Käsittämätöntä kyllä jotenkin tuo sotakorvauksien

Hooks tonttu hei Suoli 24 palstoilla "perehdytään aiheeseenennekuin sanotaan. Just täällä poristaan niitä näitä, hauskaa keskus telua ajankulu3, hahhahhaa kaikenlaisille huamauttelijoille, idiooteille

Anonyymi kirjoitti:

Hooks tonttu hei Suoli 24 palstoilla "perehdytään aiheeseenennekuin sanotaan. Just täällä poristaan niitä näitä, hauskaa keskus telua ajankulu3, hahhahhaa kaikenlaisille huamauttelijoille, idiooteille

Lue lisää

Oikein näpsästy! Vaikka turhaa onkin' jotkut ei opi eläissään muuta kuin oman ihtensä ympärillä hääräämään. Kylmä totuus!

Suomi sapettaa vieläkin Putinin hallintoa. Hallinnon ajatushautomo haluaa vuoden 1914 rajat takaisin.

Mitä siitä Natoon kuulumattomana lännestä ja Euroopasta seuraisi?
Pahoitteluja, muutamien venäläisten rahaliikenne estettäisiin ja joitakin tuotteita lisättäisiin vientikieltoon. Ruotsi lisäisi valvontalentoja Itämerellä ja Pohjanlahdella.

Kun naapurin kanssa on oltava väleissä, ollaan mieluummin hyvissä.

Voi hyvä tavaton taas tätäkin ketjua!

Beng

Anonyymi kirjoitti:

Voi hyvä tavaton taas tätäkin ketjua!

Beng

Mikä ketjussa vikana? Miksi ei aiheesta saa puhua? Ja miten niin TAAS?

Sanoa muuta. Juuri näin,, onneksi.

Anonyymi kirjoitti:

Sanoa muuta. Juuri näin,, onneksi.

Niinpä Niin.
Johan tästä on puhuttu tyttöjen kesken....

Mistä Suamipoikaa syytettiin?

Anonyymi kirjoitti:

Mistä Suamipoikaa syytettiin?

Sodan aloittamisesta.

Anonyymi kirjoitti:

Sodan aloittamisesta.

Senkö sodan, jonka ryssät aloitti?

Eiks sovan aloitta nut nl, silloin maksaja se maa, ei sotakorvaukset mikään laissa määrätty ole?
Miten muissa maailman sovissa, maksaako ne sellasia?

Tarkoitatko, että sinä olet ainoana lukenut ja ketjussa on jotain virheitä?

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitatko, että sinä olet ainoana lukenut ja ketjussa on jotain virheitä?

Aloittajalla ainakaan ei ole hajua oman maansa historiasta.
Jos olisi, ei olisi noin typerää aloitusta laittanut.

Siinä tapauksessa tässä maassa kovin harvat ovat vapaita, on nimittäin velkaa niin paljon: On paljon valtionvelkaa, on kunnilla ja kaupungeilla paljon velkaa ja on yksityisilläkin paljon velkaa. Koko ns. hyvinvointi nojaa enemmän tai vähemmän velkarahaan, joten vapautta on kyllä todella vähän.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä tapauksessa tässä maassa kovin harvat ovat vapaita, on nimittäin velkaa niin paljon: On paljon valtionvelkaa, on kunnilla ja kaupungeilla paljon velkaa ja on yksityisilläkin paljon velkaa. Koko ns. hyvinvointi nojaa enemmän tai vähemmän velkarahaan, joten vapautta on kyllä todella vähän.

Lue lisää

Luen parhaillaan Milan Kunderan "Pilaa" (ent. Tsekkiläinen pila)
Antaa ajattelemisen aihetta. Mikä paha on tarpeeksi pahaa noin poliittisessa mielessä.
Olisiko kuitenkin niin, että karmeuksista ja kohtuuttomuuksista huolimatta, kansa säilyi.

Beng

Anonyymi kirjoitti:

Siinä tapauksessa tässä maassa kovin harvat ovat vapaita, on nimittäin velkaa niin paljon: On paljon valtionvelkaa, on kunnilla ja kaupungeilla paljon velkaa ja on yksityisilläkin paljon velkaa. Koko ns. hyvinvointi nojaa enemmän tai vähemmän velkarahaan, joten vapautta on kyllä todella vähän.

