On tasavarmaa että näin tulee tapahtumaan koska se on tilastollinen todennäköisyys.
Mutta mitä globalistipaskat eivät tekisi halvan ydinsähkön eteen?
Se on tosin jo todettu kalleimmaksi energianlähteeksi ikinä.
Milloin ja missä seuraava ydinvoimala pamahtaa?
Anonyymi
38
98
Vastaukset
- Anonyymi
Jos verataillaan jo tapahtuneita, kevytvesireaktoreiden onnettomuuksia, voidaan todeta, että Harrisburg ja Tsernobyl johtuivat lähinnä osaamattomuudesta ja inhimillisistä syistä. Fukushima taas johtui luonnonkatastrofista, mutta voimalan suunnittelussa ja rakentamisessa on selkeästi ollut inhimillistä ymmärtämättömyyttä jonka seurauksena se menetti toimintakykynsä isossa tulvassa.
Kaikki kolme onnettomuutta ovat tapahtuneet keväällä. Sillä tosin ei pitäisi olla mitään merkitystä asioiden kulkuun. Harrisbugista meni vain seitsemän vuotta Tsernobyliin, josta sitten meni 25 vuotta Fukushimaan. Keskimääräisesti mennään aikalailla Rasmussenin raportin (Wash 1400) ennustamalla syklillä.
Voidaan varmuudella sanoa, että ydinvoimaloissa on vieläkin selkeitä suunnitteluvirheitä ja heikkouksia, joihin ei ole osattu valmistautua. Aika ajoin niitä tulee esiin ja hyvä onni monesti pelastaa tilanteen (Forsmarkin suojelusenkeli, Davis Bessen viimetingassa löydetty läpisyöpyminen jne.)
Uusi riskitekijä on selkeästi nousemassa esiin, kun voimaloille myönnetään jatkoaikoja jopa 80 vuoteen asti. Suunnitteluperusteiset käyttöajat ovat noin 40 vuotta ja tiettyjä kriittisiä komponetteja ei voi vaihtaa, tai niiden vaihtaminen ei taloudellisesti ole mahdollista. Yksinkertaisesti vain uskotaan, että tarkemmalla seurannalla ja paremalla valmiudella onnetomuuksien estämiseen voidaan käyttöikä tuplata. Tällehän ei tiettenkään voi hakea mitään empiiristä todistetta tai tieteeseen perustuvia todisteita.
Kuten aloittaja totesi, melkoisella varmuudella tulee onnettomuus jossakin vaiheessa. Kyse on lähinnä siitä, että kuinka monta onnettomuutta sietokykymmne kestää. Veikkaan, että Eurooppa ei kestä edes sitä ensimmäistä, koska siellä ydinvoima muutenkaan ei ole suosiossa. Samoin USA:ssa, jossa nyt ei muutenkaan rakennetaan enää uutta ydinvoimaa. Ydinvoima ei ole tässä mielessä miytenkään järkevä pitkän ajan sijoituskohde.- Anonyymi
Kiitoksia todella hienosta pohdinnasta.
Loviisan voimalalle on myönnetty jatkoaikaa joka huolestuttaa ajattelevia ihmisiä. Sehän on vanhan Neuvostoliiton aikaansaannoksia ja he lupasivat sille ainoastaan 30:n vuoden käyttöaikaa.
Kuitenkin meille puhutaan että se on täysin turvallinen ilman takarajaa? Mitä helvettiä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitoksia todella hienosta pohdinnasta.
Loviisan voimalalle on myönnetty jatkoaikaa joka huolestuttaa ajattelevia ihmisiä. Sehän on vanhan Neuvostoliiton aikaansaannoksia ja he lupasivat sille ainoastaan 30:n vuoden käyttöaikaa.
