Kävimme katsomassa pientä maatilaa, jossa oli tosi ihana talo, ainakin on ollut joskus. Talo on rakennettu 50-luvulla ja remonttia on tehty 70-luvulla. Talon viimeiset asukkaat ovat muuttaneet pois 80-luvulla. Lämpöjä ei ole ollut päällä. Talo on hirsirunkoinen ja yllättävän hyvässä kunnossa. Siis toki pintoja täytyy uusia rankasti ja tehdä putkiremppaa, sähköremppaa, kattoremppaa jne, mutta mitään vikaa ei silmillä näe. Ei näy kosteusjälkiä, katon alalaudoitus on kunnossa. Talon ulkolaudoituskin on jopa ihan ok kunnossa (toki haalistunut). Ikkunat on kaksinkertaiset (toki sellaiset vanhanaikaiset), mutta maalipinnat niissä vain vähän rapistuneet. Kaikki tulisijat (joita löytyy 5kpl) on aivan priimakuntoisen näköisiä päällisin puolin. Millä tavalla voisimme talon kunnosta saada tarkempaa analyysiä? Lähinnä isoin riski on varmaankin pohjan kunto? Pystyykö sen tutkimaan jotenkin, jos pystyy, niin miten ja mitä kustantaa? Miten noiden tulisijojen kunnon saisi tarkastettua?
Neuvoista olisin kovin kiitollinen! Talo on ihanalla paikalla järven rannalla, ja kuulemma ollut ennen kylän arvokkain rakennus (ja varakkaita ihmisiä siinä on selkeästi asunut, jotka ovat kuolleet, ja talo on päästetty täysin ränsistymään). Kannattaako haudata unelmat tuon kunnostamisesta? Hinnaltaan paikka on suunnilleen tontin arvoinen, joten ei kallis. Pihassa vielä erittäin hyväkuntoinen navetta heikkokuntoisempi hevostalli.
Neuvoista olisin kovin kiitollinen! Talo on ihanalla paikalla järven rannalla, ja kuulemma ollut ennen kylän arvokkain rakennus (ja varakkaita ihmisiä siinä on selkeästi asunut, jotka ovat kuolleet, ja talo on päästetty täysin ränsistymään). Kannattaako haudata unelmat tuon kunnostamisesta? Hinnaltaan paikka on suunnilleen tontin arvoinen, joten ei kallis. Pihassa vielä erittäin hyväkuntoinen navetta heikkokuntoisempi hevostalli.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Jos sen tontin hinnalla saa ja haluaa järven rantaan, niin kyllähän se silloin kannattaa. Runko on silloin jo pysytssä jne. Mutta töitä siinä varmasti on...ja yllätyksiä voi löytyä eikä se priimakunnossa ole ostettaessa.
Ikkunat kuntoon (siis ei vaihtoon vaan kunnostukseen) uusi väri pytinkiin jne. Jos katto on ollut kunnossa, niin todennäköisesti rakenteille ei ole sen kummempaa tapahtunut (ellei sitten 70-luvun remontissa tehty mitä sattuu) ja jos vielä pohja on tuulettunut niin OK. Kosteissa tiloissa saattaa olla enemmänkin sanomista...paras laskea kunnostuskustannukset sen mukaan, että joutuu uusimaan koko alapohjan, sähköt, putket, katto sekä pinnat ja miettiä sitten asia uudestaan...
Tulisijojen kunnon voi tarkastaa esim. nuohooja tai palopäällikkö (katsoo sisältä ja ulkoa) ja toteaa kunnon.