Lue lisää

näinhän se menee, velallinen ei voi yhtäkkiä heittää hommia hoitamatta ja tehdä aivan mitä haluttaa, ensin pitää myydä omaisuutta että pystyy maksamaan velan, jos omaisuutta on vähemmän kuin velkaa niin velkavankeja ollaan kunnes ne on hoidettu pois, muuten on vouti perässä.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä tapauksessa tässä maassa kovin harvat ovat vapaita, on nimittäin velkaa niin paljon: On paljon valtionvelkaa, on kunnilla ja kaupungeilla paljon velkaa ja on yksityisilläkin paljon velkaa. Koko ns. hyvinvointi nojaa enemmän tai vähemmän velkarahaan, joten vapautta on kyllä todella vähän.

Lue lisää

Älä ole huolissasi.
Kaikki julkisyhteisöt ovat velkaa, se kuuluu osana markkinatalouden toimintaan.
Periaatteessa valtion ei tarvitse maksaa ottamiaan lainoja koskaan pois.
Vanhoja velkoja kuittaillaan sitä mukaa kun ne erääntyvät.
Velkojen maksuun käytetään uutta velkarahaa.
Niin tehdään koko ajan kaikissa markkinatalousmaissa.
Jos valtionvelan korot nousevat silloin velasta voi tulla uhka.
Esim. EU-maissa me olemme kaikki "samassa veneessä",
joten EKP ei hevin nosta korkoja.
Valtion ei tarvitse maksaa lainojaan kuten yksityisen ihmisen.
Valtion tulee ainoastaan pitää huoli siitä,
että velkataakka kasvaa hitaammin kuin valtion verokertymä.

Anonyymi kirjoitti:

Älä ole huolissasi.
Kaikki julkisyhteisöt ovat velkaa, se kuuluu osana markkinatalouden toimintaan.
Periaatteessa valtion ei tarvitse maksaa ottamiaan lainoja koskaan pois.
Vanhoja velkoja kuittaillaan sitä mukaa kun ne erääntyvät.
Velkojen maksuun käytetään uutta velkarahaa.
Niin tehdään koko ajan kaikissa markkinatalousmaissa.
Jos valtionvelan korot nousevat silloin velasta voi tulla uhka.
Esim. EU-maissa me olemme kaikki "samassa veneessä",
joten EKP ei hevin nosta korkoja.
Valtion ei tarvitse maksaa lainojaan kuten yksityisen ihmisen.
Valtion tulee ainoastaan pitää huoli siitä,
että velkataakka kasvaa hitaammin kuin valtion verokertymä.

Lue lisää

Jaa, mutta jos valtion verokertymä aina vain hyvin kasvaa, niin miksi sitten lainkaan velkaa tehdään? Miksi valtio ottaa velkaa, miksi myös kunnilla on aina vain enemmän velkaa jne.
Se EKP ei sitten lopulta muuten päätä valtionvelkojen korkoja, joku vahvempi taho jossain ne määrittelee, olkoonpa se sitten joku maailmanlaajuinen markkinavoima tms. EKP on sittenkin vain välikäsi, luulottelemme muuta.

Anonyymi kirjoitti:

Jaa, mutta jos valtion verokertymä aina vain hyvin kasvaa, niin miksi sitten lainkaan velkaa tehdään? Miksi valtio ottaa velkaa, miksi myös kunnilla on aina vain enemmän velkaa jne.
Se EKP ei sitten lopulta muuten päätä valtionvelkojen korkoja, joku vahvempi taho jossain ne määrittelee, olkoonpa se sitten joku maailmanlaajuinen markkinavoima tms. EKP on sittenkin vain välikäsi, luulottelemme muuta.

