Ahvenanmaalainen lähetystö matkusti 8.2.1918 Tukholmaan pyytämään Ruotsilta interventiota Ahvenanmaalle. Kysymyksessä oli maanpetos.
Suojeluskuntajoukot olivat helmikuussa -18 saapuneet Ahvenanmaalle turvaamaan maan koskemattomuutta ja vangitsemaan venälaisen varuskunnan, jossa oli 2.000 miestä.
Ruotsi teki maihinnousun Ahvenanmaalle 15.2-18, mikä oli kansainvälisen oikeuden vastainen sotatoimi ilman sodanjulistusta. Tilanne kehittyi aseelliseksi taisteluksi.
Ruotsalaiset keksivät esittää mannerheimin nimiin tehdyn väärennetyn käskyn vetäytymisestä saarelta. Tällä kataluudellaan ruotsalaiset saivat suomalaiset poistumaan 20.2.-18 Ahvenanmaalta.
Saksan ja Neuvosto-Venäjän välinen aselepo oli päättynyt 18.2.-18, joten saksalaiset nousivat maihin myös Ahvenanmaalla 5.3.-18. Tällöin saarelle perustettiin suomalainen sotilashallinto. Saksa oli pelastanut Ahvenamaan pysymisen Suomella!
Ruotsalaiset alkoivat vetämään joukkojaan pois maaliskuussa, mutta yksi komppania jäi Ahvenanmaalle aina sisällissodan loppuun toukokuuhun 1918 saakka.
Iso-Britannia sotkeentui asiaan ja vei kysymyksen Kansainliiton käsiteltäväksi, joka antoi lausuntonsa 3.8.1920. Ahvenanmaa pysyi Suomella, mutta ruotsinkielisen väestön asema Ahvenanmaalla piti turvata. Lisäksi vuodelta 1856 peräisin olevan demilitarisoinnin katsottiin edelleen olevan voimassa.
Ruotsinkielisten maanpetos Ahvenanmaalla 1918
18
55
Vastaukset
- Anonyymi
Ruotsi hyökkäsi Suomeen. Ovatkohan pyytäneet anteeksi?
- Anonyymi
"ruotsalaiset saivat suomalaiset poistumaan 20.2.-18 Ahvenanmaalta"
Oikeasti Ruotsi riisui suomalaiset aseista ja kuljetti heidät Tukholman ja Haaparannan kautta Suomeen. Vaasaan palattuaan tämä aseeton joukko sai päälahtarin raivoihinsa, etenkin kun sähkepetos paljastui. Ruotsilla oli 5000 miehen prikaati Torniojoen takana valmiina "auttamaan" suomalaisia... jostain syystä päälahtari ei halunnut Ruotsia avukseen... :)- Anonyymi
Ruotsi kyttäsi tilaisuutta miehittää Suomi ja kuitata 1809 rökäletappio!
-
Ruotsalaisaktivistit suunnittelivat Suomen miehitystä vuonna 1918
Kotimaa Turun Sanomat 16.1.2005 3:01 0
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074019287/Ruotsalaisaktivistit suunnittelivat Suomen miehitysta vuonna 1918
Ruotsissa suunniteltiin joukkojen lähettämistä Suomeen juuri ennen vuoden 1918 sisällissotaa. Suomen osittaisella miehityksellä maa olisi haluttu "sitoa Pohjolaan", erään suunnitelman mukaan Suomen kuninkaaksi olisi jopa tullut ruotsalainen prinssi.
Ruotsin miehitysaikeet selvisivät Åbo Akademin dosentin Lars Westerlundin johtamassa laajassa Suomen sisällissotaa käsitelleessä tutkimushankkeessa.
Vilhelmiä kaavailtiin Suomen kuninkaaksi
Ruotsi menetti Suomen Venäjälle vuoden 1809 sodassa. Siitä lähtien ruotsalaisissa sotilaspiireissä eläteltiin toivoa entisen maakunnan takaisinvaltauksesta. 1800-luvulla suunnitelmat kuitenkin tyrehtyivät, pääasiassa suomalaisten niukan tuen vuoksi.
Tilanteen muuttivat 1900-luvun alussa vahvistuneet Suomen venäläistämispyrkimykset sekä suomalaisten vaatimukset vapaudesta ja ruotsalaisten pyrkimys revanssiin.