Pohjaan mylläämään (siis jos mahdollista ja tarkistamaan kunto sieltä). Jos ei, niin sitten vähän purkua sieltä täältä (jos myyjä suostuu) että näkee mitä tuo on syönyt. Alapohjan rakenne ja sen kunto on varmaan varsin ratkeiseva tässä tapauksesa alimmat hirsikerrat mukaanlukien. Jos viemäröinti joka tapauksessa tehdään uusiksi, niin silloinhan tuo alaphja varmaan täytyy avata ja vasta sitten näkee mitä siellä on - ja korjaus sen mukaan. Ja kannattaa sitten samalla miettiä kaivosta tulevien vesijohtojen kunto...ja ikkunoiden alapuoli jne jne
Paras vaihtoehto on, jos teillä on joku tuttu rakennusalan osaaja niin hänen kanssaan katsomaan taloa. Eihän tuosta päällisin puolin tietysti paljon osaa sanoa...oletko varma että kyseessä on hirsirakennus...tuo vuosiluku hieman hämää mutta kyllä silloinkin vielä jonkin verran tehtiin hirsirakentamista joten saataahan tuo olla mahdollista.
Itse varmaan tuommoisen kyllä hankkisin (varsinkin jos se tosiaan on hirsirakenteinen), mutta vaikea sanoa kun tuota ei ole itse nähnyt, että onko siinä tosiaan potentiaalia korjaukseen. Tuohon kun vaikuttaa niin monet asiat...erityisesti käytetyt rakenneratkaisut.
Ostakaa ja varautukaa kaikkeen mahdolliseen eli niinkuin sanoit ei talolle ole laskettu mitään hintaa. Yleensä 50-luvulla on perustat tehty routarajan alapuolelle ja säilyvät pakkasella, jos ei halkeamia löydy silmällä katsottuna ovat kunnossa. Salaojat ja kosteuseristykset kannattaa asentaa kivijalkaan. Alimman hirsirivin voi tarkistaa pienellä työllä jos se ei ole laho niin tuskin muutkaan. Palotarkastaja voi tulisijat katsoa ennen käyttöönoottoa. Ikkunat on halpa vaikka uusia mutta vahat kannattaa kunnostaa jos voi. Mutta muistakaa, että työtä on paljon edessä ja jos olette täysin osaamattomia ja kokemattomia niin miettikää vielä..
Tosiaankin, kuten muutkin ovat maininneet paljon on varmaankin tehtävä. Voit melkeimpä laskea ainoiksi käyttökelpoisiksi osiksi hirsirungon, jossa saattaa alimmat hirret joutua vaihtamaan ja katon, edellyttäen sen olevan ehjä. Tulisijojen kohdalla taasen on täydellinen tarkastus ja peruskunnostus aiheellinen, jo paloturvallisuuden vuoksi, esim asentamalla sisäpiiput. Mutta jos intoa, rahaa ja taitoa löytyy, mikä ettei. "Tiliä" et kyllä tule tekemään, jos sillä silmällä ajattelet.
Niin. Toiset ne purkaa talon osiin ja kasaa sen uudestaan. Mutta: näkemättä uskallan sanoa, että käyttökelpoisia ja korjattavissa olevia ovat:
-ikkunat
-ovet ja väliovet
-listat, kattopanelointi, lattialaudoitus (hiottuna/maalattuna)
-tulisijat, riippuen palotarkastuksesta. Sisähormin asennus ei ole huono idea. Normaalisti pystyuunit kestävät kyllä kylmillään olevassa talossa, olettaen että perustus ei ole liikkunut tänä aikana ja juuri hormien halkeamat on syytä etsiä tarkoin.
-kattotiilistä (jos tiilikatto) valtaosa käyttökelpoisia uudelleen, syytä uusia katto oli materiaali mikä hyvänsä, tiilikattoon uusi aluskate ja samat tiilet uudelleen takaisin
-Ulkovuoraus, muista että maalin rapiseminen ei haittaa, lahous haittaa, eli jos ulkovuoraus on luunkovaa harmaantunutta lautaa, se vaatii vain pellavaöljymaalausta.
Uusiksi menevät sienien pinkopahvit, luultavasti 20-v aikana kupruilleet käyttökelvottomiksi.
