Testamentin tekijä on laittanut ehdon testamenttiin ja jakaa omaisuutensa
luetellen ennakkoperinnöt ja antaa ankaran ehdon olla riitelemättä.
Kaikki perittävät saavat yli lakiosuuuden ja sanoo, että jos joku riitelee
minun jakoani vastaan, niin hän menettää osuutensa... Ja kertoo, että
pitää sovussa jakaa näin ja näin ja ennakkoperintöjä ei tule muuta lisätä?
Käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja on siis velvollinen poistamaan
hänen osuuden testamentin mukaan... Ja hän joutuu hakemaan lakiosuutta?
Perittävä ei halua, että hänen omaisuutensa meneee lakimiehille riitelyssä.
Ja haluaa, että riitelevä osakas maksaa omalla osuudella.
luetellen ennakkoperinnöt ja antaa ankaran ehdon olla riitelemättä.
Kaikki perittävät saavat yli lakiosuuuden ja sanoo, että jos joku riitelee
minun jakoani vastaan, niin hän menettää osuutensa... Ja kertoo, että
pitää sovussa jakaa näin ja näin ja ennakkoperintöjä ei tule muuta lisätä?
Käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja on siis velvollinen poistamaan
hänen osuuden testamentin mukaan... Ja hän joutuu hakemaan lakiosuutta?
Perittävä ei halua, että hänen omaisuutensa meneee lakimiehille riitelyssä.
Ja haluaa, että riitelevä osakas maksaa omalla osuudella.
Vastaukset 22
Vanhimmat
"Olla riitelemättä" on yleistä ihmisluontoa vastaan.
Jotta testamentin ehto olisi pätevä, tulee määrittää termi riitely. Jos riitelyllä ja riita-asialla tarkoitetaan samaa asiaa, määrittely on helppoa, mutta se maksaa lakimiesten kustannuksina. Jos riitelyllä tarkoitetaan kuitenkin äänen korottamista, panettelua, tukasta repimistä, pahan mielen ilmaisuja ja muuta äksyilyä, ehto ei ole pätevä.
Riita-asian oikeudenkäynti tarkoittaa menettelyä, jossa haetaan suojaa yksityisoikeudellisten etujen hyväksi. Riita-asian oikeudenkäynnistä käytetään myös ilmaisua siviiliprosessi.
Ilmeisesti testamentin sisältö ei ole NYT tasapuolinen, vaan ainakin osittain epäreilu, sillä muutoinhan se ei aiheuttaisi riitelyä. Testamentissa annetaan siis epäsuora kehotus hyväksyä kaikki sen ehdot sellaisinaan, vaikka ne ehdot eivät olisikaan yksiselitteiset, tasapuoliset ja helposti hyväksyttävissä. Jokaisen pitäisi siis niellä kiukkunsa ja hyväksyä ehdot mukisematta.
Testamentin ehdot ja määräykset voidaan jakaa sallittuihin, kiellettyihin sekä ehdonluonteisiin määräyksiin. Taustalla pitää olla jotakin konkreettista ja kouriin tuntuvaa, jotta ehto ja määräys olisi toimeenpantavissa. Kielletyt ehdot velvoittavat testamentin saajan hyvän tavan vastaiseen toimintaan taikka rajoittavat kohtuuttomalla tavalla hänen normaalia käyttäytymistään. Myös ehdot, jotka ovat kohtuuttomia tai mahdottomia täyttää, ovat kiellettyjä.
Kielletyn purkavan ehdon käyttäminen testamentissa ei kuitenkaan tee testamenttia pätemättömäksi. Testamentti pannaan täytäntöön ikään kuin mainittua ehtoa ei olisi testamenttiin kirjoitettukaan.
Itse tulkitsen asiaa siten, että riitelyä koskeva ehto on harmaalla alueella. Testamentilla ei voida kieltää saajaltaan laissa määrättyjä ja sallittuja oikeuksia, eikä sillä voida rajoittaa hänen normaalia käyttäytymistään. Epäreilu ja huonosti laadittu testamenttihan on juuri omiaan aiheuttamaan riitatilanteita. Jos perillisellä on oikeus käynnistää asiassa kanne tai perillisellä on vastaava laissa määrätty oikeus, testamentilla sitä ei voida estää. Jos perillisen luonteeseen tunnetusti kuuluu huutaa ja meuhkata, testamentilla ei sitä voida estää.
