Lamput, kontrasti, vilkkuminen

Automaattinen valkotasapaino toimi erinomaisen hyvin. Hämmästyttävän hyvin siihen verrattuna, että usein muuten kuvauksessa olen joutunut itse valitsemaan asetuksen, jos haluan esim. havupuun näkyvän kuvassa vihreänä, eikä harmaana.

Anonyymi kirjoitti:

Automaattinen valkotasapaino toimi erinomaisen hyvin. Hämmästyttävän hyvin siihen verrattuna, että usein muuten kuvauksessa olen joutunut itse valitsemaan asetuksen, jos haluan esim. havupuun näkyvän kuvassa vihreänä, eikä harmaana.

Lue lisää

LED-taskulampuissa on varmaankin eroja valon värisävyssä. Sellainen mielikuva on että ovat jotenkin sinisiä yleensä.

Joskus olen kokeillut videon lähikohteen valaisussa sellaista. Ainakaan Canon Legria HF R606 ei sen valoa tainnut kovin hyvin ymmärtää.

Anonyymi kirjoitti:

LED-taskulampuissa on varmaankin eroja valon värisävyssä. Sellainen mielikuva on että ovat jotenkin sinisiä yleensä.

Joskus olen kokeillut videon lähikohteen valaisussa sellaista. Ainakaan Canon Legria HF R606 ei sen valoa tainnut kovin hyvin ymmärtää.

Lue lisää

Päivänvalo, sinisen pilvettömältä taivaalta on yleensä melko sinistä. En vielä kokeillut valotasapainon valinnaksi päivänvaloa, mutta olisi saattanut toimia sekin, automaatin lisäksi.

Jos on hehkulamppu ja pieni paristo tai kaksi niin eihän se kauan kestä.

AAA-paristoissa ei ole kovin monta wattia yhteensä, vaikka niitä kolmekin olisi. Siihen verrattuna 10 watin kulutus on suuri. Kuitenkin jännite on saatu korkeaksi joihinkin taskulamppuihin tällä tekniikalla, että käytetään 3 kpl 1,5 voltin paristoja. Tekee 4,5 volttia yhteensä. Joten kirkkaus voi olla sitten suurempi, kuin mitä olisi saatu vain yhdellä paristolla eli 1,5 voltilla.

Anonyymi kirjoitti:

AAA-paristoissa ei ole kovin monta wattia yhteensä, vaikka niitä kolmekin olisi. Siihen verrattuna 10 watin kulutus on suuri. Kuitenkin jännite on saatu korkeaksi joihinkin taskulamppuihin tällä tekniikalla, että käytetään 3 kpl 1,5 voltin paristoja. Tekee 4,5 volttia yhteensä. Joten kirkkaus voi olla sitten suurempi, kuin mitä olisi saatu vain yhdellä paristolla eli 1,5 voltilla.

Lue lisää

Kolme AAA paristoa = halpis/lelu.

Kolmella paristolla saadaan just passeli jännite valkoisen ledin ruokkimiseen. Laitetaan vain pieni sarjavastus virran rajoittamiseen... vai laitetaanko aina sitäkään eli luotetaan pelkästään paristojen sisäisen resistanssin varaan? Paristojen jännite nimittäin tippuu reilusti kuormitettaessa. Lisäksi se hiipuu myös pariston varauksen purkautuessa.

Regulointia ei ole, joten valoteho hiipuu pikkuhiljaa. Sama ilmiö kuin perinteisissäkin taskulampuissa = näyttää tehokkaalta, kun vehkeessä on uudet paristot ja sen napsauttaa päälle ensimmäistä kertaa. Lisäksi tällainen palaa pitkään.... mutta se pitkä paloaika tulee just siitä, että valoteho laskee koko ajan. Vaan mitä tekee lampulla, joka on mallia kiiltomato viimeiset 5 h?

