yli ilman ambulansseja
      ja päivystyspoliklinikoita.
      Kolme kertaa olen jo joutunut
      tai siis päässyt avun piiriin päivystykseen.

      Yritetään ottaa rennosti ja leppoisasti, se helpottaa sydänvaivoja.
      Hyvää yötä ja kuulumisiin !


  • alotukseen :

    Kumma kyllä,
    nyt en tunne vihaa elämää kohtaan,
    nukuin jokseenki hyvin,
    johtuiskohan se siitä
    voin tänään tai ainaki jokun hetken nyt fyysisesti hiukan paremmin,

    hymmmm... ehkä se johtuu siitä.....

    ihana... tänään parempi päivä,,,,

  • Nyt ei ehdi vihamaan elämää,
    uusivuosi tulossa,
    siihen valmistautuminen pitää kiirettä,
    murehditaan asiaa myöhemmin
    ei ku menoksi nyt,
    moi,

  • Luin ketjua sieltä täältä. Ikävää on ihmisen yksin, ymmärrän.

    Kun tapasin kumppanini kohta 14-vuotta sitten hän oli 72-vuotias minä 58-vuotias. Tuolloin osakako oli selvä, hän ns. johti ja suunnitteli, toteutti käytännön järjestelyjä. Minä uteliaana elämälle seurasin häntä. Matkustelemme paljon, palasimme juuri 9.12 Kauko Idän matkaltamme.

    Nyt osajakomme on muuttunut päinvastaiseksi siten, että hän suunnittelee menomme, minä hoidan käytännönjärjestelyt. Matkoilla johtaminen on siirtynyt kontolleni.

    Neljässätoistavuodessa on ollut tuulta ja myrskyä, mutta paljon iloa tunteita ja onnellisuutta.

    Viimeksi jouluaaton asttona sattui ikävä välikohtaus joka koetteli suhdettamme.

    Pydymme yhdessä, en halua olla yksin, en halua hänen elävän yksin. Meillä molemmilla on suhteellisen nuorta jälkikasvua, jotka ovat mukana elämässämme, mutta heillä on oma elämä elettävänään eikä heidän tarvitse huolehtia meistä kun meillä on toisemme.

    Hyvää Uutta Vuotta ja jaksamista kaikille Teille sekä voimia kohdata myös huonoja päiviä sillä hyvät päivät pyyhkivat huonojen päivien murheet.

    Korppis

    • Täytyykö sinun tulla pilaamaan tännekkin?


    • Jotenki suren sinun osaasi elämässä,
      paljon olet kirjoitellu useammalle palstalle elämästäsi,
      paljon olet konenu hyvää ja pahaa,
      toivon lämpimästi jaksamista elämääsi,
      onnea ja sielun -rauhaa tuleville vuosille,

      terv. alotuksentekijä,,,
      tänään voin hieman paremmin,


    • On siinäkin syy olla kimpassa jonkun kanssa, että ei halua olla yksin ja pääsee matkoille.
      Minullakin on nuorta jälkikasvua, nuorin 3 kk pojantyttären poika. Eikä kenenkään tarvitse huolehtia minusta vaikka yksin elänkin. Minulla on varaa ostaa palveluja ja tehdä matkani ja valita matkakumppanit. Minulla on oma osake, en asumiseenkaan tarvitse kumppanin omaisuutta. Meillä lähisuvun piirissä on paljon läheisyyttä, ja vanhemmat polvet on luonnollisesti auttaneet ja auttaa nuorempia opiskelun ja perheen perustamisen vaiheissa . Onhan meillä vanhemmilla polvilla ollut aikaa tienata , sijoittaa ja vaurastua.


    • Eikö ylläpito voisi poistaa Korppiksen ikiajoiksi koska on häiriöksi muille.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Eikö ylläpito voisi poistaa Korppiksen ikiajoiksi koska on häiriöksi muille.

      Joko se sai lähtöpassit 70plussalta, kun täällä jo suoltaa soopaansa ? Kumma kun niin itseään meneväksi mainostava ehtii luuhata kaiken aikaa joka palstalla.


  • Sinun täytyy toivottaa Herra kaikkivaltias tervetulleeksi elämääsi, vain sillä tavalla voit vapautua maallisista murheista. Maallinen elämä on vain silmänräpäys ajan jatkumossa, sen aikana tulee löytää yhteys Jumalaan ja tulla uskoon. Maalliset saavutukset ei merkitse yhtään mitään viimeisellä tuomiolla, vain Luojalle antautumalla voi lunastaa itselleen suurimman aarteen minkä kukaan voi saada eli autuuden.

  • Minkä ikäisenä teillä muilla ne kivut alkoivat.

  • 66v alkoi sydänoireet. Ne on pahentuneet koko ajan ja lisäoireita tullut
    mm. aivojen verenkirertohäiriöitä. Joka päivä jo 15 vuotta sitten on saanut pelätä loppunsa tulevan. Nyt ei kannattaisi enää pelätä kun sitä
    jos ei kuolekaan vaan jää aivoinfarktipotilaaksi pyörätuoliin tai sänkyyn makaamaan laitokseen.

    Kaikesta huolimatta ja juuri siksi:
    Onnellista Uutta Vuotta kaikille 80+ kivoille ihmisille !

    t- vierailija

  • 65vuotiaana tehty pääsuonten ohitusleikkaus,
    10 -15 vuotta annettiin elinaikaa,
    nyt on menny yli 15 vuotta leikkuksesta,
    elossa vielä,
    kunto kyllä huononee vääjäämättä,
    rintakipuja on silloin tällöin,
    uupumus vaivaa,
    vain jumala tietää milloin elämä loppuu,
    se loppuu aikanaan kaikilta,
    mukavaa uutta vuotta kaikille palstalaisille,
    jakselaan vaikka ei aina jaksetakkaa,

    • Hyvää Uutta Vuotta Sinullekin ?
      Jaksellaan kun on pakko jaksaa :))

      Tarkoitatko pääsuonten ohitusleikkauksella sydämen suonten eli sepelvaltimoitten ohitusleikkausta
      vai pään suonten, kun kirjoitat pääsuonten ?

      Onkohan kellään leikattu pään verisuonten ahtaumia,
      jos on ollut aivoverenkiertohäiriöitä,
      jotka johtuvat ahtaumista pään verisuonissa ?
      Vai miten asiaa voi auttaa ?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Hyvää Uutta Vuotta Sinullekin ?
      Jaksellaan kun on pakko jaksaa :))

      Tarkoitatko pääsuonten ohitusleikkauksella sydämen suonten eli sepelvaltimoitten ohitusleikkausta
      vai pään suonten, kun kirjoitat pääsuonten ?

      Onkohan kellään leikattu pään verisuonten ahtaumia,
      jos on ollut aivoverenkiertohäiriöitä,
      jotka johtuvat ahtaumista pään verisuonissa ?
      Vai miten asiaa voi auttaa ?

      sepalvaltimoitten ohitusleikkaus,
      sori huono ilmaisutaito


suomi24-logo

Osallistu keskusteluun

Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

Luetuimmat keskustelut

  1. Iranilainen kansanedustaja lupaa 3 miljoonan dollarin palkkion

    Trumpin tappajalle. https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/cfa37fd0-332c-4304-8dc6-3f7024244907
    Maailman menoa
    97
    3809
  2. Luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen

    Valmentaa nuoria kannustavasti ja tasa-arvoisesti.
    15
    1834
  3. MURHA hämeenlinnassa

    Keskustassa, maanantain ja tiistain välisenä yönä??!! Kertokaa heti lisää........
    Hämeenlinna
    70
    1611