Jos tämä testamentti olisikin todellinen, testaattorin olisi riitoja välttääkseen tullut laatia tasapuolinen ja oikeudenmukainen testamentti, jossa ennakkoperinnöt ja kunkin saama osuus on sopusuhtainen. Testaattori ei voi huonolla kyvyllään asioiden järjestelyissä estää perillisiä riitelemästä.
Erinoamisen hyvä vastaus testamenttiehtojen pätevyyttä koskien.
Tämä kohta kaipaa oikaisua:
"Jos tämä testamentti olisikin todellinen, testaattorin olisi riitoja välttääkseen tullut laatia tasapuolinen ja oikeudenmukainen testamentti, jossa ennakkoperinnöt ja kunkin saama osuus on sopusuhtainen."
Testamenttia ei tarvitse kenekään laatia tasapuolisesti saati oikeudenmukaisesti, vaan sen voi tehdä niin kuin mieli tekee ottaen toki huomioon mitä edellä oleva kirjoittaja on todennut sen ehtojen pätevyydestä.
Pääpaino sanoilla "riitoja välttääkseen".
Avauksesta lienee pääteltävissä, että testaattori on käyttänyt juurikin oikeuttaan laatia testamentti iahn "kuin mieli tekee". Jos testaattori tekee tarkoituksellisesti epäoikeudenmukaisesti, vaikkakin ihan lain mukaan, hän ei voi ihmismieltä vaatia olemaan tyytyväinen. Omaa omaisuuttahan hän jakaa, mutta jupinaa ja panettelua, ellei muuta, seuraa tuollaisesta aina.
Olen laittanut laatimaani testamenttiin maininnan, että testamentti raukeaa, jos perilliset käyttävät perinnönjaossa asianajajia, koska "asianajajan käsi on aina asiakkaan taskussa".
samoin, kiellon oikeuden määräämästä pesänjakajasta, koska aina pesänjakaja pitkittää jakoa ja jakaa pesän "omaan taskuunsa" Ahneudella ei ole rajoja perinnönjaossa. Kaikista ahneimpia ovat avdokaatit.
Testamenttisi maininta on mitätön. Perillisten oikeustuvakeinoja ei voida testamentissa rajoittaa, mutta muuten testamenttisi pysyy voimassa.
Onneksi juristit käyvät koulunsa loppuun, koska sinulla ne on jäänyt kesken.
Kuvitteellinen ehtosi on mitätön, eikä sitä huomioida, vaan testamentti on voimassa muilta osin.
Testamenttiinhän ei voi merkitä mitä ennakkoperintöjä on annettu,siksi ne pitää tutkia kuoleman jälkeen jos epäilee toisen saaneen enemmän kuin toisen,vanhempien pitää kohdella perillisiään tasa-arvoisesti ja antaa sama summa ennakkona jos ennakoita annetaan.Testamenttihän on voitu tehdä 20v ennen kuolemaa ja sen jälkeen annettu ennakkoja vaikka satatonnia.Rehellinen ennakon antaja tekee lahjakirjan ennakoista.
testamenttiähän ei voi vaimonsa tappaja tehdä.Se on myös lainsuojaton
En näkisi, että testamentissa oleva riittauttamisehto (riitely-) olisi lähtökohtaisesti pätemätön. Kaikille osakkaille on määrätty jaettavaksi yli lakiosuuden, joten siltä osin yhdelläkään osakkaalla ei vaikuttaisi olevan syytä riitauttaa testamenttia.
On tulkinnanvarainen asia, tarkoittiko testamentin tekijä määräyksellään testamentin riitauttamista juridisesti vaiko käyttäytymistä (riitelyä) perinnönjakotilaisuudessa. Riitely sen yleiskielisessä merkityksessä on kuitenkin niin epämääräinen käyttäytymisen kuvaaja, ettei sitä voitane ottaa perustaksi määritettäessä testamentin mukaisia oikeuksia.
Testamentissa on lueteltu ennakkoperinnöt, mutta niiden laskemisen osalta laki edellyttää (perintökaari 6:2-3) jossain määrin kohtuullisuutta. Kohtuuden määrittämisen tekee viime kädessä tuomioistuin. Testamenttimääräyksen mukaan se, joka riitelee testamentissa ilmenevää jakoa vastaan on saava ainoastaan lakiosansa. Mielestäni määräys on pätevä, ja ainoa syy riitauttaa testamentti olisi, että lakiosa ei siinä olevan ennakkoperintölaskelman johdosta täyty. Näin ollen lakiosavaatimus ei ole ristiriidassa testamenttimääräyksen kanssa, sillä pyrkimyksenä olisi juuri lakiosan saaminen täysimääräisenä.