Kuitenkin meille puhutaan että se on täysin turvallinen ilman takarajaa? Mitä helvettiä?VVER-440, eli loviisatyyppisiä laitoksia on käytössä yhä parikymmentä. Se on osoittautunut hyvin luotettavaksi, kovin pahoja onnettomuuksia ei ole sattunut (Armeniassa taisi olla jokin tulipalo). Tuo 30 vuotta oli laitettu kai sillä ajatuksella, että sen jälkeen tulevat uudet tehokkaammat ydinvoimalaitokset. Mutta kun näin ei käynyt, myönnettään jatkolupia nykyisille. USAssa on jo myönnetty ensimmäinen lupa 80 vuoteen asti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
VVER-440, eli loviisatyyppisiä laitoksia on käytössä yhä parikymmentä. Se on osoittautunut hyvin luotettavaksi, kovin pahoja onnettomuuksia ei ole sattunut (Armeniassa taisi olla jokin tulipalo). Tuo 30 vuotta oli laitettu kai sillä ajatuksella, että sen jälkeen tulevat uudet tehokkaammat ydinvoimalaitokset. Mutta kun näin ei käynyt, myönnettään jatkolupia nykyisille. USAssa on jo myönnetty ensimmäinen lupa 80 vuoteen asti.
Näitä saatanan voimaloita rakennettiin eikä silloin ajateltu että niitä pitää purkaa kun ne ovat tiensä päässä.
Ajateltiin että tulevaisuudessa nämä pikku ongelmat ratkaistaan. Vaan eipä olla.
Nyt ostamaan esim. Loviisan Valkosta kämppää, esim 3 h k p 75 neliötä hintaan 35 000 €. - Anonyymi
Valkon koulussa ovat luokat 1-6 ja siellä opiskelee nyt 65 lasta.
Jumala heitä suojelkoon. - Anonyymi
Kuinka paljon on OL 3 isompi kuin Tsernobylin.
Voiko onnettomuutta laskea koon perusteella.
Onko OL 3 niin suuri että koko pohjola autioituu, kuten Tsernobylin lähitienoo.
- Anonyymi
Missä vaiheessa Tshernobylin grafiittihidasteinen RBMK - reaktori muuttui kevytvesireaktoriksi?
Harrisburgissa oli PWR ja Fukushimassa BWR, molemmat siis kevytvesireaktoreita. - Anonyymi
"Missä vaiheessa Tshernobylin grafiittihidasteinen RBMK - reaktori muuttui kevytvesireaktoriksi? "
No ei se oikeastaan muuttunut sellaiseksi, vaan se on aina luokiteltu kevytvesireaktoriksi, vaikkakin grafiitilla on iso osuus prosessissa. Tavallinen vesi siellä kuitenkin kiertää ja silläkin on osuutensa säädössä.- Anonyymi
Tshernobylin onnettomuuden laajuus ja vakavuus liittyi nimenomaan siihen, että se oli grafiittihidasteinen. Laskeuma aiheutui suurelta osin grafiitin palokaasujen ilmaan nostamista radioaktiivisista aineista. Palomiehet saivat tappavan säteilyannoksen sammuttaessaan viereisen voimalarakennuksen katolle lennelleitä hehkuvia grafiittikimpaleita. Onnettomuuden käynnistänyt tapahtumaketju edellytti grafiittimoderointia eli ei voi tapahtua muissa reaktorityypeissä.
"Kevytvesireaktorista" puhuminen sen yhteydessä voi olla teknisesti oikein mutta tässä yhteydessä tarkoituksena lienee ollut rinnastaa reaktori länsimaissa käytössä oleviin BWR ja PWR reaktoreihin yrittäen väittää että niiden riskit olisivat samanlaisia. Lievää vakavammasta älyllisestä epärehellisyydestä siis kysymys, mutta sellainen on toki tällä palstalla ydinvoimaa vastustavien kommenteissa pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
- Anonyymi
"Voiko onnettomuutta laskea koon perusteella.
Onko OL 3 niin suuri että koko pohjola autioituu, kuten Tsernobylin lähitienoo."