Saksalaisystävälliset suomalaiset ja ruotsalaiset upseerit punoivat ensimmäisen maailmansodan aikana useita miehityssuunnitelmia. Niissä saksalaisille oli aina varattu pääosa. Saksalaisiin nojaavat suunnitelmat kuitenkin kuivuivat kokoon keisarikunnan sotaonnen käännyttyä.
Aktivistit uskoivat tilaisuutensa tulleen, kun Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917. Suunnitelman mukaan ruotsalaiset joukot etenisivät Pohjois-Suomeen ja ajaisivat venäläiset joukot pois maasta ja - Ruotsin tulkinnan mukaan - Suomi sidottaisiin "Pohjolaan".
Erään suunnitelman mukaan Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n pojasta prinssi Vilhelmistä olisi tehty Suomen kuningas. On epäselvää kuinka paljon Ruotsin hallitus tiesi aktivistien suunnitelmista.
Tammikuussa 1918 Leninin Neuvosto-Venäjä ja Ruotsin hallitus tunnustivat Suomen valtion. Tilanne oli kuitenkin epäselvä. Suomi oli täynnä vallankumouksellista venäläistä sotaväkeä, senaatti menettänyt tilanteen kontrollin ja sekä oikeisto että vasemmisto aseistautuivat. Senaatti määräsi Venäjän armeijan kenraali Carl Gustaf Mannerheimin muodostamaan Suomelle armeijan.
Mannerheim vei pohjan väliintulolta
24. päivänä tammikuuta Mannerheimin uskottu ratsumestari Harald Åkerman tuli Tukholmasta Vaasaan ja kertoi, että 5 000 ruotsalaista oli Torniojoen takana valmiina marssimaan Suomeen. Sotajoukon etenemiseen vaadittiin vain Ruotsin koko hallituksen mukaan saaminen virallisella noottien vaihdolla.
Mannerheim ei kuitenkaan halunnut ruotsalaisten sekaantuvan Suomen asioihin, ei ainakaan juuri siinä tilanteessa. Hän muutti pikaisesti omia suunnitelmiaan: armeijan luominen sai odottaa, venäläisten sotilaiden aseistariisuminen tuli etusijalle. Siten Ruotsin joukkojen mahdolliselta Suomeen etenemiseltä vietäisiin pohja.
Venäläisten sotilaiden aseistariisunta alkoi Etelä-Pohjanmaalla 28. tammikuuta ja Suomen sisällissota alkoi. Seuraavana päivänä Ruotsin hallitus päätti, että se ei sekaannu sotilaallisesti sisällissotaan. Ainoa kansainvälisen oikeuden mukaan hyväksyttävä syy olisi ollut venäläisten joukkojen ajaminen Suomesta.
- Jos Mannerheimin komennon ulottumattomissa oleva voimakas ruotsalainen sotajoukko olisi saapunut Suomeen, hänen oma päämajansa olisi ollut sisällissodassa vain sivuroolissa. Suomesta olisi jälleen tullut Ruotsin vasallivaltio, Lars Westerlund sanoo.
Westerlund korostaa, että Mannerheimin nopea toiminta ja venäläisten joukkojen aseista riisuminen vei perustan Ruotsin asioihin puuttumiselta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ruotsi kyttäsi tilaisuutta miehittää Suomi ja kuitata 1809 rökäletappio!
-
Ruotsalaisaktivistit suunnittelivat Suomen miehitystä vuonna 1918
Kotimaa Turun Sanomat 16.1.2005 3:01 0
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074019287/Ruotsalaisaktivistit suunnittelivat Suomen miehitysta vuonna 1918
Ruotsissa suunniteltiin joukkojen lähettämistä Suomeen juuri ennen vuoden 1918 sisällissotaa. Suomen osittaisella miehityksellä maa olisi haluttu "sitoa Pohjolaan", erään suunnitelman mukaan Suomen kuninkaaksi olisi jopa tullut ruotsalainen prinssi.
Ruotsin miehitysaikeet selvisivät Åbo Akademin dosentin Lars Westerlundin johtamassa laajassa Suomen sisällissotaa käsitelleessä tutkimushankkeessa.
Vilhelmiä kaavailtiin Suomen kuninkaaksi
Ruotsi menetti Suomen Venäjälle vuoden 1809 sodassa. Siitä lähtien ruotsalaisissa sotilaspiireissä eläteltiin toivoa entisen maakunnan takaisinvaltauksesta. 1800-luvulla suunnitelmat kuitenkin tyrehtyivät, pääasiassa suomalaisten niukan tuen vuoksi.