On olemassa myös LED lamppuja, mitkä toimivat yhdellä ainoalla AA paristolla. Niissä on elektroniikkaa, joka nostaa jännitteen ledin vaatimalle tasolle. Vaan kun ei yhdestä AA-paristosta/akusta kauhean isoa virtaa saa, niin valoteho jää jonnekin max. 80 lm tasolle (2x AA lampuilla tietenkin 160 lm) ja toiminta-aika on myös lyhyen puoleinen.

Li-Ion akuilla toimivista ne isot tehot otetaan ja näitä vastaan AA paristoilla toimivilla ei ole jakoa. Puhumattakaan sitten AAA paristoja käyttävistä LELUISTa. Huonoin mahdollinen virtalähde tämä AAA
- yleensä yhtä kallis tai jopa kalliimpi kuin AA koon paristot
- myydään 4 kpl pakkauksissa, mutta lamppuun menee vain 3
- AAA koon energiasisältö 1/3...1/4 -osa siitä, mitä AA koosta irtoaa (näin ainakin ladattavien NiMh akkujen tapauksessa)

Anonyymi kirjoitti:

Kolme AAA paristoa = halpis/lelu.

Kolmella paristolla saadaan just passeli jännite valkoisen ledin ruokkimiseen. Laitetaan vain pieni sarjavastus virran rajoittamiseen... vai laitetaanko aina sitäkään eli luotetaan pelkästään paristojen sisäisen resistanssin varaan? Paristojen jännite nimittäin tippuu reilusti kuormitettaessa. Lisäksi se hiipuu myös pariston varauksen purkautuessa.

Regulointia ei ole, joten valoteho hiipuu pikkuhiljaa. Sama ilmiö kuin perinteisissäkin taskulampuissa = näyttää tehokkaalta, kun vehkeessä on uudet paristot ja sen napsauttaa päälle ensimmäistä kertaa. Lisäksi tällainen palaa pitkään.... mutta se pitkä paloaika tulee just siitä, että valoteho laskee koko ajan. Vaan mitä tekee lampulla, joka on mallia kiiltomato viimeiset 5 h?

On olemassa myös LED lamppuja, mitkä toimivat yhdellä ainoalla AA paristolla. Niissä on elektroniikkaa, joka nostaa jännitteen ledin vaatimalle tasolle. Vaan kun ei yhdestä AA-paristosta/akusta kauhean isoa virtaa saa, niin valoteho jää jonnekin max. 80 lm tasolle (2x AA lampuilla tietenkin 160 lm) ja toiminta-aika on myös lyhyen puoleinen.

Li-Ion akuilla toimivista ne isot tehot otetaan ja näitä vastaan AA paristoilla toimivilla ei ole jakoa. Puhumattakaan sitten AAA paristoja käyttävistä LELUISTa. Huonoin mahdollinen virtalähde tämä AAA
- yleensä yhtä kallis tai jopa kalliimpi kuin AA koon paristot
- myydään 4 kpl pakkauksissa, mutta lamppuun menee vain 3
- AAA koon energiasisältö 1/3...1/4 -osa siitä, mitä AA koosta irtoaa (näin ainakin ladattavien NiMh akkujen tapauksessa)

Lue lisää

"Li-Ion akuilla toimivista ne isot tehot otetaan ja näitä vastaan AA paristoilla toimivilla ei ole jakoa. Puhumattakaan sitten AAA paristoja käyttävistä"

Siis mielestäsi mahdotonta lampun imaista 10 wattia kolmesta AAA-paristosta? Tällainen tieto taskulampun mukana kuitenkin tuli.

Anonyymi kirjoitti:

AAA-paristoissa ei ole kovin monta wattia yhteensä, vaikka niitä kolmekin olisi. Siihen verrattuna 10 watin kulutus on suuri. Kuitenkin jännite on saatu korkeaksi joihinkin taskulamppuihin tällä tekniikalla, että käytetään 3 kpl 1,5 voltin paristoja. Tekee 4,5 volttia yhteensä. Joten kirkkaus voi olla sitten suurempi, kuin mitä olisi saatu vain yhdellä paristolla eli 1,5 voltilla.