Minua mietiyttää eniten home/sieni=lahovauriot, jotka ovatkin oikeastaan ainut selkeä asia, jotka todella pilaavat talon. Jos talo ei haise kovin tunkkaiselle, se on jo hyvä merkki. Toki tyhjä talo aina on enemmän ja vähemmän ummehtunut. TARKKA (neliösenitn tarkkuudella) alapohjan läpikäynti. Sienikasvustot näkee päältä. Jos lattian alle alapohjaan mahd katsoa, niin hyvä. Samoin vintti syytä koluta tosi tarkkaan. Home- ja sieniepäilyistä voi otattaa näytteitä mutta epäilen että koska talo on tyhjillään, on ilmassa joka tapauksessa hiukan itiöitä enkä osaa neuvoa pitoisuuksissa.
Eli summa summarum: Ostakaa jos haluatte kunnioittaa upeaa, vanhaa kunnon rakentamista. Jos tarkoituksenanne on kuoria kaikki hirsirunkoon asti paljaaksi, rakentakaa mieluummin uusi talo, helpompaa ja halvemppa teille ja jättäkää tämä asiasta ymmärtävälle.
eli meillä rakenteiden sisällä täysin näkymätöntä hometta. Näyttää täysin puhtaalta materiaalit mutta haju outo. Labratestit osoittivat sädesientä ja paljon muuta mutta kaikki näytti puhtaalta. Samoin sisäkattoa purettaessa ei villoissa näkynyt hometta mutta olivat silti homeessa.
Eli usein home ei näy! mutta onneksi haisee...
Home on siitä ikävä juu, ettei välttämättä näy päältä ja voi se lattiasienikin piilotella alapohjan sisällä mutta jo alapohjan alhaaltapäin tarkastelu ja vasojen tökkiminen puukolla/piikillä kertoo niiden lahoasteesta (pitäisi olla luunkovia tietenkin). Tämän vuoksi olisikin hyvä jos jostain pääsisi kurkistamaan alapohjaan. En tarkoita, että kaikki lattiat pitää nostaa ylös ja rikkoa kaikki paikat.
Talossa kun on vielä avovintti niin sen tarkastaminen on yhtä tärkeää kuin alapohjan, joskin lattiasieni viihtyy erittäin harvoin vintillä. Tarvii olla todella sienessä koko talo että se sinne asti yltää. Vanha pilalle korjaamaton talo kestää yllättävän paljon jopa kattovuotoa ja toivottavasti tämä talo on säästynyt ilman sitä kirottua villaa, joka todella homehtuu helposti koska kerran kastuttuaan ei kuiva sitten millään.
Hormien kunto!!! Ilmajoella kuoli muutama lapsonen nähtävästi siitä syystä, että hormissa halkeamia. Kauan ollut kylmillään ja kuitenki talo aina elää.
Asiaa puhut. En tosin tiedä, onko ihmiset niin "uusavuttomia" vanhaa taloa oastessaan etteivät ottaisi asiaa huomioon. Meillä ainakin oli hormit kylmillään yli 20v. ja tehtiin heti sauraavat toimenpiteet:
- ryömin talon alle ja tarkistin muurien "kiviperustat" silmämääräisesti
- palotarkastaja tarkasti hormit ja uunit
- nuohooja kävi nuohoamassa ja antoi hyviä vinkkejä
- varovainen kokeilu savuavalla materiaalilla, esim. tuohella
Kyllä talossa on ihan oikeasti hirsirunko. Ikkunat on kaksinkertaiset ja näyttivät ihan ok kuntoisilta (ainoastaan maalipinta tietty vähän kärsinyt, mutta ei sekään älyttömästi). Talossa on siis vain alakerta rakennettua, yläkerrassa tyhjää vinttitilaa. Iso tuo talo on (neliöitä ei ole tiedossani, toivottavasti löytyisi jotain pohjapiirrustuksia). Talosta olisi siis tarkoitus tehdä koti meille, eli mihinkään myyntiin se ei tule. Pystyykö tuollaisella lämpökuvauksella selvittämään esim pohjan kuntoa? Tuossa on vesijohdot tehty seinän sisään, ja ne tietty menisi kaikki uusiksi. Samoin varmasti viemäröinnin saa tehdä uusiksi. Varaaja siellä on, mutta melko pieni ja vanha, joten sekin täytyy hankkia. Lisäksi katto uusiksi, ulko-ovet, ja paljon pintoja. Katot ovat sellaisessa kunnossa sisältä, että eivät edes maalausta kaipaa. Lattiat näyttäisi olevan napakassa kunnossa, mutta tietty hiomista ja maalia vaille (puulattiat).