Tilanteen muuttivat 1900-luvun alussa vahvistuneet Suomen venäläistämispyrkimykset sekä suomalaisten vaatimukset vapaudesta ja ruotsalaisten pyrkimys revanssiin.
Saksalaisystävälliset suomalaiset ja ruotsalaiset upseerit punoivat ensimmäisen maailmansodan aikana useita miehityssuunnitelmia. Niissä saksalaisille oli aina varattu pääosa. Saksalaisiin nojaavat suunnitelmat kuitenkin kuivuivat kokoon keisarikunnan sotaonnen käännyttyä.
Aktivistit uskoivat tilaisuutensa tulleen, kun Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917. Suunnitelman mukaan ruotsalaiset joukot etenisivät Pohjois-Suomeen ja ajaisivat venäläiset joukot pois maasta ja - Ruotsin tulkinnan mukaan - Suomi sidottaisiin "Pohjolaan".
Erään suunnitelman mukaan Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n pojasta prinssi Vilhelmistä olisi tehty Suomen kuningas. On epäselvää kuinka paljon Ruotsin hallitus tiesi aktivistien suunnitelmista.
Tammikuussa 1918 Leninin Neuvosto-Venäjä ja Ruotsin hallitus tunnustivat Suomen valtion. Tilanne oli kuitenkin epäselvä. Suomi oli täynnä vallankumouksellista venäläistä sotaväkeä, senaatti menettänyt tilanteen kontrollin ja sekä oikeisto että vasemmisto aseistautuivat. Senaatti määräsi Venäjän armeijan kenraali Carl Gustaf Mannerheimin muodostamaan Suomelle armeijan.
Mannerheim vei pohjan väliintulolta
24. päivänä tammikuuta Mannerheimin uskottu ratsumestari Harald Åkerman tuli Tukholmasta Vaasaan ja kertoi, että 5 000 ruotsalaista oli Torniojoen takana valmiina marssimaan Suomeen. Sotajoukon etenemiseen vaadittiin vain Ruotsin koko hallituksen mukaan saaminen virallisella noottien vaihdolla.
Mannerheim ei kuitenkaan halunnut ruotsalaisten sekaantuvan Suomen asioihin, ei ainakaan juuri siinä tilanteessa. Hän muutti pikaisesti omia suunnitelmiaan: armeijan luominen sai odottaa, venäläisten sotilaiden aseistariisuminen tuli etusijalle. Siten Ruotsin joukkojen mahdolliselta Suomeen etenemiseltä vietäisiin pohja.
Venäläisten sotilaiden aseistariisunta alkoi Etelä-Pohjanmaalla 28. tammikuuta ja Suomen sisällissota alkoi. Seuraavana päivänä Ruotsin hallitus päätti, että se ei sekaannu sotilaallisesti sisällissotaan. Ainoa kansainvälisen oikeuden mukaan hyväksyttävä syy olisi ollut venäläisten joukkojen ajaminen Suomesta.
- Jos Mannerheimin komennon ulottumattomissa oleva voimakas ruotsalainen sotajoukko olisi saapunut Suomeen, hänen oma päämajansa olisi ollut sisällissodassa vain sivuroolissa. Suomesta olisi jälleen tullut Ruotsin vasallivaltio, Lars Westerlund sanoo.
Westerlund korostaa, että Mannerheimin nopea toiminta ja venäläisten joukkojen aseista riisuminen vei perustan Ruotsin asioihin puuttumiselta.Ja mitenhän ne olisi saaneet enemmistön tuen tuolle sen jälkeen mitä niiden nuolema anglo-saksi teki Hungerskjöldille. Tuskin ruotsalaisistakaan enemmistö olisi halunut nälkään kuolla saadakseen rehupeltoja ja lisää espanjantautisia.
- Anonyymi
"Päälahtarin" esikunta suorastaan vilisi ruotsalaisia vapaaehtoisia. Esikunnassa kuuli enemmän ruotsia ja jopa venäjää kuin suomenkieltä.
- Anonyymi
"Ruotsalaiset keksivät esittää mannerheimin nimiin tehdyn väärennetyn käskyn vetäytymisestä saarelta. Tällä kataluudellaan ruotsalaiset saivat suomalaiset poistumaan 20.2.-18 Ahvenanmaalta."
Mahtoikohan olla väärennetty?