Lue lisää

Aloittajalta oli tässä kompakysymyksenä, eikö kolmella paristolla saa kymmentä wattia. Lienee taskulampun kulutus sitä luokkaa, että jos täydellä teholla käytettäisiin, menisi 10 wattia tunnissa. Joten jos yhdessä AAA-paristossa olisi watin verran tehoja mahdollista saada ulos, eikö se tarkoita, että kolmen pariston setti menisi tyhjäksi 3/10 osassa tunnista, eli 18 minuutissa. Käyttökokemus on juuri tällaista, että puolella teholla käytettäessä, virta saattaa riittää noin puoleksi tunniksi. Enkä siinä havainnut mitään suuria eroja valon voimakkuudessa - esim. että viimeiset kymmenen minuuttia olisivat jotenkin erityisen heikkoa valoa. Teoreettiselle vastaväittelijälle voisi siis toivottaa, mene haistelemaan omia teorioitasi. Käytäntö toimii.

Anonyymi kirjoitti:

Aloittajalta oli tässä kompakysymyksenä, eikö kolmella paristolla saa kymmentä wattia. Lienee taskulampun kulutus sitä luokkaa, että jos täydellä teholla käytettäisiin, menisi 10 wattia tunnissa. Joten jos yhdessä AAA-paristossa olisi watin verran tehoja mahdollista saada ulos, eikö se tarkoita, että kolmen pariston setti menisi tyhjäksi 3/10 osassa tunnista, eli 18 minuutissa. Käyttökokemus on juuri tällaista, että puolella teholla käytettäessä, virta saattaa riittää noin puoleksi tunniksi. Enkä siinä havainnut mitään suuria eroja valon voimakkuudessa - esim. että viimeiset kymmenen minuuttia olisivat jotenkin erityisen heikkoa valoa. Teoreettiselle vastaväittelijälle voisi siis toivottaa, mene haistelemaan omia teorioitasi. Käytäntö toimii.

Lue lisää

Mitä tarkoitat termillä 10 wattia tunnissa? Tuo ilmaisu ei ole ainakaan normaaliin fysiikkaan kuuluvaa. Watti eli W on hetkellinen teho joka tasavirralla on jännitteen ja virran tulo eli UxI.

4,5V ja 10W tarkoittaa siis n. 2,2A mitä pidän AAA paristoille varsin vaativana suorituksena.

Niissä paristoissa (en tunne asiaa mutta teorisoin) voi olla 10 Wh eli 10 wattituntia vaikka 0,1A virralla eli sadan milliamperin virralla (100 mA). Silloin hetkellinen teho olisi 0,1A x 4,5V = 0,45W. Tuolla teholla tuo 10 Wh energiaa polttaa lediä noin 20 tuntia eli 20h.

varakaanari kirjoitti:

Mitä tarkoitat termillä 10 wattia tunnissa? Tuo ilmaisu ei ole ainakaan normaaliin fysiikkaan kuuluvaa. Watti eli W on hetkellinen teho joka tasavirralla on jännitteen ja virran tulo eli UxI.

4,5V ja 10W tarkoittaa siis n. 2,2A mitä pidän AAA paristoille varsin vaativana suorituksena.

Niissä paristoissa (en tunne asiaa mutta teorisoin) voi olla 10 Wh eli 10 wattituntia vaikka 0,1A virralla eli sadan milliamperin virralla (100 mA). Silloin hetkellinen teho olisi 0,1A x 4,5V = 0,45W. Tuolla teholla tuo 10 Wh energiaa polttaa lediä noin 20 tuntia eli 20h.