Koko ei ole se ratkaisevin tekijä. Suurin tekijä on radioaktiivinen inventaari, eli se kuinka paljon puoiiintumistuotteita on kullakin hetkellä reaktorin sisällä. Tosin OL3 on tässäkin lievästi sanottuna vaarallinen, koska sillä polttoaineen rikastiusaste on vähän korkeampi ja sen palama suomalaisen mittapuun erittäin korkea.
Stuk on käsittääkseni kertonut meille, että OL3 pahimassa skenaariossa sylkee ulos 100GBq. Tä'llainen päästö kestettäisiin hyvin Suomessa. Tosin skenaario lähtee varmaankin siitä, että tilanne on hallinnassa, eikä suojarakennus ole mitenkään räjähtänyt auki.
Fukushimassa suojarakennusten tiiveys menetettiin vain joissakin tunneissa. Ilmeisesti siellä ei kuitenkaan yksikään sujarakennus pettänyt siten, että reaktori olisi ollut auki taivaalle, kuten Tsernobylissä tapahtui. - Anonyymi
Aloittajan pää taitaa olla seuraava "pamahduksen" paikka...
- Anonyymi
"Tshernobylin onnettomuuden laajuus ja vakavuus liittyi nimenomaan siihen, että se oli grafiittihidasteinen"
Tämä vain olisi melko yksinkertaistava selitys Tsernobylille. Grafiittipalo toki pahensi tilannetta, mutta ei mitenkään merkittävästi. Jos reakttori on auki taivaalle ja sen ydin on sulamassa, niin fysiikan lakien mukaan aerolisoituneet puoliintumistuotteet nousevat ylös ilamakehään, ei sille kukaan voi yhtikäs mitään. Kova kuumuus nostaa aerosolit.- Anonyymi
"Jos reaktori on auki taivaalle...". Koskas kevytvesireaktori on ollut auki taivaalle? Grafiittireaktorin ominaisuuksiin kuuluu ns positiivinen takaisinkytkentä, jolloin teho voi nousta hallitsemattomasti lyhyessä ajassa. Sen ominaisuuksiin kuuluu myös, että reaktoria ei ympäröi paineastia, vaan polttoainesauvat ovat putkissa, joiden paineenkestävyys on rajoitettu. TMIssä ja Fukushimassa reaktorisydän suli, ei räjähtänyt. Fukushimassa vapautui mm jodia ja cesiumia, mutta paljon vähemmän heikosti höyrystyviä aineita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Jos reaktori on auki taivaalle...". Koskas kevytvesireaktori on ollut auki taivaalle? Grafiittireaktorin ominaisuuksiin kuuluu ns positiivinen takaisinkytkentä, jolloin teho voi nousta hallitsemattomasti lyhyessä ajassa. Sen ominaisuuksiin kuuluu myös, että reaktoria ei ympäröi paineastia, vaan polttoainesauvat ovat putkissa, joiden paineenkestävyys on rajoitettu. TMIssä ja Fukushimassa reaktorisydän suli, ei räjähtänyt. Fukushimassa vapautui mm jodia ja cesiumia, mutta paljon vähemmän heikosti höyrystyviä aineita.
Näitä yrityksiä rinnastaa Tshernobylin onnettomuus länsimaisten reaktoreiden onnettomuusriskeihin ilmaantuu aika ajoin palstalle. Silloin on syytä muistuttaa siitä, että kyseessä oli tunnetusti epästabiili neukkuviritelmä, joka oli suunniteltu mahdollistamaan polttoaine-elementtien vaihto nopeasti mitä tarvitaan valmistettaessa plutoniumia ydinaseita varten. RBMK - reaktoreissa turvallisuus oli toisarvoista ja mahdollisuus ydinaseplutoniumin tuotantoon se ykkösasia.
Länsimaisissa ydinvoimaloissa lähtökohtana on ollut se, että tuotetaan energiaa turvallisesti eikä aseplutoniumia riskejä ottaen.