Rantaruotsalaisen kulttuurin kasvatti Mannerheimi saattoi vallan mainiosti räknäillä saavansa ruotsalaisten täyden tuen poliittisen pelinsä tueksi kaavaillessaan nousua Suomen diktaattoriksi ja jopa Nevan kaupungin valtaajaksi.
Tälle hankkeelle affenanmaalaiset olivat perin suopeita myötäjuoksijoita!
Myöhemmin,tajuttuaan hankkeensa mahdottomuuden,hänelle jäi tietenkin ainoaksi mahdollisuudeksi sen täydellinen kieltäminen.
Toinen samantapainen ylilyönti oli surullisenkuuluisa "Miekantuppi"päiväkäsky! - Anonyymi
Maanpetturi Julius Sundblom kumppaneineen armahdettiin.
Ahvenanmaalaiset separatistit Sundblom ja Björkman tuomittiin Korkeimmassa oikeudessa ja saman tien Ruotsin painostuksesta ARMAHDETTIIN! Ruotsin sosiaalidemokraattien puheenjohtaja lähetti Tannerille kirjeen, jossa hän pyysi suoraan, ettei Suomen SDP vastusta Ahvenanmaan separatistien ERILLISTÄ armahtamista, vaikka Suomessa vuoden 1918 sodan punaisten armahdusasiaa vastustettiin eduskunnassa ja sitä ei saatu aikaiseksi ennenkuin vasta 1927. Tannerin kiukkuinen vastaus on mukana kirjassa.
Tämä Sundblom oli se josta Kekkonen esitti pilkkasäkeistön Åålannin sota laulunkin.
http://www.kielipolitiikka.net/fakta/UKK1948.htm
>pilkkakirveet lisäsivät hyvään marssilauluumme "Oolannin sotaan" mojovan "vastalauseen": "Jos Sundblom ois Oolannin keisari, niin silakat ois Oolannin soltaattii ja ne uisivat ympäri fästninkii."<
August Julius Sundblom (22. kesäkuuta 1865, Jettböle, Jomala – 23. elokuuta 1945, Maarianhamina) oli ahvenanmaalainen toimittaja ja poliitikko.
Väinö Tanner kertoo muistelmissaan, Kahden maailmansodan välissä, vuoden 1918 armahdusasiaan liittyen erikoisia juttuja armahdusasian käsittelystä.
Hän teki kansanedustajana jo vuonna 1919 marraskuussa Väinö Huplin kanssa eduskuntaesityksen kansalaissotaan osallistuneille ja siitä tuomituille saatavasta armahduksesta. Olihan se ollut sosiaalidemokraattien vaaliteemakin. Oikeisto vastusti jyrkästi, samoin osa Maalaisliittoa. Keskustan enemmistö kuitenkin kannatti esitystä, ja se hyväksyttiin äänin 125-68. Lain perusteella 590 kapinasta syytettyä pääsi ehdonalaiseen vapauteen ja 30 000 kansalaisluottamuksen menettänyttä sai sen takaisin. Kesti kuitenkin lähes vuosikymmenen ennen kuin armahdukskysymyksessä päästiin lopullisiin tuloksiin. - Halusimme täydellistä armahdusta kaikille kansalaissodan johdosta vangituille lukuunottamatta murhaan tai murhapolttoon syyllistyneitä. Sivut 14-20
1921 armahdusasia tuli taas esille käsiteltäessä Ahvenanmaan itsehallintolakeja. Niihin liittyi mm. amnestia ahvenanmaalaisille separatisteille. Tuolloin Ruotsi painosti Suomea jopa Geneven päätöksillä. Asiaan sekoitettiin vuoden 1918 vankien amnestia, samanlainen jonka ahvenanmaalaiset saavat esitettyjen lakien perusteella. Ahvenanmaalaiset separatistit Sundblom ja Björkman tuomittiin Korkeimmassa oikeudessa ja saman tien Ruotsin painostuksesta ARMAHDETTIIN!
Jälleen kerran nähtiin ettei laki ole sama Suomen ruotsalaisille ja suomalaisille. Tai ehkä se välillä onkin sama, mutta tuomiot ainakin vaihtelee...
Amnestialaki s. 83
Armahdusasiasssa saatiin ratkaisu huhtikuussa 1927 eduskunnan hyväksyessä hallituksen esityksen 96 vastaan 94.
