tyttöni on nyt 8kk vanha ja pakko sanoa että olen ihan hukassa hänen kanssaan...
sitä päiväähän odotettiin kuin kuuta nousevaa että lähdeppäs nyt pieni liikkeelle siitä...
mutta nyt, jokainen vuorokausi on yhtä hullunmyllyä tytön kanssa. ollut jo useamman viikon ajan. päivä alkaa sillä kun aamulla klo 6jälkeen hän törröttää sesallaan pinnasängyssään,huojuu ja heiluu, ja ihan koko päivä kiipeää ihan joka paikkaan eikä todellakaan jalat kantaisi tai kädet pitäisi kiinni,huojuu ja heiluu ja ote lipeää ja lentää. musta tuntuu niin kauhealla kun muks kuuluu ja karmeaa itkua. mun pitäisi ihan koko ajan istua lattialla hänen perässän jottei mitään tapahdu. ja olen kyllä todella poikki ja tympääntynyt kun mitään omia hommia ei voi tehdä.
kysynkin muilta, miten kauan tätä kestää ja onko mitään vinkkejä kestämiseen???
sitä päiväähän odotettiin kuin kuuta nousevaa että lähdeppäs nyt pieni liikkeelle siitä...
mutta nyt, jokainen vuorokausi on yhtä hullunmyllyä tytön kanssa. ollut jo useamman viikon ajan. päivä alkaa sillä kun aamulla klo 6jälkeen hän törröttää sesallaan pinnasängyssään,huojuu ja heiluu, ja ihan koko päivä kiipeää ihan joka paikkaan eikä todellakaan jalat kantaisi tai kädet pitäisi kiinni,huojuu ja heiluu ja ote lipeää ja lentää. musta tuntuu niin kauhealla kun muks kuuluu ja karmeaa itkua. mun pitäisi ihan koko ajan istua lattialla hänen perässän jottei mitään tapahdu. ja olen kyllä todella poikki ja tympääntynyt kun mitään omia hommia ei voi tehdä.
kysynkin muilta, miten kauan tätä kestää ja onko mitään vinkkejä kestämiseen???
Vastaukset 4
Vanhimmat
Parissa viikossa alkaa tasapaino pitämään sen verran, että muksahtelut vähenevät. Ei varmaan ole olemassa yhtään lasta, joka ei olisi tuossa vaiheessa kaatuillut. Jokaisen on opittava ihan itse pitämään itsensä pystyssä. Sitä lapsesi nyt harjoittelee.
Sitten kun hän pysyy pystyssä, alkaa hän kiipeämään sängyille ja sohville. Siinä vaiheessa kannattaa opettaa hänet tulemaan hallitusti jalat edellä alas sieltä sängyiltä ja sohvilta.
No kyllä varmaan vähän rauhoittuu kun oppii kunnolla kävelemään.Meillä lapset tykkäsivät olla kävelytuolissa paljon ja oppivat kävelemään.Vaikka sitähän ei suositella ensisijaisesti lapselle.Ja ainahan voit ostaa sellaisen pehmustekypärän,niin ei tytöllesi pääse päähän ainakaan sattumaan vakavia.Ja toiset tykkävät tutkia paikkoja enemmän kuin toiset.Se on varmaan vaan toi ikä ja luulisin että hän rauhoittuu kun oppii kävelemään.voimia sinulle...:)
Kyllä sitä jokainen lapsi kiipeilee ja kaatuu...hassua kyllä, lapset harvemmin stuttavat itsään pahasti. Itse kun kaatuis niin varmaa luita poikki jne.
Eikä niistä mitää hullumpia tule vaikka vähän koliseekin..itse oon tullu josku pää edellä pinnasängystä alas eikä musta tän hullumpaa oo tullu vaik tömähdys kuulemma oliki ollu hirveä (äitini kertomana).
meillä poika oli kuus kuukautta kun tuo alkoi. pidin sellasta pehmeää pään suojusta hänellä jotai pari viikkoa jolloin pysyi jo huomattavasti paremmin pystyssä. Huomasin myös miten muutamien kopsujen jälkeen alkoi itse harjoitella laskeutumista alas ja olla varovaisempi. Nyt yhdeksän kuukautta ja opetellaan ilman tukea seisomista ja kohta sitten kiipeillään...voi sitä huolehtimisen määrää. Minua auttoi kävely tuki johon laitoin pojan aina kun piti saada esim ruoka laitetuksi. JAKSAMISIA!!!!!!!!!!!