Osaako joku neuvoa missä voisi opiskella harrastuksena itämerensuomalaisia kieliä eli siis muualla kuin yliopistossa. Työväenopistoistakin löytyy vain viro, jonka jo olen opiskellut aika sujuvaksi. Itseopiskeluun en ole ainakaan kirjastoista mitään hyvää materiaalia löytänyt. Tavoitteenani olisi lähinnä oppia ymmärtämään puhetta ja tekstiä. Hyvät kirjavinkit on myös tervetulleita myöskin vironkieliset.
Itämerensuomalaiset kielet
11
544
Vastaukset
- Aamu
Kunnioitan ahkeruuttasi ja uteliaisuuttasi, mutta eikö tavoitteena voisi olla oppia lähinnä suomea?
Näin:
>>>>> Hyvät kirjavinkitkin ovat tervetulleita, myös vironkieliset.
>>>>> myöskin-sana on yksi älyttömimmistä tuplauksista: myös kin :((((((
>>>>> verbin laittaminen yksikköön, vaikka subjekti on monikossa, näyttää ja kuulostaa vastenmieliseltä, ei vain toimi. Paljastaa kirjoittajasta mm. huolimattomuuden, jopa kapeuden.
Itämerensuomalaisiin kieliin en osaa antaa tietoa. Pahoittelen.Tosin eksistentiaalilauseissa verbi kirjoitetaan yksikössä, vaikka subjekti olisikin monikollinen.
Esimerkki: Säkissä oli saappaat.
Eli lausetyyppi sekä konteksti vaikuttavat asiaan.- lehtorini kirjoitti
Äidinkielen lehtorini kirjoitti usein aineeni loppuun: "Älä kinkitä ja täsmennä sanontoja, kuten kautta aikojen"! Oli viisas nainen.
- ukoj
Kiitos nyt kovasti palautteesta, mutta mä en kyllä rupee koskaan kirjoittamaan mihinkä netin keskustelupalstalle kirjakieltä vaikka sitä osaisinkin.
- Ilta
heraklos kirjoitti:
Tosin eksistentiaalilauseissa verbi kirjoitetaan yksikössä, vaikka subjekti olisikin monikollinen.
Esimerkki: Säkissä oli saappaat.
Eli lausetyyppi sekä konteksti vaikuttavat asiaan.Tämähän ei mikään eksistentiaalilause ole! Hyvät kirjavinkit ovat tärkeitä juuri tuolle ketjun aloittajalle eivätkä eksistentiaalisesti ja globaalisesti maailmassa yleisenä totuutena. Olen Aamun kanssa samaa mieltä lauseiden rakenteesta.
- Ilta
ukoj kirjoitti:
Kiitos nyt kovasti palautteesta, mutta mä en kyllä rupee koskaan kirjoittamaan mihinkä netin keskustelupalstalle kirjakieltä vaikka sitä osaisinkin.
Tunnut olevan hankala ihminen.
- Nimetön
Ilta kirjoitti:
Tunnut olevan hankala ihminen.
Enpä oikein usko, että missään voisi opiskella harrastuksena itämerensuomalaisia pikkukieliä. Jokin seura tai yhdistys saattaisi tarjota kursseja, muuten kurssit ovat harvassa ihan yliopiston pääaineopiskelijoillakin. Meillä kävi todella satunnaisesti suomen kielen laitoksella joku asiantuntija opettamassa sukukielistä esimerkiksi mordvaa tai maria yhden lyhyen kurssin verran, joten siltä pohjalta ei juuri ala tekstejä ymmärtää eikä se ole tavoitekaan.
Itseopiskelunakin aihe on varmasti hankala. Yliopistojen kirjastoista löydät kuitenkin varmasti sanakirjoja ja kielioppeja.
Te kielenhuoltointoilijat: vieraan kielen opiskelu harrastuksena ei edellytä suomen kielen hiomista täydellisyyteen. Ei myöskään keskustelupalstoille kirjoitteleminen. Vetäkäähän hiukan henkeä. - ukoj
Nimetön kirjoitti:
Enpä oikein usko, että missään voisi opiskella harrastuksena itämerensuomalaisia pikkukieliä. Jokin seura tai yhdistys saattaisi tarjota kursseja, muuten kurssit ovat harvassa ihan yliopiston pääaineopiskelijoillakin. Meillä kävi todella satunnaisesti suomen kielen laitoksella joku asiantuntija opettamassa sukukielistä esimerkiksi mordvaa tai maria yhden lyhyen kurssin verran, joten siltä pohjalta ei juuri ala tekstejä ymmärtää eikä se ole tavoitekaan.
