Auringon tulirengas

Höpö höpö, mikä oli väärin. Olen omin silmin seurannut useita täydellisä pimennyksiä. Tässä ei ole mitään tarkoitusta keskustella Auringon ja Maan ilmaston yhteisvaikutuksista vaikka asiaa sivusin.

Jos Kuu menee maan ja auringon väliin, niin syntyy auringonpimennys. Jos maa menee kuun ja auringon väliin niin syntyy kuunpimennys. Jos aurinko menee kuun ja maan väliin niin syntyy vihdoin ja viimein ilmastonlämpenemisuskovaisten ennustelema maailmanloppu ja ihan ilman mitään hiilidioksidia.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Kuu menee maan ja auringon väliin, niin syntyy auringonpimennys. Jos maa menee kuun ja auringon väliin niin syntyy kuunpimennys. Jos aurinko menee kuun ja maan väliin niin syntyy vihdoin ja viimein ilmastonlämpenemisuskovaisten ennustelema maailmanloppu ja ihan ilman mitään hiilidioksidia.

Lue lisää

Minua kiinostaa tässä se, onko Aurinko nyt isompi vai Kuu pidemmällä Maasta koska rinkula jäi kokonaisena. Arvelisin ja olisi mielenkiintoista jos Aurinkominimi voi paisuttaa Aurinkoa näinkin paljon., arvelen että Kuun etäisyyksien vaikutus ei olisi riittävä ilmiön toteutumiseen.

ononniollaonnellinen kirjoitti:

Minua kiinostaa tässä se, onko Aurinko nyt isompi vai Kuu pidemmällä Maasta koska rinkula jäi kokonaisena. Arvelisin ja olisi mielenkiintoista jos Aurinkominimi voi paisuttaa Aurinkoa näinkin paljon., arvelen että Kuun etäisyyksien vaikutus ei olisi riittävä ilmiön toteutumiseen.

Lue lisää

Tuo on ihan normaali ilmiö, mutta se sattuu harvoin yksittäisen katsojan kohdalle.
Jossainpäin maailmaa nähdään tuollainen kerran 1-2 vuodessa, osittaisia useammin.
Maan elliptinen rata vaikuttaa hivenen "kokoon", kun aurinko on lähempänä tai kauempana.

ononniollaonnellinen kirjoitti:

Minua kiinostaa tässä se, onko Aurinko nyt isompi vai Kuu pidemmällä Maasta koska rinkula jäi kokonaisena. Arvelisin ja olisi mielenkiintoista jos Aurinkominimi voi paisuttaa Aurinkoa näinkin paljon., arvelen että Kuun etäisyyksien vaikutus ei olisi riittävä ilmiön toteutumiseen.

Lue lisää

Talvella Aurinko on vähän lähempänä Maata kuin kesällä. En tiedä riittääkö se selittämään ilmiön.

Aurinko todella supistelee ja pullistelee. Piemi kuuma isompi viileämpi. Selkeää fisiikkaa joka voi vaikuttaa ilmastoonkin.

Anonyymi kirjoitti:

Aurinko todella supistelee ja pullistelee. Piemi kuuma isompi viileämpi. Selkeää fisiikkaa joka voi vaikuttaa ilmastoonkin.

Höpö höpö. Auringon säteilymäärän vaihtelu on suuruusluokkaa 0,1 %. Se ei selitä ilmastonmuutosta.

Ilmatiteen laitos. Heikki Nevanlinna:
"Auringon kokonaissäteilyssä on satelliittimittausten mukaan heikko alle ± 0.1 % suuruinen vaihtelu auringonpilkkujen 11-vuotisessa jaksollisuudessa. Sen lämpötilavaikutus maapallon keskilämpötilaan on pieni, alle ± 0.1 °C, mutta se voidaan erottaa lämpötilojen aikasarjoissa sekä pintamittauksissa että satelliittihavainnoissa (Kuva 2). Auringon pitkäaikaiset säteilymuutokset 1800-luvun puolivälistä lähtien ovat laskennallisesti nostaneet maapallon keskilämpötilaa 0.1 - 0.2 °C sadassa vuodessa, kun kokonaismuutos samana aikana on ollut noin 0.9 °C"

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö. Auringon säteilymäärän vaihtelu on suuruusluokkaa 0,1 %. Se ei selitä ilmastonmuutosta.