Lue lisää

Yksinkertaisella maalaisjärjellä ajateltuna kunnilla on menonsa, joista niitten on vastattava, eli kaikki palvelut kuntalaisille,
joihin kuuluu laaja skaala terveyspalveluista tiestön kunnossakunnossapitoon.
Kuntien henkilöstön palkat vienevät suuren osan kuntien rahoista.
Jos ei kuntien veroina kerätyt rahat riitä, ei kai auta kuin ottaa kuin lainaa.
Kunnat saavat myös valtion tukia.
Kunnilla on erilaisia vuosia, toisinaan menot ovat suurempia,
toisinaan pienempiä, jolloin voi lainoja lyhentää.

EKP päättää ohjauskoron tasosta, se on rahapoliittinen väline, jolla määritellään "rahan hinta".

Taidoille ei ollut enää käyttöä, kun tilauksia ei tullut sotakorvauksien loppumisen jälkeen
- Neuvostoliiton kanssa alettiin käymään bilateraalikauppaa.
Vietiin monoja Neuvostoliittoon ja Neuvostoliitto lähetti alumiiniämpäreitä meille.

Rakentaaha suomalaiset edelleen valmistaloja.

Anonyymi kirjoitti:

Taidoille ei ollut enää käyttöä, kun tilauksia ei tullut sotakorvauksien loppumisen jälkeen
- Neuvostoliiton kanssa alettiin käymään bilateraalikauppaa.
Vietiin monoja Neuvostoliittoon ja Neuvostoliitto lähetti alumiiniämpäreitä meille.

Lue lisää

"Neuvostoliitto lähetti alumiiniämpäreitä meille."

Ei varmasti lähettänyt. Alumiini on kallista. Sinkkiämpäreitä ne oli.

Anonyymi kirjoitti:

"Neuvostoliitto lähetti alumiiniämpäreitä meille."

Ei varmasti lähettänyt. Alumiini on kallista. Sinkkiämpäreitä ne oli.

Kiitos korjauksesta :))

Anonyymi kirjoitti:

Taidoille ei ollut enää käyttöä, kun tilauksia ei tullut sotakorvauksien loppumisen jälkeen
- Neuvostoliiton kanssa alettiin käymään bilateraalikauppaa.
Vietiin monoja Neuvostoliittoon ja Neuvostoliitto lähetti alumiiniämpäreitä meille.

Lue lisää

Neuvostoliitto tilasi kylläkin sotien jälkeen meiltä ainakin laivoja melkoisen määrän. Jos myös hieman massiivisia jäänmurtajia yms. pienemmätkin alukset, asuntoalukset ja sellaisetkin huomioidaan niin laivoja tehtiin yhteensä satoja.
Laivapuolella turhaksi osoittautuivat jatkon kannalta sotakorvauksena tehdyt puurunkoiset laivat, sellaisia ei sen koommin tilannut kukaan.
Suurin bilateraalisen kaupan tuontituote oli ehdottomasti öljy. Myös maakaasua ehdittiin tuon kaupan puitteissa tuoda muutaman vuoden ajan ennen N- liiton loppua, sittemmin sitä on tuotu hinnoista muuten sopimalla ja tuodaan tänäkin yönä.
Eräs vientituote aikanaan olivat mm. Tikkakosken kauniit ompelukoneet.

Anonyymi kirjoitti:

Neuvostoliitto tilasi kylläkin sotien jälkeen meiltä ainakin laivoja melkoisen määrän. Jos myös hieman massiivisia jäänmurtajia yms. pienemmätkin alukset, asuntoalukset ja sellaisetkin huomioidaan niin laivoja tehtiin yhteensä satoja.
Laivapuolella turhaksi osoittautuivat jatkon kannalta sotakorvauksena tehdyt puurunkoiset laivat, sellaisia ei sen koommin tilannut kukaan.
Suurin bilateraalisen kaupan tuontituote oli ehdottomasti öljy. Myös maakaasua ehdittiin tuon kaupan puitteissa tuoda muutaman vuoden ajan ennen N- liiton loppua, sittemmin sitä on tuotu hinnoista muuten sopimalla ja tuodaan tänäkin yönä.
Eräs vientituote aikanaan olivat mm. Tikkakosken kauniit ompelukoneet.