Lue lisää

10 watin kulutus tunnissa tarkoitti verrata siihen, mitä yleensä akuissa tai paristoissa voi olla kapasiteetti. NiMH-akkuja latailleet henkilöt ovat ehkä nähneet akkujen kyljessä tekstiä, jossa ilmoitetaan kapasiteetti. Esim. 700 mAh, joka tarkoittaa, että virtaa riittäisi tunniksi, jos 700 milliampeeria tasaisesti kulutettaisiin.

Eikö tästä sitten voi ajatella, laskea, että yhdessä akussa tai paristossa on ehkä watin verran tehoa mahdollista kuluttaa tunnin verran, koska watti on yhtä kuin voltit kertaa ampeerit?

varakaanari kirjoitti:

Mitä tarkoitat termillä 10 wattia tunnissa? Tuo ilmaisu ei ole ainakaan normaaliin fysiikkaan kuuluvaa. Watti eli W on hetkellinen teho joka tasavirralla on jännitteen ja virran tulo eli UxI.

4,5V ja 10W tarkoittaa siis n. 2,2A mitä pidän AAA paristoille varsin vaativana suorituksena.

Niissä paristoissa (en tunne asiaa mutta teorisoin) voi olla 10 Wh eli 10 wattituntia vaikka 0,1A virralla eli sadan milliamperin virralla (100 mA). Silloin hetkellinen teho olisi 0,1A x 4,5V = 0,45W. Tuolla teholla tuo 10 Wh energiaa polttaa lediä noin 20 tuntia eli 20h.

Lue lisää

Että kulutetaan joitakin watteja tunnissa lienee varsin normaalia fysiikkaa jopa sähkölaitoksella? Laskutuksen perusteena kun on pidetty kilowattitunteja. Esim. jos pidät tunnin ajan käynnissä 3 watin kulutuksella pöytälamppua, niin siitä aiheutuu kolme wattituntia sähkön kulutusta. Tai vuodessa aiheutuisi noin 27 kilowattituntia. Käsite voidaan myös kääntää toisin päin. 27 kWh tarkoittaa, että jos kuluttaisit 27 kilowattia yhteensä vaikka viidellä sähkökiukaalla, niin sitten sähköä riittäisi tällä 27 kilowattitunnin määrällä vain tunniksi. Voitiin siis tehdä vertailu, verrata kiukaisiin pöytälamppua.

Anonyymi kirjoitti:

10 watin kulutus tunnissa tarkoitti verrata siihen, mitä yleensä akuissa tai paristoissa voi olla kapasiteetti. NiMH-akkuja latailleet henkilöt ovat ehkä nähneet akkujen kyljessä tekstiä, jossa ilmoitetaan kapasiteetti. Esim. 700 mAh, joka tarkoittaa, että virtaa riittäisi tunniksi, jos 700 milliampeeria tasaisesti kulutettaisiin.

Eikö tästä sitten voi ajatella, laskea, että yhdessä akussa tai paristossa on ehkä watin verran tehoa mahdollista kuluttaa tunnin verran, koska watti on yhtä kuin voltit kertaa ampeerit?

Lue lisää

Siis 10 Wh:n kulutus jossain aikayksikössä, vaikka tunnissa tai minuutissa tai päivässä mutta 10 W on hetkellinen tehon arvo ei energiamäärän yksikkö!

700 mAh kertoo paljonko akussa/paristossa on varaa purkaa virtaa mutta sen aikaansaama teho voidaan laskea kertomalla se jännitteellä, joka sen virtalähteen navoissa on purkautumishetkellä.

Esim 1,5V x 700 mAh = 1,05 Wh eli wattituntia.

Noin minä asian ilmaisisin!

varakaanari kirjoitti:

Siis 10 Wh:n kulutus jossain aikayksikössä, vaikka tunnissa tai minuutissa tai päivässä mutta 10 W on hetkellinen tehon arvo ei energiamäärän yksikkö!

700 mAh kertoo paljonko akussa/paristossa on varaa purkaa virtaa mutta sen aikaansaama teho voidaan laskea kertomalla se jännitteellä, joka sen virtalähteen navoissa on purkautumishetkellä.