Meillä ei itsellämme ole remontointikokemusta, mutta hommaan ryhtyisi asiansa osaava ihminen.
lähinna lämmön ja ilman vuotokohdat jne...eli ei sillä oikeasti saa rakenteiden kunnosta tietoa. Pystyykö alapohjan alle ryömimään? jos pystyy, niin sinne sitten valon ja piikin kanssa...kyllä sieltä sitten näkee mitä voidaan odottaa...jos mitään pahaa ei näy - niin ei siellä sitten varmaan suurta ongelmaa löydy.
Ota se osaava korjauskaveri mukaan ja laita sinne alle...ja tosiaan, niitä sienirihmastoja kannattaa tsekata, jos sieltä edes pientä nöyhtää löytyy...
Kun se kerran on hirttä - harja ja ikkunarivistö suora eikä lattiat notku, niin kyllä se tuntuisi lupaavalta ja jos lattiasientä ei löydy. Ja omaa mielenrauhaa turvataksesi kannattaisi ehkä miettiä laittaa kaikki putket (paitsi viemäri) pinta-asennuksella. Näkee heti kun tulee vuotoa (eikä ne pahaltakaan näytä kun niihin tottuu ja maalaa sopivasti). Ja vanhat kosteat tilat kokonaan auki ja uusiin puihin, ettei sinne jää "yllätyksiä".
Suosittelen tilaamaan paikalle vanhojen talojen ammattilaisen, ei mitää kuntotarkastajaa vaan rautaisen ammattilaisen. Se on selvää rahansäästöä ja tiedättä tämän jälkeen talon tilanteen.
Kaksi asiaa ovat äärimmäisen tärkeitä rakennuksen säilymisen/kunnon kannalta: Vesikaton kunto sekä alapohjan tuuletus. Ilmeisesti katto ei ainakaan ole ongelmia aiheuttanut ja hyvä niin. Mutta entäs se alapohja? Onko kivijalka betonia vai kiveä? Onko tuuletusluukkuja? Kosteuseriste kivijalan päällä? Onko rakennus maasta irti ja kuinka paljon? Onko alapohjan alle olemassa luukkua? Onko 70-luvun remontissa asennettu muovimatot lattiaan tai lisäeristetty sopimattomilla materiaaleilla / huonosti tehden? Alapohjan kunto selviää aika pitkälti jo silmämääräisesti tarkistaen ja puukkoa sekä mahdollisesti pitkällä terällä varustettua porakonetta käyttäen. Pahaa ei myöskään tekisi, jos jostain olisi mahdollista kurkistaa lattialaudoituksen alle... Ja ulkovuorausta olisi hyvä purkaa hieman jostain alimpien hirsien kunnon toteamiseksi. Nämä pienet purkutyöt on syytä suorittaa ilman väkivaltaa, jotta kyseiset rakenneosat voidaan vielä asentaa jälkiä jättämättä takaisin paikoilleen! Lämpökameraa on turha tuoda kohteeseen. Asukaa yksi talvi kohteessa ilman remontointia, niin tiedätte mitä talo kaipaa! Jos tämän jälkeen lattialämmityksellä varustettu rivitalonpätkä tuntuu paremmalta vaihtoehdolta, niin ette ole vielä panneet mummonmiljoonaa remonttiin kiinni.
