hyödyllinen muunnos (ihmiskunnan historiassa)

Anonyymi

katsotaanpa, jos osaan selittää tämän
Villiviljan ominaisuuksiin kuuluu, ettei se kypsy pellolla samanaikaisesti, siemenet irtoavat eri aikoina. Tällä varmistuu se, että ainakin osa siemenistä selviää oikkukkaissa sääolosuhteissa. Villiviljan siemenet irtoavat tähkästä kovassa tuulenpuuskassa.

Ihmiset huomasivat asteittain hyödyntäessään viljaa että kannattaa koota nippu korsia ennen kuin siemenet irtoavat niistä, ja sitten irrottaa kaikki jyvät, ts sato, kerralla

Nyt on niin että viljaan vaikuttaa tasaisin väliajoin mm eräs mutaatio jonka vaikutuksesta siemenet eivät irtoa tähkästa lainkaan. Luonnossa mutaatio häviää aina ilmestyessään koska siemenet eivät idä (ne eivät putoa maahan).
Mutta kun ihminen korjasi viljaa, osa siemenistä oli jo pudonnut maahan mutta korjattujen joukossa oli myös näitä mutaatioyksilöitä, ja niistä tuli osa seuraavan satokauden kylvöstä. Muuntuneiden siementen osuus lisääntyy joka sadossa. Loppujen lopuksi (noin 200 sadon jälkeen) tuloksena on uudenlainen vilja jonka tähkät ovat suurempia ja koko sato kypsyy samanaikaisesti (tähkät eivät enää pudota siemeniään
Näin on, ihmiskunnan historiassa ,syntynyt domestikoitunut vilja (ruis, kaura, vehnä, ohra). (tiedot Lasse Berg Kalaharin aamunkoitto).

Mitä opimme tästä? Ainakin sen, että mutaation hyödyllisuus riippuu olosuhteista ja tilanteista, kyseessähän on eittämättä ihmisille hyödyllinen muunnos (jonka he aiheuttivat aivan tietämättään).
Ei ole olemassa mitään jumalallista koneistoa mutaatioiden suhteen, joka estäisi hyödyllisiä mutaatiota vaikuttamasta (Jumalan toimistoon on laitettu hätätapausnappula joka aina syttyy kun jokin eliö on saamassa hyödyllisen ominaisuuden). Mutaatiot eivät itsessään ole hyviksiä ja pahiksia, kyse on vaan siitä, miten ne kulloisissakin olosuhteissa saattavat vaikuttaa.iowa

8

101

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Missä kohta tuossa oli mutaatio geenitasolla? Tapahtui vain ohjattu valikoiminen ihmisen toimesta. Palautuminen on myös mahdollista, jollei geenistöä ole tuhoutunut.

      • Anonyymi

        Nykyään kaikissa viljakasveissa on geenejä, joita villikannassa ei esiinny. Tietenkin myös viljelyn kannalta haitallisia ominaisuuksia on karsittu. Aloituksen esimerkki kertoo sen, miten keinotekoinenkin luonnonvalinta vaikuttaa nopeasti polulaatioon. Kuten aloituksessa todettiin, mutaation hyödyllisyys riippuu olosuhteista.

        Voisin kasvinjalostuksesta jotain tietävänä kertoa myös toisen esimerkin samasta aiheesta. Kasveilla, joita pidämme rikkaruohoina, on uusilla viljelymailla "siemenpankki", josta itää rikkaruohoa, vaikka se ei olisi vuosikausiin enää päässyt siementämään. Tämä siksi, että jos lajin kaikki siemenet itävät samana keväänä, niin katovuoden tullessa voi käydä niin, että koko populaatio tuhoutuu ainakin paikallisesti. Kun siemenvilja otetaan vain niistä kasveista, jotka itivät ensimmäisenä keväänä, kasvipopulaatiolta häviää nopeasti kyky "säilöä" siemeniä maassa useita vuosia. Luonnonkasville se olisi haitta, mutta viljelyssä kiistaton hyöty.


      • "Nyt on niin että viljaan vaikuttaa tasaisin väliajoin mm eräs mutaatio jonka vaikutuksesta siemenet eivät irtoa tähkästa lainkaan. Luonnossa mutaatio häviää aina ilmestyessään koska siemenet eivät idä (ne eivät putoa maahan)."
        Tuossa kohtaa...


    • "Näin on, ihmiskunnan historiassa ,syntynyt domestikoitunut vilja (ruis, kaura, vehnä, ohra). (tiedot Lasse Berg Kalaharin aamunkoitto)."