Toinen seikka on, että joku osakas saattaa katsoa testamentin olevan kokonaisuudessaan pätemätön, jolloin, mikäli se sellaiseksi kanteen tutkimisen jälkeen todetaan, menettää riitelyehto merkityksensä, koska silloin testamentti kokonaisuudessaan on merkityksetön. Tällöin testamentin pätevyyden riitauttaneelle tulisi koko perintöosuus, ei pelkkä lakiosuus.
Todetaan oikaisuna, että testamentin sisältöä ei voi mitenkään "riitauttaa". Tällainen kanne tulee ilman muuta hylätyksi, jos joku perillinen sellaisen nostaa käräjillä.
"Testamentissa on lueteltu ennakkoperinnöt, mutta niiden laskemisen osalta laki edellyttää (perintökaari 6:2-3) jossain määrin kohtuullisuutta."
No, ei varmasti tuomioistuimella ole oikeutta kohtuullistaa testamentin sisältöä millään tavalla. Testamentissa sen tekijä saa määrätä jäämistönsä jaosta kuten hän haluaa. Jos hän kirjoittaa joitakin perusteluja jaolle testamenttiin (esi. ennakkoperinnöistä) jako tehdää, kuten testamentissa on määrätty, vaikka perustelut olisivat miten kohtuuttomia. Jos ne ovat virheellisiä tosiasioiden suhteen, voidaan testamentin määräyksiä yrittää tulkita siitä, mitä
sen tekijä on tarkoittanut jäämistöään jakaa. Tällöinkin siis ohjeena on testamentin tekijän tahto eikä mitkään perinnönjakoa koskevat säännökset.
Jos perillinen ei saa testamentin vuoksi lakiosaansa, testamenttia ei riitauteta, vaan perillinen tekee lakiosailmoituksen testamentinsaajalle.
"Toinen seikka on, että joku osakas saattaa katsoa testamentin olevan kokonaisuudessaan pätemätön,"
Testamentti voi olla pätemätön, jos jos testamentin tekijä ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään, jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa, jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö, taikka jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tahi jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa.
Onko tämän testamentin laatinut ritva haaparannalta isälleen?
Hei "Ritva",ei se auta jos sinne olet sellaisia ehtoja laittanut,isäsi on painostettu allekirjoittamaan tuo testamentti,sen vuoksi ettei tulis teidän rahanryöstöt esiin.
"Hei "Ritva",ei se auta jos sinne olet sellaisia ehtoja laittanut,isäsi on painostettu allekirjoittamaan tuo testamentti,sen vuoksi ettei tulis teidän rahanryöstöt esiin."
En tiedä kuka tuon kirjoitti, näköjään reilu vuosi sitten tälle palstalle. Selailin ketjua ja tuo viesti tuli vastaan. Hassu sattuma. Tunnen omasta lähipiiristäni erään Ritvan, joka toimi perinnönjakotilanteessa juuri noin. Kuvio ei ollut aivan sama kuin tämän ketjun aloituksessa, mutta olisin voinut itsekin kirjoittaa meidän perinnönjakotilanteesta juuri noin. Eipä tästä enempää, tulee vaan miettineeksi, mistä tuollaiset sattumat oikein tulevat. Henkimaailman juttuja ehkä...:)
Testamenttiin tulee tyytyä kaikkien osapuolten eikä moittia testamentin siältöä tai sen oikeellisuutta. Se perillinen tai taho joka...............................
Tottakai sen voi moittia,moiteaika on 6kk ja alkaa siitä kun oikeaksi todistettu testamentti on annettu tiedoksi.Se joka on alkuperäisestä testamentistä ottanut kopion pitää se allekirjoituksellaan todistaa oikeaksi kopioksi.Yleensä testamentin laatinut asianajaja sen myös kopioi,ja laittaa kopioihin allekirjoituksen.Pelkkä perunkirjoituksessa annettu kopio ei kelpaa lain mukaan,Jos kopiosta puuttuu oikeaksi todistetun kopioijan allekirjoitus,niin 6kk moiteaika ei kulu ollenkaan,moiteaika alkaa kulumaan vasta kun kopioi on oikeaksi todistettu,eli siitä alkaa silloin kulumaan moiteaika.Tästä on ennakkopäätös tehty Korkeimmassa oikeudessa.