Itseopiskelunakin aihe on varmasti hankala. Yliopistojen kirjastoista löydät kuitenkin varmasti sanakirjoja ja kielioppeja.
Te kielenhuoltointoilijat: vieraan kielen opiskelu harrastuksena ei edellytä suomen kielen hiomista täydellisyyteen. Ei myöskään keskustelupalstoille kirjoitteleminen. Vetäkäähän hiukan henkeä.Kiitos asiallisesta vastauksesta nimettömälle. Olen yrittänyt tutkia kieliä sen materiaalin perusteella mitä olen löytänyt ja nyt turvauduin kirjoittamaan tänne siinä toivossa, että saisin jotain hyviä vinkkejä. Erityisesti mua kiinnostaisi vadja. Ainakin viroksi on on julkaistu jokin vatja sanakirja. Tarton yliopistossahan on käsittääkseni hyvä suomen sukuisten kielten opetus. Olen osallistunut viron kielen kesäkursseille, jossa opettaja oli Tarton yliopistosta. Hän oli ainakin aivan loistava opettaja. Joskus haaveilin jopa lähteä Tarttoon opiskelemaan, mutta olen jo aika vanha lähteäksi tosissani opiskelemaan uutta alaa, mielenkiintoa tosin löytyisi.
Joskus tuntuu, että näiden pikkukielien opiskelu on jonkunlaista pienen piirin salatiedettä, johon harrastelijan on vaikea päästä mukaan. - Yasuni
ukoj kirjoitti:
Kiitos asiallisesta vastauksesta nimettömälle. Olen yrittänyt tutkia kieliä sen materiaalin perusteella mitä olen löytänyt ja nyt turvauduin kirjoittamaan tänne siinä toivossa, että saisin jotain hyviä vinkkejä. Erityisesti mua kiinnostaisi vadja. Ainakin viroksi on on julkaistu jokin vatja sanakirja. Tarton yliopistossahan on käsittääkseni hyvä suomen sukuisten kielten opetus. Olen osallistunut viron kielen kesäkursseille, jossa opettaja oli Tarton yliopistosta. Hän oli ainakin aivan loistava opettaja. Joskus haaveilin jopa lähteä Tarttoon opiskelemaan, mutta olen jo aika vanha lähteäksi tosissani opiskelemaan uutta alaa, mielenkiintoa tosin löytyisi.
Joskus tuntuu, että näiden pikkukielien opiskelu on jonkunlaista pienen piirin salatiedettä, johon harrastelijan on vaikea päästä mukaan.Tuli tuo edellinen viesti nimettömänä, kun olin unohtanut kirjautua sisään. Niin, olen itse opiskellut koulussa tai yliopistossa englantia, ruotsia, saksaa, latinaa, unkaria sekä viroa ja nykyään tuntuu, etten osaa kunnolla enää mitään näistä. No, englantia sentään vielä hyvin. Lisäksi valtavasti sanastoa on tietenkin ollut suomen kielen opiskelijana omaksuttava kaikista eri sukukielistä kielihistorian ja etymologian opintojen yhteydessä.
Kadehdin ihmisiä, jotka kykenevät omaksumaan lukuisia kieliä ilman, että kaikki sekoittuvat lopulta puuroksi. Olen itse lähinnä kiinnostunut eri kielten ilmiöistä ja suhteista, jonka vuoksi motiivi oppia kieltä sujuvasti on varmaan alun alkaenkin ollut huono. Minulle siis riittäisivät loputtomaksi tiedonlähteeksi kieliopit ja sanakirjat, mutta harvinaisten kielten kohdalla vuorovaikutustaitojen opiskelu on kyllä harmillisen hankalaa. - ukoj
Yasuni kirjoitti:
Tuli tuo edellinen viesti nimettömänä, kun olin unohtanut kirjautua sisään. Niin, olen itse opiskellut koulussa tai yliopistossa englantia, ruotsia, saksaa, latinaa, unkaria sekä viroa ja nykyään tuntuu, etten osaa kunnolla enää mitään näistä. No, englantia sentään vielä hyvin. Lisäksi valtavasti sanastoa on tietenkin ollut suomen kielen opiskelijana omaksuttava kaikista eri sukukielistä kielihistorian ja etymologian opintojen yhteydessä.