Ilmatiteen laitos. Heikki Nevanlinna:
"Auringon kokonaissäteilyssä on satelliittimittausten mukaan heikko alle ± 0.1 % suuruinen vaihtelu auringonpilkkujen 11-vuotisessa jaksollisuudessa. Sen lämpötilavaikutus maapallon keskilämpötilaan on pieni, alle ± 0.1 °C, mutta se voidaan erottaa lämpötilojen aikasarjoissa sekä pintamittauksissa että satelliittihavainnoissa (Kuva 2). Auringon pitkäaikaiset säteilymuutokset 1800-luvun puolivälistä lähtien ovat laskennallisesti nostaneet maapallon keskilämpötilaa 0.1 - 0.2 °C sadassa vuodessa, kun kokonaismuutos samana aikana on ollut noin 0.9 °C"

Lue lisää

Ja sitten linkki. Kannattaa lukea koko raportti. Karisee turhat kuvitelmat.

https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiCrI6l5tPmAhXEyKYKHcPZAbYQFjACegQIARAC&url=https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/36635/2012nro3.pdf?sequence=1&usg=AOvVaw3bgt5cCCjBiVC9bS7LdLZb

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö. Auringon säteilymäärän vaihtelu on suuruusluokkaa 0,1 %. Se ei selitä ilmastonmuutosta.

Ilmatiteen laitos. Heikki Nevanlinna:
"Auringon kokonaissäteilyssä on satelliittimittausten mukaan heikko alle ± 0.1 % suuruinen vaihtelu auringonpilkkujen 11-vuotisessa jaksollisuudessa. Sen lämpötilavaikutus maapallon keskilämpötilaan on pieni, alle ± 0.1 °C, mutta se voidaan erottaa lämpötilojen aikasarjoissa sekä pintamittauksissa että satelliittihavainnoissa (Kuva 2). Auringon pitkäaikaiset säteilymuutokset 1800-luvun puolivälistä lähtien ovat laskennallisesti nostaneet maapallon keskilämpötilaa 0.1 - 0.2 °C sadassa vuodessa, kun kokonaismuutos samana aikana on ollut noin 0.9 °C"

Lue lisää

Tässä edelleen haetaan tieteellistä vastausta Auringon koon vaihteluun joka tarkoittaa voimakkaampaa aktiivisuutta supistusvaiheessa ja heikointa laajassa vaiheessa, mitään stabiilista tilaa ei ole . Auringolla voi todennäköisesti olla tiloja joista ei vielä tiedetä.

ononniollaonnellinen kirjoitti:

Tässä edelleen haetaan tieteellistä vastausta Auringon koon vaihteluun joka tarkoittaa voimakkaampaa aktiivisuutta supistusvaiheessa ja heikointa laajassa vaiheessa, mitään stabiilista tilaa ei ole . Auringolla voi todennäköisesti olla tiloja joista ei vielä tiedetä.

Lue lisää

Tieteellinen vastaus on, että Auringon aktiivisuuden vaikutus Maan lämpötilaan on mitätön.

mikä siellä Kuun ympärillä oikeen pallaa?

Ossaako Anonyymi vastata?