      Mielenkiintoista on, että samaan lopputulokseen johtava ihmiselle hyödyllinen mutaatio on tapahtunut niinkin erilaisissa viljoissa kuin kaura ja vehnä. Ilmeisesti myös viljellyn hirssin, durran, maissin ja riisin kypsät jyvät ovat kasveissa kiinni paljon paremmin kuin niiden villimuodoilla. Villinä kasvavalle kasville ei ole hyödyllistä jättää kypsiä jyviään tähkäksi vaan varistaa ne ympäriinsä.

      Kun kreationistit usein kirjoittavat miten haitalliset mutaatiot jyräävät hyödylliset, niin viljakasvit osoittavat että samat hyödylliset mutaatio (isot jyvät, jotka pysyvät paremmin kiinni) on kehittynyt useilla kasveilla ja näin tehneet niistä maailman laajimmalle levinneitä kasveja.

      • Anonyymi

        Ei nyt ihan näin:

        "..samat hyödylliset mutaatio (isot jyvät, jotka pysyvät paremmin kiinni) on kehittynyt useilla kasveilla ja näin tehneet niistä maailman laajimmalle levinneitä kasveja."

        Tuo mutaatio ei yksin ole tuota aikaansaanut, vaan ihmisen osallistuminen luonnonvalintaan ja viljelyyn. Villiintyvä viljalajike ei yleensä pysy maailman laajimmalle levinneiden kasvien joukossa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei nyt ihan näin:

        "..samat hyödylliset mutaatio (isot jyvät, jotka pysyvät paremmin kiinni) on kehittynyt useilla kasveilla ja näin tehneet niistä maailman laajimmalle levinneitä kasveja."

        Tuo mutaatio ei yksin ole tuota aikaansaanut, vaan ihmisen osallistuminen luonnonvalintaan ja viljelyyn. Villiintyvä viljalajike ei yleensä pysy maailman laajimmalle levinneiden kasvien joukossa.

        Ei 10,000 vuotta sitten kukaan geenimanipuloinut ohraa. Ihminen vain valitsi itselleen sopivimmat. Tämä ei prosessina eroa mitenkään siitä kun gepardi nappaa pois gasellilaumasta ne jotka eivät väistele kyllin ketterästi. Gepardi "jalostaa" gaselleista ketterämpiä ja gaselli gepardeista nopeampia.

        Ihminen hylkäsi ne ohran tähkät jotka varistivat siemenensä liian aikaisin ymmärtämättä genetiikasta mitään.


      • Kyllin ei voi sitä korostaa, että ominaisuuden hyödyllisyys riippuu olosuhteista. Niin kuin tässä viljojenkin kohdalla.

        Kreationisteilta etenkin jää tämä asia useinkin ymmärtämättä.


      • kekek-kekek kirjoitti:

        Kyllin ei voi sitä korostaa, että ominaisuuden hyödyllisyys riippuu olosuhteista. Niin kuin tässä viljojenkin kohdalla.

        Kreationisteilta etenkin jää tämä asia useinkin ymmärtämättä.

        Niinpä. Jos luonnonvarainen heinä ei varista siemeniään, niin eipä tuo kauaa jälkeläisiä tuota. Toisaalta esimerkiksi se, että naali muuttuu talvella valkeaksi voi olla hyödyllistä tai jopa haitallista. Niinpä Islannin yleensä sulan meren takia paljailla rannikoilla asustavat naalit ovat ruskeita läpi vuoden, mutta muualla ne muuttuvat talvella valkeiksi.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä sanoisit

      juuri nyt kaivatullesi jos uskaltaisit/kehtaisit?
      Ikävä
      194
      2035
    2. Mikä teidän jutussa on ongelmana?

      Missä meni pieleen?
      Ikävä
      133
      1128
    3. Mitä hyvää

      Mitä hyvää hän on tuonut elämääsi?
      Ikävä
      113
      1063
    4. Koillis motor

      Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa
      Suomussalmi
      21
      795
    5. Mitä muistoja teillä on kaivatusta?

      😇
      Ikävä
      58
      786
    6. Kauhavan häiriköijistä

      Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä
      Kauhava
      34
      711
    7. ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla

      Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann
      Haapavesi
      42
      628
    8. Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?

      Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m
      Suhteet
      175
      574
    9. Tehdäänkö tänään toiveista totta?

      Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..
      Ikävä
      45
      538
    10. Auto ajoi päälle?

      Ja pakeni luin iltapäivälehdestä. ! Ken on kuski joka tuollee teki
      Kuusankoski
      9
      522
    Aihe