Lue lisää

Tuolla Veteraanienperintö sivustolla lukee näin: Vuoden 1944 välirauhansopimuksen mukaisesti määrättiin Suomen maksettavaksi 300 miljoonan Yhdysvaltojen dollarin arvoiset sotakorvaukset. Summa oli vuoden 1938 hintatasossa ja toimitusaika oli kuusi vuotta. Aika pidennettiin myöhemmin kahdeksaksi vuodeksi.
Ensimmäisenä sotakorvausvuonna jouduttiin luovuttamaan puutavaran sekä metsätalous- ja metalliteollisuuden tuotteiden lisäksi 119 alusta, mikä oli neljäsosa Suomen jo sodan johdosta puoleen supistuneesta kauppalaivastosta. Toisesta korvausvuodesta lähtien luovutukset olivat uustuotantoa, pääasiassa metalliteollisuuden tuotteita. Tämä vaati metalliteollisuutemme olennaista laajentamista, sillä ennen sotia sen osuus maamme tuotannosta oli vain 3,7 %. Esimerkkinä eräistä luovutetuista sotakorvaustuotteista ovat 535 erilaista alusta, 52 500 sähkömoottoria, 1 140 muuntaja-asemaa ja 30 täydellistä tehdaslaitosta voima-asemineen. Toimitukset eivät olleet aina helppoja, sillä monet tarvittavat raaka-aineet olivat tuontitavaraa. Toimitetut määrät olivat niin suuria, että muun muassa luovutetuista laivoista olisi muodostunut 20 kilometriä pitkä yhtenäinen laivajono ja rautatiekuljetuksiin tarvittiin yhteensä 141 490 rautatievaunun kuljetussuoritus. Sotakorvausten kustannukset olivat ensimmäisinä korvausvuosina noin 15% valtion menoista. Samaan aikaan oli käynnissä suuria voimavaroja vaatinut maamme jälleenrakentaminen. Menojen kattamiseksi oli säädettävä uusia veroja ja otettava ulkomaista lainaa. Sotakorvaukset olivat ankara rasite maamme taloudelle, mutta ne eivät voineet estää maan jälleenrakentamista ja siirtoväen asuttamista. Sotakorvauksista oli maallemme välillisesti myös hyötyä, sillä metalliteollisuuden pakollisen kehittämisen seurauksena Suomella olivat jo vuoden 1949 lopussa pohjoismaiden uudenaikaisimmat telakat ja konepaja- sekä valimoteollisuus.
Käsittämtöntä kuinka Suomi selvisi kun joutuivat samanaikaisesti asuttamaan yli 400000 siirtolaista jotka NL oli häätänyt kodeistaan sekä myös jälleenrakentamaan tuhotut alueet Lapissa ja muualla Suomessa. Kyllä meidän sukupolvemme isät, äidit, mummot ja vaarit ovat olleet sitkeitä kun jaksoivat
Hytinäx1

Anonyymi kirjoitti:

Tuolla Veteraanienperintö sivustolla lukee näin: Vuoden 1944 välirauhansopimuksen mukaisesti määrättiin Suomen maksettavaksi 300 miljoonan Yhdysvaltojen dollarin arvoiset sotakorvaukset. Summa oli vuoden 1938 hintatasossa ja toimitusaika oli kuusi vuotta. Aika pidennettiin myöhemmin kahdeksaksi vuodeksi.
Ensimmäisenä sotakorvausvuonna jouduttiin luovuttamaan puutavaran sekä metsätalous- ja metalliteollisuuden tuotteiden lisäksi 119 alusta, mikä oli neljäsosa Suomen jo sodan johdosta puoleen supistuneesta kauppalaivastosta. Toisesta korvausvuodesta lähtien luovutukset olivat uustuotantoa, pääasiassa metalliteollisuuden tuotteita. Tämä vaati metalliteollisuutemme olennaista laajentamista, sillä ennen sotia sen osuus maamme tuotannosta oli vain 3,7 %. Esimerkkinä eräistä luovutetuista sotakorvaustuotteista ovat 535 erilaista alusta, 52 500 sähkömoottoria, 1 140 muuntaja-asemaa ja 30 täydellistä tehdaslaitosta voima-asemineen. Toimitukset eivät olleet aina helppoja, sillä monet tarvittavat raaka-aineet olivat tuontitavaraa. Toimitetut määrät olivat niin suuria, että muun muassa luovutetuista laivoista olisi muodostunut 20 kilometriä pitkä yhtenäinen laivajono ja rautatiekuljetuksiin tarvittiin yhteensä 141 490 rautatievaunun kuljetussuoritus. Sotakorvausten kustannukset olivat ensimmäisinä korvausvuosina noin 15% valtion menoista. Samaan aikaan oli käynnissä suuria voimavaroja vaatinut maamme jälleenrakentaminen. Menojen kattamiseksi oli säädettävä uusia veroja ja otettava ulkomaista lainaa. Sotakorvaukset olivat ankara rasite maamme taloudelle, mutta ne eivät voineet estää maan jälleenrakentamista ja siirtoväen asuttamista. Sotakorvauksista oli maallemme välillisesti myös hyötyä, sillä metalliteollisuuden pakollisen kehittämisen seurauksena Suomella olivat jo vuoden 1949 lopussa pohjoismaiden uudenaikaisimmat telakat ja konepaja- sekä valimoteollisuus.
Käsittämtöntä kuinka Suomi selvisi kun joutuivat samanaikaisesti asuttamaan yli 400000 siirtolaista jotka NL oli häätänyt kodeistaan sekä myös jälleenrakentamaan tuhotut alueet Lapissa ja muualla Suomessa. Kyllä meidän sukupolvemme isät, äidit, mummot ja vaarit ovat olleet sitkeitä kun jaksoivat
Hytinäx1

Lue lisää

Kiitos ansiokkaasta kommentistasi. Korvaukset olivat joka tapauksessa valtavat,
uskomattomat,
vaikka eri lähteistä saa lukumäärältään vaihtelevaa tietoa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuolla Veteraanienperintö sivustolla lukee näin: Vuoden 1944 välirauhansopimuksen mukaisesti määrättiin Suomen maksettavaksi 300 miljoonan Yhdysvaltojen dollarin arvoiset sotakorvaukset. Summa oli vuoden 1938 hintatasossa ja toimitusaika oli kuusi vuotta. Aika pidennettiin myöhemmin kahdeksaksi vuodeksi.
Ensimmäisenä sotakorvausvuonna jouduttiin luovuttamaan puutavaran sekä metsätalous- ja metalliteollisuuden tuotteiden lisäksi 119 alusta, mikä oli neljäsosa Suomen jo sodan johdosta puoleen supistuneesta kauppalaivastosta. Toisesta korvausvuodesta lähtien luovutukset olivat uustuotantoa, pääasiassa metalliteollisuuden tuotteita. Tämä vaati metalliteollisuutemme olennaista laajentamista, sillä ennen sotia sen osuus maamme tuotannosta oli vain 3,7 %. Esimerkkinä eräistä luovutetuista sotakorvaustuotteista ovat 535 erilaista alusta, 52 500 sähkömoottoria, 1 140 muuntaja-asemaa ja 30 täydellistä tehdaslaitosta voima-asemineen. Toimitukset eivät olleet aina helppoja, sillä monet tarvittavat raaka-aineet olivat tuontitavaraa. Toimitetut määrät olivat niin suuria, että muun muassa luovutetuista laivoista olisi muodostunut 20 kilometriä pitkä yhtenäinen laivajono ja rautatiekuljetuksiin tarvittiin yhteensä 141 490 rautatievaunun kuljetussuoritus. Sotakorvausten kustannukset olivat ensimmäisinä korvausvuosina noin 15% valtion menoista. Samaan aikaan oli käynnissä suuria voimavaroja vaatinut maamme jälleenrakentaminen. Menojen kattamiseksi oli säädettävä uusia veroja ja otettava ulkomaista lainaa. Sotakorvaukset olivat ankara rasite maamme taloudelle, mutta ne eivät voineet estää maan jälleenrakentamista ja siirtoväen asuttamista. Sotakorvauksista oli maallemme välillisesti myös hyötyä, sillä metalliteollisuuden pakollisen kehittämisen seurauksena Suomella olivat jo vuoden 1949 lopussa pohjoismaiden uudenaikaisimmat telakat ja konepaja- sekä valimoteollisuus.
Käsittämtöntä kuinka Suomi selvisi kun joutuivat samanaikaisesti asuttamaan yli 400000 siirtolaista jotka NL oli häätänyt kodeistaan sekä myös jälleenrakentamaan tuhotut alueet Lapissa ja muualla Suomessa. Kyllä meidän sukupolvemme isät, äidit, mummot ja vaarit ovat olleet sitkeitä kun jaksoivat
Hytinäx1