"Lakiehdotuksen mukaan kaikki ehdonalaisessa vapaudessa olevat tai valvonnan alaisiksi rangaistuslaitoksen ulkopuolelle asetetut henkilöt, jotka oli tuomittu yksinomaan osanotosta kansalaissotaan tai sen yhteydessä tehdyistä rikoksista, vapautettiin heille tuomituista rangaistuksista ja niiden seuraamuksista. Kaikille kansalaissotaan osallistumisesta tuomituille, jotka jo olivat kärsineet saamansa rangaistuksen, tuli palauttaa palautettiin kansalaisluottamus. - Maalaisliitto, ruotsalainen kansanpuolue, ja kokoomus olivat lain hylkäämisen kannalla, samoin edistys, joka tosin kannatti armahdusta, mutta ei hallituksen esittämässä muodossa."
Tanner Väinö Kahden maailmansodan välissä
Tammi, 1966, 275 s., 2. painos - Anonyymi
Jos Ahvenanmaan tapahtumat kiinnostaa, niin Carl Enckell:in poliittiset muistelmat, osa II, käsittelee Ahvenanmaa -kysymystä erittäin perusteellisesti. Kirjan alussa on liki 100 sivua Ahvenanmaan tapauksesta sen kaikkine käänteineen. Kirjaa saa hyvin divareista. Kokeile vaikkapa Antikka.net tai Antikvaari.net ketjuja.
Enckell Carl Poliittiset muistelmani 1-2
wsoy, 1956, 382 364 s.
Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisu Kansainliitossa
Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisu oli aika pienestä kiinni. Japani oli yllättäen Suomelle suopea varsin erikoisesta syystä. Japanin valtuuskunnan mielenkiinto asiaa kohtaan Kansainliitossa johtui lähinnä kansainvälisten tapahtumien vähäisyydestä tuona aikana. Tässä Ahvenanmaan kysymyksen käsittelyssä tarjoutui tilaisuus osoittaa aktiivisuutta. Suomi sai kuin saikin Ahvenanmaan riesakseen, vaikka Ruotsi teki kaikkensa, jopa väärensi kartat poistamalla Turun saariston niistä. Tämä tehtiin jotta saataisiin kokonaistilanteen näyttämään edullisemmalta Ruotsin hyväksi, ainakin kartalta katsottuna. Tämän kaiken kertoo Ramsted muistelmissaan.
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ramstedt.html
"Ramstedtilla oli myös epäsuorasti huomattava vaikutus Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisuun Kansainliitossa. Hän oli seurannut tarkasti kiistan vaiheita sanomalehdistössä ja laatinut sen perusteella asiaa koskevan muistion. Kansainliiton Geneven konferenssiin osallistui myös Japanin valtuuskunta. Sen johtajana oli Tanetaro Megata, jonka sihteerinä toimi Ramstedtin suomen kielen oppilas Kiichi Toyama. Ramstedtin muistio käännettiin japaniksi ja jaettiin valtuuskunnan laivamatkan aikana kaikille sen jäsenille. Japanin valtuuskunnan mielenkiinto asiaa kohtaan ja sen Suomen oikeuksia puoltavat puheenvuorot vaikuttivat ilmeisen merkittävästi tehtyyn päätökseen, jolla Kansainliiton neuvosto 24.6.1921 julisti Suomella olevan kiistattomat oikeudet Ahvenanmaahan."
Aiheesta tarkemmin tässä kirjassa:
Ramstedt, G. J.: Lähettiläänä Nipponissa; muistelmia vuosilta 1919—1929. Porvoo 1950
Miksi lukea toisen tai kolmannen käden tietoja kun on mukana olleiden kirjoituksia saatavilla? (Enckell) - Anonyymi
Kyllä minäkin olisin pyrkinyt Ruotsiin nälkään kuolevasta paskalasta. Vävypojilla Berliinissä kuoli ihmisiä nälkään ja täällä oltiin tuolloin menossa samaan tilanteeseen.
- Anonyymi
Takaisin Ruotsin alaisuuteen olisi ollut hyvä vaihtoehto.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Takaisin Ruotsin alaisuuteen olisi ollut hyvä vaihtoehto.
Välirauhan aikana 1940-41 suunniteltiin jopa valtioliittoa Ruotsin kanssa.
Huvittava juttu sikäli, että Suomi olisi luopunut laukaustakaan ampumatta siitä, mitä se ankarasti puolusti 105 päivää menettäen liki 25 000 sotilasta kaatuneina, n. 50 000 haavottuneina ja 10% pinta-alastaan, eli siis ITSENÄISYYDESTÄÄN!