!950-luvulla vielä rakennettiin hirrestä, mutta vähenevissä määrin. Ihan uteliaisuudesta kysyisin, että mihinkä perustuu tieto talon olevan hirttä??? Pystyrunkoisen 50-luvun talon ala- ja yläjuoksut voivat hämätä luulemaan taloa hirsiseksi. Onko kenties jostain nähtävissä hirsinen seinä? Ja onko kenties kyseinen hirsi sahalla sahattua vai kirveellä veistettyä? Entä se kivijalan materiaali ja kivijalan päällä käytetty kosteuseriste? Onko talo kenties siirretty aikanansa? Jos rakennus tosiaankin on hirttä ja 50-luvulta, niin tuossa kokoluokassa se alkaa olemaan rakennuskantansa viimeisiä tuotoksia. Missähän päin maailmaa muuten kohde sijaitsee?
Edellä tullut hyviä vinkkejä kunnon tarkastamiseen. Me ostettiin 2 vuotta sitten yli 20 vuotta kylmillään ollut 1910-luvulla tehty hirsitalo. Talo oli surkean näköinen vuotavine ja lahoine kuisteineen, tontti oli metsittynyt ja ulkoverhous osin rapsakassa kunnossa ja parin ikkunan alta hirret pehmeät.
Mutta muutamat seikat vakuuttivat minut pitkällisen tutkinnan jälkeen:
- perustus (lohkokivi) oli aivan luotisuora
- alin hirsivarvi kova ja hyvin tuulettuva
- perustus oli tarpeeksi korkea (matalimmillaankin n.30-40cm, korkeimmillaan yli 100cm)
- tuuletusluukut olivat olleet kiinni 20v, mutta kivien raoista oli tuuletus toiminut, ja maaperä kuiva harju, joten alapohja oli vaurioton (ryömintätila n. 60-80cm)
- tiilikatto oli ehjä, aluskatteena ehjä päre. Pari tiiltä rikki, vaihdoin ensi tilassa
- talon sisällä ei haissut ummehtuneelle, uskomatonta kyllä. Pölylle ja lialle tuoksui, mutta tuuletus ja siivous 20 vuoden tauon jälkeen teki ihmeitä
- ikkunat ja ovet kunnostuskelpoiset (osa tosin melko heikkoja)
- ulkovuorauksen vauriot helppoja ja edullisia korjata (verhousta ei siis uusittu)
- talossa ei ollut laajoja vesijohtoasennuksia, joten vaurioriski pieni
- ei muovimattoja kuin yhdessä huoneessa
- ei mineraalivillalisäeristyksiä
- ei höyrynsulkumuoveja
- talo maalattu aina keittomaalilla tai pellavaöljymaalilla
- kuisti oli nitkahtanut ja osin laho, mutta korjauskelpoinen
Itse kun olen taloa korjannut, niin yllätyksiä ei ole tullut vastaan. KAiken A ja O kattava tarkistaminen, jos et itse luota taitoihisi, niin ota avuksi juuri joku rakennuskonservaattori tms. Itse olen näihin rakennusinsseihin ja -mestareihin pettynyt, kaikki ovat vain mananneet hankkeen ja päivitelleet kustannuksia tähtitieteellisiksi, tuijotelleet U-arvoja ja tarjonneet todella massiivisia toimenpiteitä, ulkovuori kokonaan ja alle kivivillat, uusi kuisti kokonaan, uudet ikkunat, uusi katto uudet ovet yms. yms.
Kumma kun minulla mennyt rahaa tähän mennessä noin 1/10-15 rakennusinssin arviosta samaan vaiheeseen... Tosin olen kaiken kunnollisen vaivallakin ja AJALLA korjannut, kuistiakin nostin yli 20cm, ja hyvä tuli ja ryhtikin vanhuksessa parani...
Onnea hankkeelle mikäli siihen päädytte!
