katsotaanpa, jos osaan selittää tämän
Villiviljan ominaisuuksiin kuuluu, ettei se kypsy pellolla samanaikaisesti, siemenet irtoavat eri aikoina. Tällä varmistuu se, että ainakin osa siemenistä selviää oikkukkaissa sääolosuhteissa. Villiviljan siemenet irtoavat tähkästä kovassa tuulenpuuskassa.
Ihmiset huomasivat asteittain hyödyntäessään viljaa että kannattaa koota nippu korsia ennen kuin siemenet irtoavat niistä, ja sitten irrottaa kaikki jyvät, ts sato, kerralla
Nyt on niin että viljaan vaikuttaa tasaisin väliajoin mm eräs mutaatio jonka vaikutuksesta siemenet eivät irtoa tähkästa lainkaan. Luonnossa mutaatio häviää aina ilmestyessään koska siemenet eivät idä (ne eivät putoa maahan).
Mutta kun ihminen korjasi viljaa, osa siemenistä oli jo pudonnut maahan mutta korjattujen joukossa oli myös näitä mutaatioyksilöitä, ja niistä tuli osa seuraavan satokauden kylvöstä. Muuntuneiden siementen osuus lisääntyy joka sadossa. Loppujen lopuksi (noin 200 sadon jälkeen) tuloksena on uudenlainen vilja jonka tähkät ovat suurempia ja koko sato kypsyy samanaikaisesti (tähkät eivät enää pudota siemeniään
Näin on, ihmiskunnan historiassa ,syntynyt domestikoitunut vilja (ruis, kaura, vehnä, ohra). (tiedot Lasse Berg Kalaharin aamunkoitto).
Mitä opimme tästä? Ainakin sen, että mutaation hyödyllisuus riippuu olosuhteista ja tilanteista, kyseessähän on eittämättä ihmisille hyödyllinen muunnos (jonka he aiheuttivat aivan tietämättään).
Ei ole olemassa mitään jumalallista koneistoa mutaatioiden suhteen, joka estäisi hyödyllisiä mutaatiota vaikuttamasta (Jumalan toimistoon on laitettu hätätapausnappula joka aina syttyy kun jokin eliö on saamassa hyödyllisen ominaisuuden). Mutaatiot eivät itsessään ole hyviksiä ja pahiksia, kyse on vaan siitä, miten ne kulloisissakin olosuhteissa saattavat vaikuttaa.iowa
hyödyllinen muunnos (ihmiskunnan historiassa)
8
78
Vastaukset
- Anonyymi
Missä kohta tuossa oli mutaatio geenitasolla? Tapahtui vain ohjattu valikoiminen ihmisen toimesta. Palautuminen on myös mahdollista, jollei geenistöä ole tuhoutunut.
- Anonyymi
Nykyään kaikissa viljakasveissa on geenejä, joita villikannassa ei esiinny. Tietenkin myös viljelyn kannalta haitallisia ominaisuuksia on karsittu. Aloituksen esimerkki kertoo sen, miten keinotekoinenkin luonnonvalinta vaikuttaa nopeasti polulaatioon. Kuten aloituksessa todettiin, mutaation hyödyllisyys riippuu olosuhteista.
Voisin kasvinjalostuksesta jotain tietävänä kertoa myös toisen esimerkin samasta aiheesta. Kasveilla, joita pidämme rikkaruohoina, on uusilla viljelymailla "siemenpankki", josta itää rikkaruohoa, vaikka se ei olisi vuosikausiin enää päässyt siementämään. Tämä siksi, että jos lajin kaikki siemenet itävät samana keväänä, niin katovuoden tullessa voi käydä niin, että koko populaatio tuhoutuu ainakin paikallisesti. Kun siemenvilja otetaan vain niistä kasveista, jotka itivät ensimmäisenä keväänä, kasvipopulaatiolta häviää nopeasti kyky "säilöä" siemeniä maassa useita vuosia. Luonnonkasville se olisi haitta, mutta viljelyssä kiistaton hyöty. "Nyt on niin että viljaan vaikuttaa tasaisin väliajoin mm eräs mutaatio jonka vaikutuksesta siemenet eivät irtoa tähkästa lainkaan. Luonnossa mutaatio häviää aina ilmestyessään koska siemenet eivät idä (ne eivät putoa maahan)."
Tuossa kohtaa...