- Anonyymi
"Länsimaisissa ydinvoimaloissa lähtökohtana on ollut se, että tuotetaan energiaa turvallisesti eikä aseplutoniumia riskejä ottaen."
Poislukien tietenkin USA, Britannia ja Ranska?- Anonyymi
Ydinasevaltiot tuottivat plutoniuminsa erityisissä tarkoitusta varten rakennetuissa reaktoreissa. Yleensä olivat grafiittimoderoituja kun siinä saattoi lähteä rikastamattomasta uraanista liikkeelle. Hanford, Savannah river,...
Muualla kuin Neuvostoliitossa ei siviilikäyttöön energian tuotantoon käytettäviä reaktoreita suunniteltu plutoniumin tuotantoa varten. Neukkulassa koko valtio oli yksi suuri sotilaskoneisto jolloin reaktoritkin suunniteltiin asetuotantoa varten soveltuviksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ydinasevaltiot tuottivat plutoniuminsa erityisissä tarkoitusta varten rakennetuissa reaktoreissa. Yleensä olivat grafiittimoderoituja kun siinä saattoi lähteä rikastamattomasta uraanista liikkeelle. Hanford, Savannah river,...
Muualla kuin Neuvostoliitossa ei siviilikäyttöön energian tuotantoon käytettäviä reaktoreita suunniteltu plutoniumin tuotantoa varten. Neukkulassa koko valtio oli yksi suuri sotilaskoneisto jolloin reaktoritkin suunniteltiin asetuotantoa varten soveltuviksi.Neuvostoliitossakin oli erityiset reaktorit plutonoumin tuotantoa varten Tsheljabinskissa, Tomskissa ja Krashojarskissa, yhteernsä 13 kpl. Sellaisesta plutoniumintuotantoreaktorista suunniteltiin viritetty versio ydinvoimalaksi.
- Anonyymi
"Näitä yrityksiä rinnastaa Tshernobylin onnettomuus länsimaisten reaktoreiden onnettomuusriskeihin ilmaantuu aika ajoin palstalle. "
Itse olen todennut joskus, että Tsernobyl räjähti siksi, että se oli ydinvoimala. Paljon fysikaalisia tekijöitä, jotka ovat samat tavallisessa länsimaisessa kevytvesireaktorissa. Kun hallinta menetään ja reaktio joko karkaa tai menettää jäähdytyksen ollaan tietyllä tavalla samassa tilanteessa, jossa on äärimmäinen kuumuus, vedyn muodostus, äkillinen höyryn muodostus jne. Voi syntyä tilanne, jossa mitkään suojarakennelmat eivät enää kestä.
Tsernobylissä tapahtui räjähdys, jossa 2000 tonnia painava reaktorikammion kansi lensi korkealle kattorakenteisiin. On arvioitu, että yksikään tavallisen kevytvesireaktorin suojarakennus ei kestäisi vastaavaa räjähdystä. Voimakkaimman räjähdyksen paine uskotaan syntyeen höyryräjähdyksestä, jota sitten seurasi vetyräjähdys.
Ei ole vielä nähty sitä tilannetta, jossa tavallisen kevytvesireaktorin paineastia räjähtää siten, että kaikki vapautumisesteet menetetään. Mutta tämäkin mahdollisuus on onnettomuusanalyyseissa otettu huomioon. Toivottavasti ei nähdäkkään.- Anonyymi
Tehon karkaamisen aiheutti reaktiivisuuden positiivinen takaisinkytkentä veden höyrystymisen suhteen. Kevytvesireaktoreissa sellaista takaisinkytkentää ei sallita. Ratkaiseva ero tulee jo ihan alkutapahtumasta.