Pääkaupunki olisi ollut Tukholma ja Ruotsi olisi hoitanut ulkopolitiikan.
Ruotsi olisi samoin laukaustakaan ampumatta kuitannut 1808-1809 rökäletappionsa, jossa se menetti Venäjälle satoja vuosia kuppaamansa Itämaan. Ahnevanmaakin olisi tullut samalla kertaa ja osaltaan tasoittanut kirvelevää Kansainliiton tuomiota, jossa se määrättiin 1921 Suomeen kuuluvaksi.
Onneksi NL ja Saksa kaatoivat tuon hullun hankkeen.
Siis:
Suomi olisi luopunut laukaustakaan ampumatta siitä, mitä se ankarasti puolusti 105 päivää menettäen liki 25 000 sotilasta kaatuneina, n. 50 000 haavottuneina ja 10% pinta-alastaan, eli siis ITSENÄISYYDESTÄÄN!
Uskomatonta mutta totta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Takaisin Ruotsin alaisuuteen olisi ollut hyvä vaihtoehto.
Ei olisi. Koko pohjola olisi vaarantunut. Ei niistä olisi ollut edes näännyttämään mongooleina pitämiään. Ratkaisu olisi ollut tuhota Petrograd pois maailmankartalta. Meidän anglo-saksien perseennuolijat ja Murha-Kustaa eli Marski rakastivat kuitenkin anglojen tavoin slaaveja. Kaikista saastaisinta oli miten meidän kautta salakuljetettiin vallankumouksen jälkeen entisiä brittiherroja takaisin kotiin. Venäjällä asui lähinnä Nevan kaupungissa tasan 3000 anglo-saksia lähinnä Pietarissa herrastellen. Meillä ainoastaan ruotsinkieliset kuppasivat kansalta rahaa ja haukkuivat Iivari Takalan tapaisia nousukkaiksi. Rikkaan suomalaisen nähdessään ruotsinkielinen totesi 1917, että 'Fy fan, mikä nousukas!'.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Välirauhan aikana 1940-41 suunniteltiin jopa valtioliittoa Ruotsin kanssa.
Huvittava juttu sikäli, että Suomi olisi luopunut laukaustakaan ampumatta siitä, mitä se ankarasti puolusti 105 päivää menettäen liki 25 000 sotilasta kaatuneina, n. 50 000 haavottuneina ja 10% pinta-alastaan, eli siis ITSENÄISYYDESTÄÄN!
Pääkaupunki olisi ollut Tukholma ja Ruotsi olisi hoitanut ulkopolitiikan.
Ruotsi olisi samoin laukaustakaan ampumatta kuitannut 1808-1809 rökäletappionsa, jossa se menetti Venäjälle satoja vuosia kuppaamansa Itämaan. Ahnevanmaakin olisi tullut samalla kertaa ja osaltaan tasoittanut kirvelevää Kansainliiton tuomiota, jossa se määrättiin 1921 Suomeen kuuluvaksi.
Onneksi NL ja Saksa kaatoivat tuon hullun hankkeen.
Siis:
Suomi olisi luopunut laukaustakaan ampumatta siitä, mitä se ankarasti puolusti 105 päivää menettäen liki 25 000 sotilasta kaatuneina, n. 50 000 haavottuneina ja 10% pinta-alastaan, eli siis ITSENÄISYYDESTÄÄN!
Uskomatonta mutta totta.Nooh ei me aina ajatelleen. Ruotsi olisi kerjännyt saksalaisia tai ainakin neuvostoliittolaisia miehiä naimaan ruotsalaisia naisia Tukholmaan, jos olisi pitänyt Suomesta kiinni.
- Anonyymi
Tässä ruotsalaisten hallinnoimassa pa$kasaitissa EI SAA esittää totuutta Ruotsin kierosta pelistä 1918 Ahneidenmaalla. Seuraava kommentti on poistettu jo kahdesti tänä iltana!
Noissa lyhennetyissä linkeissä on niiden alkuperäisten sähkeiden kopiot, myöskin se jonka katala Ruotsi lähetti hämäystarkoituksessa.
Mistähän Ahvenanmaan riidassa oli kysymys?
Artikkelit ja kolumnit, 19.3.2008
Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille?
Ulkoministeriö viettää perustamisensa 90-vuotisjuhlaa vuonna 2008, jonka merkeissä ministeriö esittelee historiaansa ja arkistonsa aarteita...