Noniin, siellä tuli kaivattu tieto joka olikin tässä vaihtoehtona., Kuu kaukana. Kuuhun kait Apolloaikaan lennettiin kuin oli lähempänä, vai olikohan sillä mitään merkitystä.
Kiinostaa vielä itsenäni tieto kuinka paljon on havaittu Auringon fyysisen koon vaihtelua, koska sitäkin tapahtuu.

ononniollaonnellinen kirjoitti:

Noniin, siellä tuli kaivattu tieto joka olikin tässä vaihtoehtona., Kuu kaukana. Kuuhun kait Apolloaikaan lennettiin kuin oli lähempänä, vai olikohan sillä mitään merkitystä.
Kiinostaa vielä itsenäni tieto kuinka paljon on havaittu Auringon fyysisen koon vaihtelua, koska sitäkin tapahtuu.

Lue lisää

Muistelen joskus opiskeluaikoinani kuulleeni, että Aurinko tosiaan muuttaa muotoaan. Tosin jakso on 10 tai 16 minuuttia tai jotain, joten se ei tuommoista stabiilia rengaskuviota synnytä. Suurin syy on Kuun ja Maan radan epäkeskisyydessä.

Anonyymi kirjoitti:

Muistelen joskus opiskeluaikoinani kuulleeni, että Aurinko tosiaan muuttaa muotoaan. Tosin jakso on 10 tai 16 minuuttia tai jotain, joten se ei tuommoista stabiilia rengaskuviota synnytä. Suurin syy on Kuun ja Maan radan epäkeskisyydessä.

Lue lisää

10-16 minuuttia? sellaistakin voi olla mutta käsitykseni mukaan on myös paljon pidempikestoisia prosesseja esim tämä tunnetuin 11 vuoden jakso.
Aurinko syttyi alunperin gravitaation luomasta paineesta ja ainoastaan sisällä syntyvä vastapaine estää romahduksen. Kun paine sisällä kasvaa isommaksi kuin gravitaation paine, Aurinko laajenee ja taas päinvastoin. en usko että tämä prosessi tapahtuisi 10 minuutin jaksoilla.

ononniollaonnellinen kirjoitti:

Noniin, siellä tuli kaivattu tieto joka olikin tässä vaihtoehtona., Kuu kaukana. Kuuhun kait Apolloaikaan lennettiin kuin oli lähempänä, vai olikohan sillä mitään merkitystä.
Kiinostaa vielä itsenäni tieto kuinka paljon on havaittu Auringon fyysisen koon vaihtelua, koska sitäkin tapahtuu.

Lue lisää

https://academic.oup.com/mnras/article/436/3/2151/1247191

Artikkelissa on mitattu Auringon halkaisijan vaihtelua vuosien 1993 ja 2012 välillä seitsemän mittauslennon aikana. Vakioetäisyydelle 1 AU (149.59 miljoonaa kilometriä) korjattu Auringon säde (puolet halkaisijasta) vaihteli välillä 959.638 ... 959.882 kaarisekuntia.

Vaihtelu Auringon säteessä on siis suuruusluokkaa 0.24 kaarisekuntia eli suhteellinen vaihtelu on luokkaa - 0.013% mikä on hyvin pientä.

Maapallon radan elliptisyyden vuoksi sen etäisyys Auringosta vaihtelee välillä 147.1 miljoonaa kilometriä (lähin kohta = perihelion, tammikuun 2. ja 5. päivän välissä) ja 152.1 miljoonaa kilometriä (aphelion, heinäkuun 3. ja 5. päivien välissä): Siitä aiheutuu näennäinen Auringon koon vaihtelu 3.4% lähimmän pisteen ja kauimman kohdan välillä. Pohjoisen pallonpuoliskon keskitalvella Auringon säteilyn Maapalloon osuva itsensiteetti on siten (1.034)^2 = 1.069 eli 6.9 % voimakkaampaa kuin keskikesällä.

cent kirjoitti:

mikä siellä Kuun ympärillä oikeen pallaa?

Ossaako Anonyymi vastata?