Vähän sama kuin samaistaisit traktorivetokisat ja kiihdytysautokisat toisiinsa. - Anonyymi
Reaktorikammion kansi lensi kattorakenteisiin, minne se sitten meni, ulos taivaalleko? Mistä ja kuka sen painonkin noin hyvin tietää?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Reaktorikammion kansi lensi kattorakenteisiin, minne se sitten meni, ulos taivaalleko? Mistä ja kuka sen painonkin noin hyvin tietää?
"Ylempi biologinen suoja" putosi takaisin reaktorin päälle ja on nyt kyljellään lähes pystyasennossa sen keskellä. Spagetiksi taipuneet polttoaineniput ovat vielä siinä kiinni ja niitä kutsutaan Elenan hiuksiksi kun tuo suojus onnettomuuden jälkeen nimettiin Komponentti E (josta sitten tuli Elena).
Hakusanaksi googleen UBS chernobyl
Tuossa reaktorityypissä ei siis ollut mitään kunnollista suojausta siksi, että sellaisen olemassaolo olisi vaikeuttanut plutoniumin tuotantoa jos sitä olisi pitänyt Neuvostoliitossa nopeuttaa. Samanlaisen reaktorin taipumus epästabiilisuuteen oli sekin Neuvostoliitossa varsin hyvin tiedossa, mutta asia tietenkin salattiin. Kuten myös se, että säätösauvojen liikuttaminen aiheutti reaktorissa hetkellisiä tehopiikkejä niihin kiinnitetyn grafiitin ollessa sopivassa kohdassa.
Salailupolitiikka johti Tshernobylin tapahtumiin. Reaktorissa tapahtunut tehopiikki mursi polttoainesauvoja siten, että säätösauva jumiutui grafiitteineen pahimpaan mahdolliseen asentoonsa. Ja sitten grafiittireaktorin voimakas positiivinen takaisinkytkentä jäähdytysaineen höyrykuplien suhteen hoiti loput.
Länsimaissa ei ole energiantuotannossa käytössä reaktoreita, joissa on voimakas positiivinen takaisinkytkentä jäähdytysaineen höyrykuplista. CANDU - reaktoreissa on heikko positiivinen takaisinkytkentä ja muissa reaktorityypeissä tyhjän tilan ilmaantuminen jäähdytysnesteeseen (höyrykupla) joko ei vaikuta mitenkään tai sitten nopeasti pudottaa reaktorin tehoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ylempi biologinen suoja" putosi takaisin reaktorin päälle ja on nyt kyljellään lähes pystyasennossa sen keskellä. Spagetiksi taipuneet polttoaineniput ovat vielä siinä kiinni ja niitä kutsutaan Elenan hiuksiksi kun tuo suojus onnettomuuden jälkeen nimettiin Komponentti E (josta sitten tuli Elena).
Hakusanaksi googleen UBS chernobyl
Tuossa reaktorityypissä ei siis ollut mitään kunnollista suojausta siksi, että sellaisen olemassaolo olisi vaikeuttanut plutoniumin tuotantoa jos sitä olisi pitänyt Neuvostoliitossa nopeuttaa. Samanlaisen reaktorin taipumus epästabiilisuuteen oli sekin Neuvostoliitossa varsin hyvin tiedossa, mutta asia tietenkin salattiin. Kuten myös se, että säätösauvojen liikuttaminen aiheutti reaktorissa hetkellisiä tehopiikkejä niihin kiinnitetyn grafiitin ollessa sopivassa kohdassa.
Salailupolitiikka johti Tshernobylin tapahtumiin. Reaktorissa tapahtunut tehopiikki mursi polttoainesauvoja siten, että säätösauva jumiutui grafiitteineen pahimpaan mahdolliseen asentoonsa. Ja sitten grafiittireaktorin voimakas positiivinen takaisinkytkentä jäähdytysaineen höyrykuplien suhteen hoiti loput.