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=124156&nodeid=15153&contentlan=1&culture=fi-FI
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=39458
Kiista Ahvenanmaasta sai alkunsa heti Suomen itsenäistyttyä. Saarilla oli lyhyen ajan sisällä monenlaisia joukkoja: venäläisiä, punakaartilaisia, Uudenkaupungin suojeluskuntalaisia ja ruotsalaisia. Maaliskuussa 1918 Ahvenamaalle saapuneet saksalaiset pakottivat saarelaisia "auttamaan" tulleet ruotsalaiset poistumaan.
Sekä Ahvenanmaalla että Ruotsissa eläteltiin toiveita saariryhmän irrottamisesta Suomesta. Ruotsin mielestä ahvenanmaalaisten tuli itse saada kansanäänestyksessä päättää, kumpaan valtioon he haluaisivat kuulua. Suomella ei ollut harhaluuloja kansanäänestyksen lopputuloksesta, joten se kieltäytyi siitä ehdottomasti. Suomen mielestä Ahvenanmaa kuului historiallisesti ja maantieteellisesti Suomeen ja saarelaiset olivat vain osa maan ruotsinkielisestä väestöstä.
Sähkösanoma Ruotsista 9.3.1918 Vaasan senaatille (PDF, 107 kt)
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=28449&GUID={C4F981B5-36EB-48EC-9DD7-89E6872729B1}
TinyURL was created!
http://tinyurl.com/84atmnz
Ruotsi yritti turhaan saada Ahvenanmaan kysymyksen Pariisin rauhankonferenssin esityslistalle. Suomi taas toivoi lopettavansa kiistan säätämällä toukokuussa 1920 lain Ahvenanmaan itsehallinnosta. Lopulta kysymys päätettiin alistaa juuri perustetun Kansainliiton ratkaistavaksi. Syyskuussa 1920 Kansainliiton neuvosto perusti erityisen tutkijakomission. Suomessa ryhdyttiin välittömästi valmistelemaan vierailua. Nyt oli mahdollisuus itsekin vaikuttaa asioihin, eikä komissio ollut vain ruotsalaisten uutistietojen ja näkemysten varassa.
Kolmimiehinen komissio kävi aluksi Ruotsissa ja saapui sitten Helsinkiin. Joulukuun alussa 1920 se lähti junalla Turkuun ja edelleen laivalla Maarianhaminaan. Suomalaiset esittelivät vieraille merikortteja ja karttoja, koska halusivat vieraiden ymmärtävän Ahvenanmaan ja Turun saariston yhteenkuuluvuuden. Samalla isännät halusivat osoittaa, ettei Kihti suinkaan ollut mikään luonnollinen raja Ahvenanmaan ja Turun saariston välillä, kuten ruotsalaiset propagandassaan ja pelkistetyissä kartoissaan antoivat ymmärtää. Niissähän Ahvenanmaan pääsaaret olivat siirtyneet parikymmentä kilometriä länteen, Ahvenanmaan ja Turun saaristo oli kovasti harventunut ja Kihdistä oli tullut leveä meri.
Suomen Tukholman va.asiainhoitaja Alexis Gripenbergin sähke 20.2.1918 senaattori Renwallille Vaasaan (PDF, 470 kt)
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=28450&GUID={CF3E3784-5742-4CBA-AFA5-99B72C14B2FD}
TinyURL was created!
http://tinyurl.com/7tphaxq
Ahvenanmaalla ei voitu ryhtyä "henkilövalintoihin" kuten Helsingissä, vaan komission oli annettava vapaammin tutustua tilanteeseen. Suomen Tukholman-lähettiläs Werner Söderhjelm oli korostanut sitä, että "oli olemassa suuri vaara, jos komissio saa viime vaikutuksen Ahvenanmaalta ja heidän lujasta tahdostaan". Huoli oli turha. Vierailu sujui suomalaisten etukäteissuunnitelmien mukaisesti. Tutkijakomission raportti valmistui toukokuussa 1921. Siinä Ahvenanmaa tunnustettiin Suomeen kuuluvaksi, mutta samalla Suomen hallitus velvoitettiin takaamaan saarelaisten asema laajennetulla itsehallinnolla.- Anonyymi
Ruotsista olisi ollut monet asiat valmiinpana kuin Suomessa Venäjän vallan jälkeen. Sieltä olisi kopio tyylillä tuotu ne Suomeen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ruotsista olisi ollut monet asiat valmiinpana kuin Suomessa Venäjän vallan jälkeen. Sieltä olisi kopio tyylillä tuotu ne Suomeen.