Ei mikään, jos palamisella tarkoitetaan yhtymistä happeen. Siellä vety-ytimet fuusioituvat heliumytimiksi, ja siitä vapautuu energiaa.

ononniollaonnellinen kirjoitti:

10-16 minuuttia? sellaistakin voi olla mutta käsitykseni mukaan on myös paljon pidempikestoisia prosesseja esim tämä tunnetuin 11 vuoden jakso.
Aurinko syttyi alunperin gravitaation luomasta paineesta ja ainoastaan sisällä syntyvä vastapaine estää romahduksen. Kun paine sisällä kasvaa isommaksi kuin gravitaation paine, Aurinko laajenee ja taas päinvastoin. en usko että tämä prosessi tapahtuisi 10 minuutin jaksoilla.

Lue lisää

Tuo pullistelu ja värähtely on mitattu radioteleskoopilla eikä sillä ole mitään tekemistä aurigonpilkkujen kanssa.
Aurinko ei ole mikään kiinteä kappale vaan kaasua, jossa ääni pääsee etenemään. Ilmeisesti tuolla olla useitakin värähtelymoodeja joilla jokaisella on oma taajuutensa. Vähän niinkuin sillä ilmapallolla The Prisoner-telkkarisarjassa.

Anonyymi kirjoitti:

https://academic.oup.com/mnras/article/436/3/2151/1247191

Artikkelissa on mitattu Auringon halkaisijan vaihtelua vuosien 1993 ja 2012 välillä seitsemän mittauslennon aikana. Vakioetäisyydelle 1 AU (149.59 miljoonaa kilometriä) korjattu Auringon säde (puolet halkaisijasta) vaihteli välillä 959.638 ... 959.882 kaarisekuntia.

Vaihtelu Auringon säteessä on siis suuruusluokkaa 0.24 kaarisekuntia eli suhteellinen vaihtelu on luokkaa - 0.013% mikä on hyvin pientä.

Maapallon radan elliptisyyden vuoksi sen etäisyys Auringosta vaihtelee välillä 147.1 miljoonaa kilometriä (lähin kohta = perihelion, tammikuun 2. ja 5. päivän välissä) ja 152.1 miljoonaa kilometriä (aphelion, heinäkuun 3. ja 5. päivien välissä): Siitä aiheutuu näennäinen Auringon koon vaihtelu 3.4% lähimmän pisteen ja kauimman kohdan välillä. Pohjoisen pallonpuoliskon keskitalvella Auringon säteilyn Maapalloon osuva itsensiteetti on siten (1.034)^2 = 1.069 eli 6.9 % voimakkaampaa kuin keskikesällä.

Lue lisää

Kiitos asiantuntevasta vastauksesta.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos asiantuntevasta vastauksesta.

Tarkoitin 20:42 vastausta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo pullistelu ja värähtely on mitattu radioteleskoopilla eikä sillä ole mitään tekemistä aurigonpilkkujen kanssa.
Aurinko ei ole mikään kiinteä kappale vaan kaasua, jossa ääni pääsee etenemään. Ilmeisesti tuolla olla useitakin värähtelymoodeja joilla jokaisella on oma taajuutensa. Vähän niinkuin sillä ilmapallolla The Prisoner-telkkarisarjassa.

Lue lisää

Auringon pinnan värähtelyitä on tosiaan mitattu jo jonkin aikaa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Helioseismology

Tuolta sivulta löytyy linkit tutkimusprojekteihin ja kuva, jossa on Auringon pinnan värähtelyiden teho piirretty taajuuden funktiona. Kuvassa näkyy laakea piikki taajuudella 3mHz ( 0.003 Hz) vastaten noin 330 sekunnin värähtelyjaksoa.

Samoja mittausmenetelmiä on sovellettu myös esimerkiksi Alfa Centauri A - tähteen, jonka voimakkaimmat värähtelyt näyttäisivät osuvan noin 2.4mHz taajuudelle. (Bouchy, Carrier 2001). Sen jälkeen mittauksia on tehty monista muistakin tähdistä, arxiv.org/pdf/1604.07442.pdf