Kadehdin ihmisiä, jotka kykenevät omaksumaan lukuisia kieliä ilman, että kaikki sekoittuvat lopulta puuroksi. Olen itse lähinnä kiinnostunut eri kielten ilmiöistä ja suhteista, jonka vuoksi motiivi oppia kieltä sujuvasti on varmaan alun alkaenkin ollut huono. Minulle siis riittäisivät loputtomaksi tiedonlähteeksi kieliopit ja sanakirjat, mutta harvinaisten kielten kohdalla vuorovaikutustaitojen opiskelu on kyllä harmillisen hankalaa.Yasunille
mua kiehtoo juuri se seikka, että voin opetella kieliä niin, ettei ne mene puuroksi. Se on yksi syy juuri siihen, miksi olen kiinnostunut juuri suomen lähisukukielistä, koska uskon niiden puuroutuvan helpommin.
Olen oppinut puhumaan vasta neljän vanhana ja ole kärsinyt luki- ja kirjoitushäiriöistä. Silloin kun olin lapsi, niin ei tunnettu ainakaan mun koulussa mitään dysfasiaa. Mua pidettiin vain tyhmänä. Kun aloin muutama vuosi sitten opiskella viroa, niin äitini oli kovasti huolissaan. Hän pelkäsi, että viron kieli sekoittaisi ja vaikeuttaisi mun äidinkielen hallintaa. Toisin kuitenkin kävi. Mulla ei ole mennyt suomi ja viro sekaisin. Opein viroa tosi hyvin ja helposti. Olen huomannut, että viron kielen opiskelu oli mulle hyvää aivojumppaa. Tämä aivojumppa on parantanut myös mun suomenkielen hallintaa, mikä puolestaan on kasvattanut mun itseluottamusta. Mutta viron kieli ei ole enää tarpeeksi haasteellista. Mä tarvitsen mun aivoille uutta virkettä ja kaikkein paras on tietenkin, jos kieli on lähellä suomen kieltä. Opiskelumateriaalia on vain vaikea löytää. Olisin kanssa ihan tyytyväinen pelkkään sanakirjaan ja kielioppiin. Viroa opiskellessani saatoin esim. lukea pelkkää sanakirjaa lävitse useita tunteja yhteen menoon.
Ymmärrän toki, että näiden harvinaisten sukukielten opiskeluun ei voi liittää vuorovaikutustaitojen opiskelua. Tyytyisinkin näiden kohdalla vain, kuten ekassa viestissäni kirjoitin, ymmärtämään kirjoituksia ja mahdollisesti puhetta. Puheella lähinnä ajattelin erillaisia tallenteita, mitä joskus on äänitetty.
Mulla on sellainen apu puuroutumisen estämiseen, että asiat jotka sekoittuvat helposti, niitä pitää opiskella sekaisin. Vaihto pitää suorittaa ihan minuutissa. Aivot on niin "taloudelliset" että jos vaihto esim. kielestä toiseen tapahtuu pidemmällä aikajaksolla, niin aivot ehtii muuttaa jo olemassa olevia hermoratoja sopimaan uuteen kieleen. Tällainen hermoratojen alituinen muuttuminen aiheuttaa puuroutumista. Mutta jos vaihto tapahtuu hyvin nopeasti, niin aivot ei ehdi muuttaa hermoratoja vaan joutuu tekemään aivan uudet ja jos kaikille kielille kehittyy ihan omat hermoradat niin silloin ei tapahdu puuroutumista. Tämä on vain yksi teori puuroutumiseen, mutta mulla se ainakin toimii. - Utelias U
ukoj kirjoitti:
Yasunille
mua kiehtoo juuri se seikka, että voin opetella kieliä niin, ettei ne mene puuroksi. Se on yksi syy juuri siihen, miksi olen kiinnostunut juuri suomen lähisukukielistä, koska uskon niiden puuroutuvan helpommin.
Olen oppinut puhumaan vasta neljän vanhana ja ole kärsinyt luki- ja kirjoitushäiriöistä. Silloin kun olin lapsi, niin ei tunnettu ainakaan mun koulussa mitään dysfasiaa. Mua pidettiin vain tyhmänä. Kun aloin muutama vuosi sitten opiskella viroa, niin äitini oli kovasti huolissaan. Hän pelkäsi, että viron kieli sekoittaisi ja vaikeuttaisi mun äidinkielen hallintaa. Toisin kuitenkin kävi. Mulla ei ole mennyt suomi ja viro sekaisin. Opein viroa tosi hyvin ja helposti. Olen huomannut, että viron kielen opiskelu oli mulle hyvää aivojumppaa. Tämä aivojumppa on parantanut myös mun suomenkielen hallintaa, mikä puolestaan on kasvattanut mun itseluottamusta. Mutta viron kieli ei ole enää tarpeeksi haasteellista. Mä tarvitsen mun aivoille uutta virkettä ja kaikkein paras on tietenkin, jos kieli on lähellä suomen kieltä. Opiskelumateriaalia on vain vaikea löytää. Olisin kanssa ihan tyytyväinen pelkkään sanakirjaan ja kielioppiin. Viroa opiskellessani saatoin esim. lukea pelkkää sanakirjaa lävitse useita tunteja yhteen menoon.