Välittömästi, kun vanha hirsitalo alkaa olemaan rapistunut eli pintakäsittelyt kuluneet ja nuhruiset, pari lasia rikki ja katto sammaloitunut, niin talo leimataan huonokuntoiseksi tai jopa purettavaksi. Tämä on meidän onni, koska nämä myydään polttopuun/tontin hinnalla. Ihmiset eivät vain ymmärrä, että nämä ovat pikkujuttuja hoitaa kuntoon. Tosin vaivaahan ja työtähän kyseiset projektit vaativat, mutta kustannuksissa tosiaankin päästään murto-osalla verrattuna uuteen omakotitaloon!
Kaikista paras on löytää "peruskorjaamaton" yksilö, johonka ei ole tuotu vessoja ja juoksevia vesiä sisään eikä myöskään 70-luvun mullistavia rakennusaineita. Taloa ei ole pilattu ja todennäköisesti se on täysin vapaa näistä pikku yllätyksistä.
Ja tosiasia on se, että säästää selvää rahaa ja paljon, kun ei tuo rakennusinssejä tai mestareita vanhalle talolle. Suomessa on kuitenkin olemassa tahot, jotka osaavat toimia hirsirakennusten parissa ja säästävät sen mummonmiljoonan remontissa.
Vanhan hirsitalon hienous piilee siinä, että remontit ovat pilkälti tehtävissä itse hyvinkin pienillä kirvesmiehen taidoilla, ja kokemus kyllä opettaa! Lisäksi alasta on olemassa hyvää kirjallisuutta.
Onnea itse kullekkin projektiin ryhtyvälle hyvästä päätöksestä!
Totta joka sana. En itse uskaltaisi missään tapauksessa ostaa muita kuin peruskorjaamattomia yksilöitä, saa halvalla = kokonaisriski pieni, ei korjauksessa piilotettua hometta tai tehtyjä rakennusvirheitä. Putkiton talo on tosiaan paras: ei putkivuotojen mahdollisuutta.
Itse muutin opiskelija-asunnosta suoraan hirsitaloon, jota ei peruskorjattu ikinä (viim. korjauksen 60-l alussa), ei putkia, osa ikkunoista rikki, paikat "paskassa" entisten vuokralaisten jäljiltä, katossakin pientä vuotoa, mutta ei hometta. Käytin sienet ja hirsitalot tuntevaa omaa asiantuntijaa, palotarkastuksen teetin, tutkin kaikki tilat tarkoin. Minulla lähtötieto oli liki nollassa ja biologin ammatti ei liiemmin tue hirsitalon perinnekorjaamista, eli mitään et loppujen lopuksi tarvi kuin intoa ja kiinnostusta ja malttia. Tällä tavoin olen asunut ja korjannut varovasti nykypäivään, ei vettä, ei keskuslämmitystä, sähkö ja nettiyhteys mukavuuksina. Ja päivääkään en vaihtaisi pois.
Nykypäivään mennessä tehdyt remontit ovat katon korjaus (samojen tiilien uudelleenkäyttö, uusi alushuopa), tapetointi korjatun pinkopahvin päälle, lattioiden käsittely, ikkunoiden korjaus perinteisin menetelmin, risojen ruutujen uusiminen vedetyllä kierrätyslasilla. Sähköremontti ja uuden sähkötaulun asennus on ainoa lattioiden hionnan ohella ainoita, joissa olen turvautunut ammattityövoimaan, kaikki muut olen tehnyt itse tai apuvoimien kanssa. Ongelma perinteitä kunnioittavassa korjauksessa ei useinkaan ole hinta vaan itse tehtävän työn jumalaton määrä (ikkunat esim. todella hitaita korjattavia kun tekee kunnolla). Vesijohdot tulee sitten joskus, ehdottomasti pintavedolla. Vesivessaa ei tule ikinä, kompostoivas/muu vaihtoehtovessa tulossa. Suihku tulee suihkukaappiin, saunaa ei taloon tule, pihasauna on jo.