On olemassa myös muunlaisia testamenttikanteita, jotka eivät ole sidottuja määräaikaan. Näitä ovat esimerkiksi tulkintakanne ja peruuttamiskanne. Testamentin tulkintakanteella voidaan saada tuomioistuimen vahvistus sille, mitä on epäselvässä tapauksessa pidettävä testamentin tekijän oikeana tarkoituksena. Jos kuolinpesään on määrätty pesänjakaja, hän ratkaisee ensisijaisesti testamentin tulkintaa koskevan riidan. Peruuttamiskanne puolestaan tarkoittaa sitä, että perillinen voi saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi sen, onko testamentti tullut esimerkiksi suullisesti peruutetuksi.
Aloittajan Ip-osoite on merkitty ruotsin puolelle Haaparannalle,eli ei ole varmaan Suomen lain mukaisesta testamentistä kysymys.
Mitäpä sinä tuosta tietäisit? Et mitään, IP on sulle liian vaikea asia.
Kaverini joka on it-alalla töissä niin katsoi sen tiedostoista,siellähän näkyy kaikkien IP-osoitteet jos osaa sen hakea.IP-osoite on sen takia ettei mitä vaan pysty netissä kirjoittamaan ja uhkaileen toisia.
Hyvä vitsi! IP-osoite ei näy kaverillesi, ellei hänellä ole pääsyä operaattorien dataan, suoraan serverille. Kerropa vielä, miten kaverillasi on pääsy Suomi24-serverille ja miten hän ihmeessä hän pystyy vapaasti jakamaan tietoa vaikkapa juuri sinulle?
Ellet tiedä vastausta, niin kerron sinulle: (1) Hän ei pääse vaan einä valehtelet; (2) kaverisi ei tunne lakia eikä arvosta työnantajaansa ja työpaikkaansa, joten häntä uhkaa joko käräjät, potkut tai molemmat. Näin se menee minun kaverini tiedostojen mukaan, joka on töissä juristina IT-puolella. Tämä juristi vielä sanoi, että IP-osoitteen saa laillisesti käyttöönsä vain oikeuden päätöksellä.
Mietin vielä sitä, että uskoisinko sinua vai juristia. No, en ainakaan sinua.
Kyllä me nörtit saadaan sinunkin ip osoite selville,kaikkien saadaan
ihan vapaasti voit julkaista tänne palstalle mun ip osoitteen,näytä taitosi.
Pistäpä minunkin IP tänne näytille; ihan mielenkiintoista tuollainen. Tai, jotta et riko lakia, pistä kolme viimeistä numeroa. Kiitos.
Taidan tietää testamentista ja se ei ihan kokonaisuudessaan ollut noin.
Siihen samaan riitaan liittyy pitkä liuta muitakin sanoja, joilla tarkoitetaan
juuri asianajajan kuluja ja vaadetta hyväksyä minun testamenttini.
Ja jos et hyväksy, niin et saa osuutta.
Mutta Testamenttiin ei voi muutenkaan muuttaa tai lisätä osuuksia ja
testamentin saaja ei voi vaatia ennakkoperintöjä ja näin lisätä saantoja.... !
Eli Tämä henkilö saa, vain lakiosan ja lakiosankorotuksen... lain mukaan.
Tai hän ei enää ole testamentin saaja sanoo laki.
Se miksi tätä kirjoitetaan täällä johtuu pesää hoitavasta asianajajasta.
Hän ei vastaa mihinkään ei hoida mitään. Ja tekee muutakin laittomuutta.
Joudutaan kyselemään paljon ja rahastaa sähköposteilla ja ei vastaa ja
rahastaa ihan pesänhoidollisia asiota.. Esim. Kuolinpesän laskuja menee
karhuun ja muuta kivaa. Joudutaan kysymään mitä teet missä mennään
ei vastaa ei vastaa ootko maksanut lasku ei vastaa ei vastaa.
Tällainen pesänhoitaja olisi hyvä tuoda julki !
Ei vastaa muillekaan mitään, jotka halua tietoja tilan asioista ja luvista.
Sanoo vain, että ottakaa omat asianajat mutta, kun vain tietäsi mitä
ja miksi pitää riidellä ja mistä ? Kohta yli vuosi ja ei mitään !
Tuossa on toinen aloitus mikä taitaa koskea samaa testamenttia....