Ymmärrän toki, että näiden harvinaisten sukukielten opiskeluun ei voi liittää vuorovaikutustaitojen opiskelua. Tyytyisinkin näiden kohdalla vain, kuten ekassa viestissäni kirjoitin, ymmärtämään kirjoituksia ja mahdollisesti puhetta. Puheella lähinnä ajattelin erillaisia tallenteita, mitä joskus on äänitetty.
Mulla on sellainen apu puuroutumisen estämiseen, että asiat jotka sekoittuvat helposti, niitä pitää opiskella sekaisin. Vaihto pitää suorittaa ihan minuutissa. Aivot on niin "taloudelliset" että jos vaihto esim. kielestä toiseen tapahtuu pidemmällä aikajaksolla, niin aivot ehtii muuttaa jo olemassa olevia hermoratoja sopimaan uuteen kieleen. Tällainen hermoratojen alituinen muuttuminen aiheuttaa puuroutumista. Mutta jos vaihto tapahtuu hyvin nopeasti, niin aivot ei ehdi muuttaa hermoratoja vaan joutuu tekemään aivan uudet ja jos kaikille kielille kehittyy ihan omat hermoradat niin silloin ei tapahdu puuroutumista. Tämä on vain yksi teori puuroutumiseen, mutta mulla se ainakin toimii.Mielenkiintoisia teorioita ja taustaa, kiitos niistä.
Haluaisitko vastata henkilökohtaisiin kysymyksiin:
1) mikä on äitisi äidinkieli?
2) mikä on isäsi äidinkieli?
Hyvää pääsiäistä kaikille =)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
SDP haluaa LISÄÄ veroja bensa-autoille!
Sdp:n vaihtoehtobudjetti esittää polttomoottoriautoille lisää veroja Sdp esittää tuoreessa vaihtoehtobudjetissaan verot9717137Riikka se jytkytti BKT:stä nyt 0,3 prosenttia pois
Ja vain kolmessa kuukaudessa! Vuositasollahan tuo tarkoittaa reilun prosentin pudotusta. Pärjäisi varmaan lasketteluss399913Mies, näen sinua hetken
ja olet mielessä ikuisuuden. Toisia näen ikuisuuden ja he eivät jää mieleen hetkeksikään. Muistan jokaisen kohtaamisen294911Riikan perintö: ennätysvelka, ennätystyöttömyys ja ennätysverotus
Tavallisen keskituloisen suomalaisen verotus on kireintä vuosikymmeniin, ja ensi vuonna palkansaajien käteen jää vieläki2333865Antti Lindtman kiitti valtiovarainministeri Purraa
Ministeri Purra kertoi ottavasa vastuun EU:n alijäämämenettelyyn joutumisesta. Hän myös sanoi tietävänsä, että Lindtman333123Suomalaisten enemmistö on (ateisteja / fiksuja / sosialisteja)
Tai jokin noiden yhdistelmä, koska S-ryhmän markkinaosuus päivittäistavarakaupasta on yli 50 prosenttia.142820Riikka Purra on ihana, jämpti
Hän yrittää saada Suomen taas kuntoon. Sanoo asiat suoraan, eikä piiloudu kapulakielen taakse. Riikan kaltaisia päättä1102771Brittiläinen vasemmistolehti: Sanna Marin oli vihdoin rehellinen
Nyt tulee pahasti lunta tupaan Seiskan tähtitytölle. Ex-pääministerin kirjaa arvostellaan latteuksista ja itsekehusta.252712"Purra löylytti oppositiota", sanoi naistoimittaja Pöllöraadissa
Kyllä, Purra tekee juuri sitä työtä mitä hänen tuossa asemassa pitää tehdä, hän antaa oppositiolle takaisin samalla mita502607Henkilökohtaisia paljastuksia Dubaista - Kohujulkkis Sofia Belorf on äitipuoli ja puoliso!
Tiesitkö, että Sofia on äitipuoli ja rakastava puoliso? Sofia Belorf saa oman sarjan, jossa seurataan hänen Bling Bling752480