Länsimaissa ei ole energiantuotannossa käytössä reaktoreita, joissa on voimakas positiivinen takaisinkytkentä jäähdytysaineen höyrykuplista. CANDU - reaktoreissa on heikko positiivinen takaisinkytkentä ja muissa reaktorityypeissä tyhjän tilan ilmaantuminen jäähdytysnesteeseen (höyrykupla) joko ei vaikuta mitenkään tai sitten nopeasti pudottaa reaktorin tehoa.Jäähdytysaineen höyrykuplat? Tshernobylin voimaloiden pääasiallinen jäähdytysaine oli viereisestä vesistöstä otettu vesi, sekö alkoi kuplia. Em. vedellä jäähdytettiin, eli lauhdutettiin, prosessin höyryä höyryturbiinin jälkeen vedeksi, jotta se oli pumpattavissa, sitten samaista vettä kuumennettiin takaisin tulistetuksi höyryksi siinä suljetussa kierrossa.
Voimakas positiivinen takaisinkytkentä jäähdytysaineen höyrykuplista...takaisinkytkentä kuplista? Kyllä google taitaa tietää paljon? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jäähdytysaineen höyrykuplat? Tshernobylin voimaloiden pääasiallinen jäähdytysaine oli viereisestä vesistöstä otettu vesi, sekö alkoi kuplia. Em. vedellä jäähdytettiin, eli lauhdutettiin, prosessin höyryä höyryturbiinin jälkeen vedeksi, jotta se oli pumpattavissa, sitten samaista vettä kuumennettiin takaisin tulistetuksi höyryksi siinä suljetussa kierrossa.
Voimakas positiivinen takaisinkytkentä jäähdytysaineen höyrykuplista...takaisinkytkentä kuplista? Kyllä google taitaa tietää paljon?Ihan sama mitä täällä höyrytään.
Kohta taas joku voimala pamahtaa, se on saatanan varmaa koska se on tilastollinen fakta.
Ydinhörhöille se on tasan samantekevää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan sama mitä täällä höyrytään.
Kohta taas joku voimala pamahtaa, se on saatanan varmaa koska se on tilastollinen fakta.
Ydinhörhöille se on tasan samantekevää.Pidä tuo ...tana- tyyli, se niin pukee sinun höyryävää....
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan sama mitä täällä höyrytään.
Kohta taas joku voimala pamahtaa, se on saatanan varmaa koska se on tilastollinen fakta.
Ydinhörhöille se on tasan samantekevää.Vanhassa riittää vieä puhtia.. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006473848.html
Palojen sytyttyä viranomaiset kertoivat niiden kattavan noin 20 hehtaarin alueen, mutta järjestön mukaan satelliittikuvat osoittivat tulen roihunneen jo tuolloin noin 12 000 hehtaarin alueella.
Maanantaina otettujen satelliittikuvien perusteella suurin palo on levinnyt 34 400 hehtaarin alueelle, järjestö tiedotti.
Jos ihminen ilman viranomaisen suojaa olisi noin sekaisin 20ha/34400ha piipaa hakisi.
Nyt konepistooli miehet antaa suoaaj ja media rummuttaa 20ha Propaganda syyttää valemediaa.
- Anonyymi
"Jäähdytysaineen höyrykuplat?"
Tämä on toinen fysikaalinen takaisinkytentä, joka ohjaa reaktiota. Jos veteen syntyy höyrykuplia, reaktio hidastuu, koska vesi toimii neutronin hidastimena ja fissoon tarvitaan aina vahvasti hidastettu neutroni. Tämäkin takaisinkytkentä on hidas, koska se edelyttää että reaktion kiihtyminen saa aikaan veden kuumenemisen ja sitä kautta höyrykuplien syntymisen.
Tsernobylissä neutoneita hidasti enimäkseen grafiitti, joten ainakin alkuvaiheessa höyrykuplat vain pahensivat tilannetta, tosin tehon karkaaminen oli niin nopea, ettei höyrykuplia ainakaan alkuvaiheessa ehtinyt edes muodostua.