Lue lisää

Sotakorvaukset loppuivat 1952. Milloin Suomi niitä alkoi maksaa ?
Jos jakaisi korvaukset esim. keskimäärin kymmenelle vuodelle,
Suomi olisi valmistanut noin viitisenkymmentä erilaista alusta vuodessa (!) ,
noin 5000 sähkömoottoria, noin 100 muuntaja-asemaa, ym. kaikki
mitä kommentissasi lukee.
Tuo kaikki kirjoittamasi/kirjoitettu tuntuu mahdottomalta saavutukselta,
sodanjälkeisessä Suomessa,
mutta niin vain Suomi oli ainoa maa,
joka maksoi kaikki sotakorvaukset.
Toivon, että moni lukee hyvän kommenttisi ja hyvää linkkiäkin.
terv. ap

Anonyymi kirjoitti:

Sotakorvaukset loppuivat 1952. Milloin Suomi niitä alkoi maksaa ?
Jos jakaisi korvaukset esim. keskimäärin kymmenelle vuodelle,
Suomi olisi valmistanut noin viitisenkymmentä erilaista alusta vuodessa (!) ,
noin 5000 sähkömoottoria, noin 100 muuntaja-asemaa, ym. kaikki
mitä kommentissasi lukee.
Tuo kaikki kirjoittamasi/kirjoitettu tuntuu mahdottomalta saavutukselta,
sodanjälkeisessä Suomessa,
mutta niin vain Suomi oli ainoa maa,
joka maksoi kaikki sotakorvaukset.
Toivon, että moni lukee hyvän kommenttisi ja hyvää linkkiäkin.
terv. ap

Lue lisää

Sotakorvaukset olivat valtavat, mutta monien laitteiden suhteen on nyt muistettava mistä puhutaan. Esim. iso osa suomen tekemistä laivoista olisi nykymittapuulla pieniä ja kuten mainittu, puurakenteisia. Sellaisia aluksia kuin mitä myöhemmin tilauksesta N- liittoon valmistettiin, teräksiset suuret jäänmurtajat ja muutkin isohkot teräsalukset, sellaisia ei sotakorvauksiin sisältynyt ensimmäistäkään eikä niillä sotakorvaustelakoilla useimmilla olisi ollut mitään mahdollisuuksia sellaisia valmistaakaan, osa sijaitsi jopa esim. Porvoon tuntumassa suhteellisen matalien vesien rannoilla.
Korvauksiin liittyi monia vaikeita teknisiäkin ongelmia, ei vain resurssikysymyksiä. Mm. junanvaunujen pyörien valamisen kokeilu ja opettelu oli erityisen vaikeaa ja osaavaa ja edes yrittämisestä kiinnostunutta konepajaa oli vaikea löytää.
On myös muistettava että vaikka korvaukset olivat suomelle pakolliset, suomessa ei voitu määräämällä määrätä töitä jonkun tehtäväksi ja kaikki tehtiin palkkatyövoimalla ja siitäkin kilpailtiin tuossa tilanteessa vähäväkisessä maassa.
Kevennykseksi sotakorvauksiin liittyvä kysymys: Korvaukset siis hinnoiteltiin ja jokainen toimitus lyhensi alkuperäistä korvaussummaa sillä hinnoitusarvollaan. Mikä oli toimitetuista yksittäisistä tuotteista korkeimmaksi hinnoiteltu?

Anonyymi kirjoitti:

Rakentaaha suomalaiset edelleen valmistaloja.