Esim 1,5V x 700 mAh = 1,05 Wh eli wattituntia.

Noin minä asian ilmaisisin!

Lue lisää

No jos tiedät asian, niin miksi sitten tällaista soopaa:

"4,5V ja 10W tarkoittaa siis n. 2,2A mitä pidän AAA paristoille varsin vaativana suorituksena."

Tuossa kun on lähdetty kertomaan volteilla wattimäärä, jossa jo ovat ne voltit mukana valmiiksi. Ja mitäkö tarkoitin termillä 10 wattia tunnissa?

Tuo 10 W ei ollut mikään ihmeellinen hatusta vedetty, keksitty väite, vaan se tuli ostetun taskulampun tiedoissa valmiina. Siis valmistaja on pannut tuotteen mukaan väitteen, että lamppu kuluttaa 10 wattia.

Toisin sanoen, jos onnistuisin kuluttamaan tuolla lampulla 10 wattia tunnin ajan, se tarkoittaisi 10 wattituntia. Mutta kun paristossa saattaa olla noin 1 wattitunnin verran (1,5 x 700 mAh on noin 1 wattitunti), niin eihän kolmesta paristosta sitten riitä koko tunniksi, vaan 3/10 tuntia, kuten edellä laskin jo kauan sitten. Tosin vedin mutkat suoraksi siinä, että maininnut sanaa tunti joka käänteessä, vaan ajattelin watteja, kun kyse on kulutuksesta. Yleensä kansankielellä on tapana puhua /ajatella, että kolmen watin lamppu kuluttaa sähköä sen kolmen watin verran. Oliko tämä ylenpalttisen vaikeaa ymmärtää?

Nyt kun lähdit minun esityksiäni korjailemaan, niin tuli esille tämä oma töppäilysi, ettet tunnu ymmärtävän mistä puhutaan, vaan ryhdyit kertomaan kertolaskulla watit kertaa voltit. Mikäs fysiikan yksikkö se sitten on sinun mielestäsi? UFO-landian yksiköitä, tehon kiihtyvyys vai?

Anonyymi kirjoitti:

No jos tiedät asian, niin miksi sitten tällaista soopaa:

"4,5V ja 10W tarkoittaa siis n. 2,2A mitä pidän AAA paristoille varsin vaativana suorituksena."

Tuossa kun on lähdetty kertomaan volteilla wattimäärä, jossa jo ovat ne voltit mukana valmiiksi. Ja mitäkö tarkoitin termillä 10 wattia tunnissa?

Tuo 10 W ei ollut mikään ihmeellinen hatusta vedetty, keksitty väite, vaan se tuli ostetun taskulampun tiedoissa valmiina. Siis valmistaja on pannut tuotteen mukaan väitteen, että lamppu kuluttaa 10 wattia.

Toisin sanoen, jos onnistuisin kuluttamaan tuolla lampulla 10 wattia tunnin ajan, se tarkoittaisi 10 wattituntia. Mutta kun paristossa saattaa olla noin 1 wattitunnin verran (1,5 x 700 mAh on noin 1 wattitunti), niin eihän kolmesta paristosta sitten riitä koko tunniksi, vaan 3/10 tuntia, kuten edellä laskin jo kauan sitten. Tosin vedin mutkat suoraksi siinä, että maininnut sanaa tunti joka käänteessä, vaan ajattelin watteja, kun kyse on kulutuksesta. Yleensä kansankielellä on tapana puhua /ajatella, että kolmen watin lamppu kuluttaa sähköä sen kolmen watin verran. Oliko tämä ylenpalttisen vaikeaa ymmärtää?

Nyt kun lähdit minun esityksiäni korjailemaan, niin tuli esille tämä oma töppäilysi, ettet tunnu ymmärtävän mistä puhutaan, vaan ryhdyit kertomaan kertolaskulla watit kertaa voltit. Mikäs fysiikan yksikkö se sitten on sinun mielestäsi? UFO-landian yksiköitä, tehon kiihtyvyys vai?