Mutta varoituksen sana: Näihin projekteihin on ihan turha lähteä, jos ei ota hirsitaloasumista ja kunnostusta elämäntapana. Nopeasti tehtynä pilaa, tuhoaa ja lopputulos on paskaa. Kiireisille, herkkähipiäisille ja peruskorjaajille on tarjolla mahdollisuus rakentaa uusi talo tai muuttaa kerrostaloon. Jos edelleen projekti kiinnostaa niin toivotan lämpimästi onnea ja upean vanhan ja laadukkaan rakentamisen kunnioitamista!
Heip! Luin mielenkiinnolla palstaa. Mikä on tilanne kolme vuotta myöhemmin? Ostitteko talon?
Jos tuttavapiirissäsi on joku todellinen remonttireiska niin ota hänet mukaan arvioimaan talon kunto. Tai sitten rakennusfirma. Meilläpäin Suomea ainakin rakennusfirmat tulevat mielellään arvioimaan remontin tarpeen ja sen, että kannattaako remppa yleensä vain pistetäänkö polttopuiksi. Jotkut tekevät tämän jopa ilmaseksi, mutta luultavasti etelä-suomalaiset vaativat jotain palkaksi.
Se, ettei taloa ole menty räpeltämään on tosi hyvä asia kun kyseessä on vanha talo. Tehdessä uusia vessoja ja saunatiloja vanhoihin taloihin tehdään yleensä tosi pahoja mokia jonka huomaa sitten muutaman vuoden kuluttua vesivahinkoina yms.
Juuri "remonttireiskaa" ja rakennusfirman edustajaa VARSINKAAN ei pidä päästää lähellekään taloa. Nämä kuorivat talosta kaiken historian pois, laittavat gyprokit tilalle ja kuorruttavat lopun komeuden muovilla. Tai tarjoavat puskutraktoria. Paikalle pitää saada nimenomaan rakennuskonservaattori tai vanhoista hirsirakennuksista ja niiden korjauksesta joku oikeasti ymmärtävä. Ainoat suomessa peruskorjausta tarvitsevat talot ovat 70-80-90-luvun rakennusvirheitä pullollaan olevat muovipullot.
Tottakai se rakennusfirma tulee ilmaiseksi paikan päälle suorittamaan arvion, sehän saa siitä muutaman kuukauden keikan, jossa kaikki pistetään uusiksi kivijalasta kattoon... Edelleen: Joka alaan löytyy ammattilainen ja suosittelen sellaista käyttämään. Ei ole meikäläisellä juurikaan asiaa uudelle omakotitalo työmaalle muuta kuin kökkäporukassa ja hyvä niin.
kunnon lepikko.
Vedetääs nyt vähän uusiksi talon tietoja.. Sain nuo tiedot sen myyjältä, ja hän on sellainen huonovointinen naisihminen, joka sitten sairautensa takiakin juttelee vähän mitä sattuu (tai sitten olen vaan kuunnellut TOSI huonosti). Talo on rakennettu 1890-luvulla nyt kun asiaa rupesin uudelleen kysymään. 50- ja 70-luvuilla on tehty isompia remontteja (jälkimmäisessä viemärit ja vesijohdot yms). On todellakin ihan hirsitalo, hirsiseinätkin näkyy useammasta kohtaa. Tarkempi tarkastelu osoitti, että katto vuotaa kahdesta kohtaa, ja on tietty tehnyt tuhoja. Pahin kohta on seinustalla, jossa on kuisti. Siitä joutuu varmaan koko seinän uusimaan, mutta hirret eivät ole pehmenneet eikä homeiset (niiltä kohdin mitä tarkastettiin tänään, maanantaina tutkitaan tarkemmin). Alakerrassa näkyy kosteusjälkiä katossa parissa kohtaa (toinen juuri tuossa vuotokohdan alapuolella ihan ulkolaudoituksen vieressä ja sitten parissa muussa kohdassa). Nekin tarkastellaan maanantaina. Näyttää siis siltä, että tuo talo on joko purkukuntoinen tai sitten nyt on viimeinen tilaisuus se kunnostaa. Talossa on rossipohja ja koko lattian pääsimme tarkastamaan alapuolelta (ei näy minkäänlaisia vaurioita, kaikki kuivaa ja ei kasva mitään siellä). Maanantaina kuitenkin tuo ammattilainen tulee tarkastusta tekemään, ja voi olla että löytää kuitenkin jotain.. Sääli jos tuo upea rakennus on pilalla. :(
Minuakin hiukan ihmetytti että kookas 50-l hirsitalo, ei kuulosta kovin todennäköiseltä. Toisaalta, jos ette itse huomanneet, että talo onkin runsaat 100v vanha, suosittelen vielä aiheeseen tutustumista tarkemmin. Näitä kun enemmän katsoo, niin pystyy tyyleistäkin (jos ei totaalipilattu) arvioimaan ainakin 10-30-vuoden tarkkuudella rakennusvuoden.