No, tehon karkaamista jarruttaa myös toinen takaisinkytkentä, eli polttoaineen kuumneminen. Olisikin luullut, että juuri Tsernovylissä tämä olisi toiminut, koska polttoaine oli vielä lievästi rikastettua. Vaan eipä näyttänyt toimivan.
Voisi luulla, että nopea tehon karkaaminen (millisekunneissa) ei pysähdy näihin takaisinkytkentöihin riittävän nopeasti myöskään tavallisessa kevytvesireaktorissa. No nopea tehon ryntäys ei varmaankaan olisi kovin todennäköinen tapahtuma, ellei nyt vastoin kaikkia sääntöjä nykäistäisi kaikkia säätösauvoja kerralla ulos, kuten Tsernobylissä tehtiin. Joskus säätösauvoja on singahdellut ulos reaktorista ja tällainen tilanne voi aiheuttaa paikallisen nopean tehonnousun, jossa polttoaine ehtii jo rikkoutumaan.- Anonyymi
"Voisi luulla"
https://en.wikipedia.org/wiki/Void_coefficient
Lue niin ei tarvitse luulla. Tästä on kirjoitettu varsin paljon niin Tshernobylin onnettomuuden kuvauksissa kuin reaktorifysiikan oppikirjoissakin.
"Joskus säätösauvoja on singahdellut ulos reaktorista"
Kerropa tarkemmin. Missä siviilikäyttöön tarkoitetussa länsimaisessa ydinvoimalassa on säätösauvoja singahdellut ulos? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Voisi luulla"
https://en.wikipedia.org/wiki/Void_coefficient
Lue niin ei tarvitse luulla. Tästä on kirjoitettu varsin paljon niin Tshernobylin onnettomuuden kuvauksissa kuin reaktorifysiikan oppikirjoissakin.
"Joskus säätösauvoja on singahdellut ulos reaktorista"
Kerropa tarkemmin. Missä siviilikäyttöön tarkoitetussa länsimaisessa ydinvoimalassa on säätösauvoja singahdellut ulos?Eikö muka ole tilastollinen todennäköisyys sille ettei ydinvoimaloita vielä paukahtelisi?
Nollariskiä ei ole olemassa; sen olemme jo huomanneet.
Kyse on taas vain siitä että missä ja milloin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö muka ole tilastollinen todennäköisyys sille ettei ydinvoimaloita vielä paukahtelisi?
Nollariskiä ei ole olemassa; sen olemme jo huomanneet.
Kyse on taas vain siitä että missä ja milloin.Noin voisi luulla.
- Anonyymi
Sitä tietoa tässä minäkin odottelen, että missä ja koska niitä säätösauvoja on sillai singahdellut? Miten ne sitten saatiin takaisin, käytiinkö paikan päällä potkimassa tms?
nim. "luulisi" - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sitä tietoa tässä minäkin odottelen, että missä ja koska niitä säätösauvoja on sillai singahdellut? Miten ne sitten saatiin takaisin, käytiinkö paikan päällä potkimassa tms?
nim. "luulisi"Säätösauva lensi ulos USA:n armeijan kokeellisessa ydinreaktorissa SL-1 vuonna 1961 tapahtuneessa onnettomuudessa. Tuo aiempi kirjoittaja ei sattuneista syistä johtuen halunnut nimetä tapahtumaa kun se ei liittynyt siviilikäytössä olleen ydinvoimalan tapahtumiin.
https://en.wikipedia.org/wiki/SL-1
Ensimmäiset siviilikäyttöön tarkoitetut ydinreaktorit otettiin käyttöön jo 1950 - luvun jälkipuoliskolla.
- Anonyymi
"Kyse on taas vain siitä että missä ja milloin."
Joko lopetit autolla ajon?
On tilastollinen fakta ajaa autokolari.
Joko lopetit matkustamisen lentokoneella?
On tilastollinen fakta, että lentokone tippuu. - Anonyymi
Höyrykuplatakaisinkytkijän, säätösauvasingahtelun asiantuntija taisi häipyä sivulta kuin p_eru saharaan...