Kimmo Rentolan mukaan Ruotsi oli valmis keskustelemaan Stalinin kanssa Ahvenanmaan asemasta talvisodan jälkeen. Ruotsissa lisäksi poromiehellä oli suurempi riski saadan munanjohtimensa leikattua kuin Suomessa. Ei kukaan jonnekin Utsjoen harvaan asuttuun persläpeen lähtenyt sterilisoitavia etsimään. Poromiehiä ja poroämmiä sterilisoitiin hyvin vähän Ruotsiin verrattuna. Ruotsissa ei tietääkseni taattu uskonnonvapautta muslimeille. Romaneilla Ruotsiin oli porttikielto 50-luvulle asti. Ahvenet halusivat ilman muutama germaanista rotupuhtautta vaalivaan maahan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kimmo Rentolan mukaan Ruotsi oli valmis keskustelemaan Stalinin kanssa Ahvenanmaan asemasta talvisodan jälkeen. Ruotsissa lisäksi poromiehellä oli suurempi riski saadan munanjohtimensa leikattua kuin Suomessa. Ei kukaan jonnekin Utsjoen harvaan asuttuun persläpeen lähtenyt sterilisoitavia etsimään. Poromiehiä ja poroämmiä sterilisoitiin hyvin vähän Ruotsiin verrattuna. Ruotsissa ei tietääkseni taattu uskonnonvapautta muslimeille. Romaneilla Ruotsiin oli porttikielto 50-luvulle asti. Ahvenet halusivat ilman muutama germaanista rotupuhtautta vaalivaan maahan.
Siitä Ahvenanmaasta. Maakunnan alkuperäisasukkaat ovat suomalaisia. Ruotsalaisten kolonisaatio alkoi vasta 1200-luvun alussa. Suomenkielisten määrä laski tasaisesti vuosisatojen kuluessa, mutta vielä 1921 heitä oli 8% maakunnan väestöstä (nykyään 5%).
Maailmassa ei tiettävästi ole muuta aluetta jossa alkuperäisasukkaita tällä tavalla sorrettaisiin lainsäädännön voimalla. Ajatelkaa jos inarinsaamelaisilta kiellettäisiin omakieliset koulut, palvelut ym. Inarissa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siitä Ahvenanmaasta. Maakunnan alkuperäisasukkaat ovat suomalaisia. Ruotsalaisten kolonisaatio alkoi vasta 1200-luvun alussa. Suomenkielisten määrä laski tasaisesti vuosisatojen kuluessa, mutta vielä 1921 heitä oli 8% maakunnan väestöstä (nykyään 5%).
Maailmassa ei tiettävästi ole muuta aluetta jossa alkuperäisasukkaita tällä tavalla sorrettaisiin lainsäädännön voimalla. Ajatelkaa jos inarinsaamelaisilta kiellettäisiin omakieliset koulut, palvelut ym. Inarissa?Luot omaa pseudohistoriaasi. Ahvenanmaan muinaisesta suomenkielisyydestä ei ole näyttöä. Missään tapauksessa 1200-luvulla tienoo ei ollut suomenkielistä.
Lähiaikoina yleistyneet DNA-näytteet kertovat varmasti ahvenanmaalaisten alkuperän . Nekään eivät kyllä todista mitään puhutusta kielestä.
Kuten nykyään, ei poissuljettua ole ollut myöskään kaksi- tai monikielisyys.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?
Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial131693Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin
Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras1351679Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä
Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva2561212Lahkokasteen ja kristillisen kasteen erot
Raamatun mukaan Kristillisessä yhdessä kasteessa Jumala pesee ja puhdistaa ihmisen sydämen ja poistaa perisynnin kirouks4221088Mies profiloin sinut
Etsit täysin hallittavaa mutta samalla poikkeuksellista ihmistä. Etsit jotain mitä et koskaan tule saamaan.2101066- 285955
- 128939
Heikki Paasosen Marita-vaimo jätti tunteikkaat jäähyväiset: "Tällä kertaa me..."
Heikki Paasonen on naimisissa Marita Paasosen (os. Alatalo) kanssa ja heillä on kaksi pientä lasta. Nyt koitti aika jätt3897Pirkanlinna yleisötapahtuma
Oli todella hyvä tilaisuus. Ja EERO. L. Aivan mahtava tyyppi. Veti rennosti ja asiallisesti. Ja yleisöltä hyviä kysymyks49868- 10865