"Näin on, ihmiskunnan historiassa ,syntynyt domestikoitunut vilja (ruis, kaura, vehnä, ohra). (tiedot Lasse Berg Kalaharin aamunkoitto)."
Mielenkiintoista on, että samaan lopputulokseen johtava ihmiselle hyödyllinen mutaatio on tapahtunut niinkin erilaisissa viljoissa kuin kaura ja vehnä. Ilmeisesti myös viljellyn hirssin, durran, maissin ja riisin kypsät jyvät ovat kasveissa kiinni paljon paremmin kuin niiden villimuodoilla. Villinä kasvavalle kasville ei ole hyödyllistä jättää kypsiä jyviään tähkäksi vaan varistaa ne ympäriinsä.
Kun kreationistit usein kirjoittavat miten haitalliset mutaatiot jyräävät hyödylliset, niin viljakasvit osoittavat että samat hyödylliset mutaatio (isot jyvät, jotka pysyvät paremmin kiinni) on kehittynyt useilla kasveilla ja näin tehneet niistä maailman laajimmalle levinneitä kasveja.- Anonyymi
Ei nyt ihan näin:
"..samat hyödylliset mutaatio (isot jyvät, jotka pysyvät paremmin kiinni) on kehittynyt useilla kasveilla ja näin tehneet niistä maailman laajimmalle levinneitä kasveja."
Tuo mutaatio ei yksin ole tuota aikaansaanut, vaan ihmisen osallistuminen luonnonvalintaan ja viljelyyn. Villiintyvä viljalajike ei yleensä pysy maailman laajimmalle levinneiden kasvien joukossa. Anonyymi kirjoitti:
Ei nyt ihan näin:
"..samat hyödylliset mutaatio (isot jyvät, jotka pysyvät paremmin kiinni) on kehittynyt useilla kasveilla ja näin tehneet niistä maailman laajimmalle levinneitä kasveja."
Tuo mutaatio ei yksin ole tuota aikaansaanut, vaan ihmisen osallistuminen luonnonvalintaan ja viljelyyn. Villiintyvä viljalajike ei yleensä pysy maailman laajimmalle levinneiden kasvien joukossa.Ei 10,000 vuotta sitten kukaan geenimanipuloinut ohraa. Ihminen vain valitsi itselleen sopivimmat. Tämä ei prosessina eroa mitenkään siitä kun gepardi nappaa pois gasellilaumasta ne jotka eivät väistele kyllin ketterästi. Gepardi "jalostaa" gaselleista ketterämpiä ja gaselli gepardeista nopeampia.
Ihminen hylkäsi ne ohran tähkät jotka varistivat siemenensä liian aikaisin ymmärtämättä genetiikasta mitään.Kyllin ei voi sitä korostaa, että ominaisuuden hyödyllisyys riippuu olosuhteista. Niin kuin tässä viljojenkin kohdalla.
Kreationisteilta etenkin jää tämä asia useinkin ymmärtämättä.kekek-kekek kirjoitti:
Kyllin ei voi sitä korostaa, että ominaisuuden hyödyllisyys riippuu olosuhteista. Niin kuin tässä viljojenkin kohdalla.
Kreationisteilta etenkin jää tämä asia useinkin ymmärtämättä.Niinpä. Jos luonnonvarainen heinä ei varista siemeniään, niin eipä tuo kauaa jälkeläisiä tuota. Toisaalta esimerkiksi se, että naali muuttuu talvella valkeaksi voi olla hyödyllistä tai jopa haitallista. Niinpä Islannin yleensä sulan meren takia paljailla rannikoilla asustavat naalit ovat ruskeita läpi vuoden, mutta muualla ne muuttuvat talvella valkeiksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1125088
- 1535063
Olen miettinyt kauan
miten reagoisin, kun näen sinut taas. Ehkä ladannut tuohon hetkeen liikaa odotuksia. Ja sitten kun lopulta olit siinä, h464752- 1463044
Vanhempi mies
Jos yritän ajatella sinut pois sydämestäni, ikävä ja surullinen kaipuu tulee kaksin verroin kovempana. Olit mun unessa302763- 1582204
Ostiko maailma sinut minulta?
Kun et enää resonoi kuin ennen. Kun et enää ihmetellen katso ympärillesi ja pohdi mitä mäen takana on? Ymmärrän ja tue202178- 421997
- 411798
- 231568