Muistutan, että pitkäaikaisetkaan katon vuotamiset eivät ole ongelma, jos talossa ei TÄLLÄ HETKELLÄ ole sieniä tai hometta. Minunkin talossani katto oli vuotanut parista jiiristä (taitteesta), samoin katolle asennetun tv-antennin juuresta. Lahoa oli aluslaudoituksessa ehkä 2-3 m2, jonka alalta kaikki laudat piti vaihtaa. Mutta juju olikin omissa kattovuodoissani se, että laho eteni vain silloin kun vetta tuli suuremmissa määrin sisään, rakenteet siis pääsivät kuivamaan välillä. Näin käy usein taloissa, jotka ovat muovittamattomia. Kosteus tulee ja menee, lahottaa matkalla vähän mutta mitään peruuttamatonta ei välttämättä synny. Viime keväänä vielä kun lumi alkoi sulaa äkisti, tuli vesi kaikkien kattorakenteiden läpi sohvalle (koira huomasi kun alkoi tippua sen makuupaikalle vettä), eikä tämäkään jäljistä päätellen vuosittainen tiputtelu ollut jättänyt mitään lahoa tai hometta talooni.
Kuistin voi korjata kyllä, se on erillinen rakenne, jonka voi joissain tapauksissa jopa siirtää erilleen seinästä, jos kuistin takana seinässä on vaurioita.
Vuorilaudoitus voi olla "irstaan" näköinen jos maali on hilseillyt pois, mutta piikillä pitää tarkastaa kuinka kova se on, sitten vasta vaihtoon.
Toivottavasti hankkimanne ammattilainen on hirsitalon ystävä, joka ei pelästy kuivaa lahoa, jota löytyy paikoin jokaisesta vanhoista taloista. Tällä hetkellä talossa elävät home tai sienet ovat AINOA todellinen riskitekijä.
Toivottavasti talo on ok ja saa joko teidät tai jonkun muun taloa arvostavan pitämään siitä huolta.
Kyllähän vanhasta talosta AINA jotain löytyy, mutta tilanteet joissa taloa ei enään pystyttäisi pelastamaan ovat harvinaisia. Hirsitalo on kuin leegoista koottu, pystyt kyllä paloja vaihtelemaan ja paljon! Ei yhden seinän vaihto (PITÄÄKÖ SITÄKÄÄN OIKEASTI VAIHTAA?) ole ylitsepääsemätön työ hirsitalossa. Hätätilanteessa sen voi toteuttaa pystyrakenteena ja villoitettuna, sen osaa huonompikin timpuri...
Oleellisinta näissä asioissa on talolle epäedullisten olosuhteiden muuttaminen. Se mikä on talolle epäedullista on yleensä edullista laholle, hyönteisille ja sienille. Muutat ensin olosuhteet, niin vauriotkin pysähtyvät, eivät välttämättä katoa, mutta pysähtyvät kuitenkin! Tämän jälkeen onkin jo huomattavasti mukavampi alkaa tutkimaan että "mistä kenkä puristaa" ja mitä tarvii tehdä.
Ja ihan vaan uteliaisuudesta: Tämä ammattimies, joka paikan päälle tulee, niin minkä alan ammattilainen hän on?