Rakentaahan suomalaiset yritykset edelleen valistaloja: minäkin ostin sellisen ja se pystytettiin Lappiin. Mutta talo rakennettiin talotehtaalla Ruotsissa....

Päivän paras :D

Jäi sitten kuitenkin vissiin antamatta se toinen patruuna kun ottelussa kävi niin kuin kävi?

Anonyymi kirjoitti:

Jäi sitten kuitenkin vissiin antamatta se toinen patruuna kun ottelussa kävi niin kuin kävi?

"Ottelussa" kävi kuitenkin sen verran hyvin ettei maata miehitetty ja puolta suomalaisista viety Siperiaan....

Mutta varastivat muiden omaisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta varastivat muiden omaisuutta.

Harvemmin sitä omaa omaisuutta varastetaan.

Anonyymi kirjoitti:

Harvemmin sitä omaa omaisuutta varastetaan.

Ukkini perhe menetti kotinsa Impilahdella,kai sen joku varasti,tai olisivatko voineet jäädä sinne asumaan?Kai se olisi onnistunut naapurikansojen ystävyydessä .

Historia on kiinnostavaa

Anonyymi kirjoitti:

Historia on kiinnostavaa

Lähihistoriasta pyörii tv:ssa triplauusintoina 'Koivisto'.
Saa vaikutelman neukkulaisesta aivopesusta.

Uusi johtaja Ylessä: eikö hän tiedä, että on Areena ja tallentimet.
Kuka on dementoitunut? Koko Ylen porukka.
Joulun ja uudenuoden ohjelmat: köyhää. Triplauusintoja ja vanhoja ohjelmia.
Taso laskenut.
Ei kait palata 70-luvulle.
Sumutusta.
Miksi?

Beng

Anonyymi kirjoitti:

Lähihistoriasta pyörii tv:ssa triplauusintoina 'Koivisto'.
Saa vaikutelman neukkulaisesta aivopesusta.

Uusi johtaja Ylessä: eikö hän tiedä, että on Areena ja tallentimet.
Kuka on dementoitunut? Koko Ylen porukka.
Joulun ja uudenuoden ohjelmat: köyhää. Triplauusintoja ja vanhoja ohjelmia.
Taso laskenut.
Ei kait palata 70-luvulle.
Sumutusta.
Miksi?

Beng

Lue lisää

YLE:n TV- toiminto joutaisi ajaa muuten kokonaan alas paitsi yksi kanava jättää mahdollisia hätätiedotuksia ym. varten.
On tosiaan aika käsittämätöntä esittää vuodesta toiseen esim. jotain Kummeleita jotka ovat jo Youtubestakin olleet pitkään nähtävissä.
Nyt seuraa ohjelma "Kummelit" osa nro se ja se, uusinta vuosilta 1988, 1989, 1990, 1991, 1992, 1993, 1994, 1995, 1996, 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 20043, 2005, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2016, 2017, 2018 ja 2019...

Anonyymi kirjoitti:

Lähihistoriasta pyörii tv:ssa triplauusintoina 'Koivisto'.
Saa vaikutelman neukkulaisesta aivopesusta.

Uusi johtaja Ylessä: eikö hän tiedä, että on Areena ja tallentimet.
Kuka on dementoitunut? Koko Ylen porukka.
Joulun ja uudenuoden ohjelmat: köyhää. Triplauusintoja ja vanhoja ohjelmia.
Taso laskenut.
Ei kait palata 70-luvulle.
Sumutusta.
Miksi?

Beng

Lue lisää

Unohdatko kokonaan, että Suomessa on vielä ihmisiä, joilla ei ole nettiä
ja jotka ovat mielissään, että voivat valita mihin aikaan päivästä
televisiosta esim. "Koivisto"-ohjelman katsovat.
Joillekin voi olla klo 20:kin liian myöhään.
On myös paljon iäkkäitä laitoksissa, joille TV on ainoa
viihdyke ja joskus on katsottava sitä mitä enemmistö päättää,
uusinnat eivät ole kaikille haitaksi.