- Anonyymi
Tsunamit ja maastopalot ovat todellisia kuoleman aiheuttajia. Ei sitä kukaan järjestöorja pysty muuksi muuttamaan. Todisteeksi mikä tahansa uutislähetys viikon aikana.
- Anonyymi
Edes joten kuiten tiedossamme olevan historian aikana ja ko. hetkellä maailmassa olleiden ihmisten määräänkin suhteutettuna ylivertaisesti suurimmat kuoleman aiheuttajat ovat olleet kulkutaudit sekä varsinaisten kulkutautiepidemioiden lisäksi kaikki muut sairaudet. Tämän jälkeen listalle linee laitettava sodat ja muut konfliktit, uskontojen väliset ja uskontojen sisäisetkin raakuudet yms.
Tsunamien ja maastopalojen aiheuttamat välittömät kuolemat ovat edellisiin verrattuna mitättömän pienet ja savun tms. aiheuttamia myöhempiä tapauksia on puolimahdoton laskea, joitain arvioita kai voidaan tehdä mutta pieniksi luvut noin maailmanlaajuisesti silti jäävät. Ydinvoimaloiden "paukahtamisien" aiheuttamat kuolemat ovat sitten vieläkin vähäisemmät ja luonnon taustasäteilyynkin menehtyy paljon enemmän ihmisiä kuin näihin "paukahduksiin".
- Anonyymi
Mutta varsinaisesti me odottelemmekin höyrykupla- asiantuntijan tarinan tarkennusta. Siinä ilmeisesti menee vielä jonkin aikaa...moni asia ehtii sitä odotellessa puoliintua...
- Anonyymi
Ydinreaktiossa muodostuneet neutronit tuottavat sitä todennäköisemmin lisää ydinreaktiota mitä paremmin ne on hidastettu eli moderoitu matalaenergisiksi.
Vesimoderoidussa voimalassa vedellä on kaksi roolia:
- vesi toimii neutronien hidastimena eli lisää ydinreaktioita aiheuttavien neutronien määrää
- vesi absorboi neutroneita eli vähentää ydinreaktioita aiheuttavien neutronien määrää
Kun muuta moderaattoria ei ole niin tuo hidastava vaikutus on merkittävin. Veden kiehuessa moderointitehokkuus vähenee samassa suhteessa kun höyrykuplia muodostuu. Vallitsee negatiivinen takaisinkytkentä. Ydinreaktorin teho putoaa kun moderointi vähenee.
Grafiittimoderoidussa mutta vedellä jäähdytetyssä voimalassa käy näin:
- grafiitti toimii neutronien hidastimena mutta absorboi niitä paljon vähemmän kuin vesi
- veden moderointikyvyllä ei ole juurikaan merkitystä
- vesi absorboi neutroneita eli vähentää ydinreaktioita aiheuttavien neutronien määrää.
Kun grafiittireaktorissa vesi kiehuu niin moderointitehokkuudelle ei tapahdu mitään. Höyrykuplissa vesi ei ole absorboimassa neutroneita eli kiehuminen lisää reaktorin tehoa. Vallitsee positiivinen takaisinkytkentä. Ydinreaktorin teho ryntää ylöspäin kun vesi kiehuu jolloin vesi kiehuu entistä enemmän. Jos reaktiota ei muuten hillitä niin poks.
Näin siis yksinkertaistaen. Siksi grafiittimoderoiduista reaktoreista kuten Tshernobylin RMBK ei tykätä.
Aloittaja heitti arvelun milloin seuraava ydinvoimala räjähtää paskaksi.
Sille on annettavissa aivan selvät todennäköisyyslaskelmat jopa vedonlyöntien pohjiksi.
Väärä veikkaus on tasavarmasti ettei enää milloinkaan.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031575
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781214- 881137
- 1391046
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt580995Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras1987Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8902- 20890
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9734Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8680