Ajankohta Koivisto-ohjelmalle on aika sopiva ja se on oiva kertauskurssi
Suomen lähihistoriaan esim. politiikkaa vähemmän seuranneelle
ja itse katsoin sitä ihan mielelläni "vanhoja aikoja muistellen"
tehden huomioita miten politiikanteko on muuttunut.

YLEn ohjelmatarjonnan tasoa ei voi kehua,
se on katsojaa aliarvioivaa.

Nm. 70miinus

Onneksi kaikki tähänastiset maahanmuuttajista aiheutuneet kustannukset yhteensäkin ovat täydellisen mitättömät jos niiden suuruutta käydään sotakorvauksiin vertaamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Unohdatko kokonaan, että Suomessa on vielä ihmisiä, joilla ei ole nettiä
ja jotka ovat mielissään, että voivat valita mihin aikaan päivästä
televisiosta esim. "Koivisto"-ohjelman katsovat.
Joillekin voi olla klo 20:kin liian myöhään.
On myös paljon iäkkäitä laitoksissa, joille TV on ainoa
viihdyke ja joskus on katsottava sitä mitä enemmistö päättää,
uusinnat eivät ole kaikille haitaksi.

Ajankohta Koivisto-ohjelmalle on aika sopiva ja se on oiva kertauskurssi
Suomen lähihistoriaan esim. politiikkaa vähemmän seuranneelle
ja itse katsoin sitä ihan mielelläni "vanhoja aikoja muistellen"
tehden huomioita miten politiikanteko on muuttunut.

YLEn ohjelmatarjonnan tasoa ei voi kehua,
se on katsojaa aliarvioivaa.

Nm. 70miinus

Lue lisää

Selvä, saisinko nyt sitten heti nähtäväksi kaikki Kummeli- uusintojen uusintojen uusintojen uusinnat, kaikki lapsellisen Tanskalaisen maajussin monen vuoden uusinnat jne. jne.
Eikö niissä laitoksissakin ala olla nähtävissä edes osa muista kanavista, keskimäärin niistäkin löytyy enemmän katsottavaa kuin YLE:n tarjonnasta, vaikka uusintoina toki muillakin kanavilla juttuja esitetään.

Anonyymi kirjoitti:

Unohdatko kokonaan, että Suomessa on vielä ihmisiä, joilla ei ole nettiä
ja jotka ovat mielissään, että voivat valita mihin aikaan päivästä
televisiosta esim. "Koivisto"-ohjelman katsovat.
Joillekin voi olla klo 20:kin liian myöhään.
On myös paljon iäkkäitä laitoksissa, joille TV on ainoa
viihdyke ja joskus on katsottava sitä mitä enemmistö päättää,
uusinnat eivät ole kaikille haitaksi.

Ajankohta Koivisto-ohjelmalle on aika sopiva ja se on oiva kertauskurssi
Suomen lähihistoriaan esim. politiikkaa vähemmän seuranneelle
ja itse katsoin sitä ihan mielelläni "vanhoja aikoja muistellen"
tehden huomioita miten politiikanteko on muuttunut.

YLEn ohjelmatarjonnan tasoa ei voi kehua,
se on katsojaa aliarvioivaa.

Nm. 70miinus

Lue lisää

Onhan tallennin, jos ei netistä katso.

Beng
Puuttuu tupla tai kuitti. Aiheena Koivisto. Tai tentti.
Kohta Lehtinen ja Hovi. Läpinäkyvää.

Saksalaiset ja ruotsalaiset tukkivat tien Helsinkiin vähän suomalaisia oli mukana.

Hirveää. Miten Neuvostoliitto voi vaatia sellaista ?

Anonyymi kirjoitti:

Hirveää. Miten Neuvostoliitto voi vaatia sellaista ?

Sotasyyllisyysoikeudenkäynti oli yksi Neuvostoliiton ehto rauhalle.

Anonyymi kirjoitti:

Sotasyyllisyysoikeudenkäynti oli yksi Neuvostoliiton ehto rauhalle.

Suomi pakotettiin myös YYA-sopimukseen, Neuvostoliiton talutusnuoraan
siihen asti kun Neuvostoliitto romahti.
Ennennäkemättömän pitkä sotakorvaus.