Lue lisää

Näköjään tuli väärä laskelma itselleni, luin huolimattomasti kuin toinen olisi tehnyt kertolaskun. Mutta 2,2 ampeeria, mikä siinä niin vaativaa, jos kolmessa paristossa on suunnilleen tuon suuntainen kapasiteetti yhteensä, 2200 mAh. Onhan latureitakin ollut ampeerin virralla toimivia, tai suuremmalla.

Piti laittaa linkki CRI käsitteeseen, joka on tässä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Värintoistoindeksi

Taskulampuissa ja varmaan työvaloissakin pyritään maksimaaliseen valotehokkuuteen. Se valkoinen ledihän on tosiasiassa sininen led, jonka päälle on istutettu kakku loisteainetta, joka muuttaa osan sinisestä valosta pidemmiksi aallonpituuksiksi. Tässä muunnoksessa tulee energianhukkaa, joten aika selvää, että tinkimällä loisteaineen määrästä saadaan parempi valotehokkuun. Tosin se ledin sininen sitten piikittää spektrissä.

Taskulamppujen tapauksessa on myös tullut esiin, että valon värilämpötila vaihtelee säteilykulmasta riippuen. Valokeilan keskiosa (mihin heijasti keskittää ledistä sivuille päin lähtevän valon?) on lämminsävyisempi (kellanvihreää valoa), kun taas hajavalo keilan ympärillä on hyvin kylmäsävyistä.

Taskulampuistakin on olemassa korkeamman värintoistoindeksin versioita ja kas kummaa, niiden valotehokkuus on selvästi normimalleja heikompi.

Just epätasaisen värilämpötilan vuoksi en taskulamppua valaisuun käyttäisi. Työvalo toimii paremmin, koska näissä on valonlähteenä yhden ledin sijaan nippu & heijastin ei ole yhtä voimakkaasti keskittävä, joten ei tule samoja efektejä esiin.

Hyvälaatuisessa, keskittävässä, heijastimessahan on semmoinen haittapuoli, että se saattaa pyrkiä projisoimaan valonlähteen kuvan valastavaan kohteeseen. Tämän ehkäisemiseksi heijastimen pinnasta tehdään joskus vähän karhennettu (vrt. ns. vasaroitu heijastinpinta vanhoissa valonheittimissä).

Anonyymi kirjoitti:

Piti laittaa linkki CRI käsitteeseen, joka on tässä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Värintoistoindeksi

Lue lisää

Mihin unohtui teoria siitä, että kolmesta väristä voidaan sekoittaa, yhdistää lopputulokseksi valkoista valoa? Eikö digikameroiden kennoilla ole yleensä kolmelle värille herkkiä pikseleitä? Miksi sitten nipotettaisiin ollenkaan CRI:stä? Oletko asiaa kokeillut, vai oliko kommenttisi vain teoreettista?

Anonyymi kirjoitti:

Mihin unohtui teoria siitä, että kolmesta väristä voidaan sekoittaa, yhdistää lopputulokseksi valkoista valoa? Eikö digikameroiden kennoilla ole yleensä kolmelle värille herkkiä pikseleitä? Miksi sitten nipotettaisiin ollenkaan CRI:stä? Oletko asiaa kokeillut, vai oliko kommenttisi vain teoreettista?

Lue lisää

En katso tarpeelliseksi lähteä kaikkea tätä itse kokeilemaan, kun tiedemiehet ovat asioita jokusen sata vuotta puolestani pohtineet.

(Kolmelle) värille herkkä ei tarkoita monokromaattista yhdelle (kolmelle) kapealle aallonpituuskaistalle herkkää. Kennon suodattimet lienevät melko loivia, spektriin ei saa jäädä aukkoja jollekin tietylle aallonpituudelle, muuten a.o. aallonpituus toistuisi kuvissa mustana.

CRI:ssä on nimenomaan kysymys siitä, että valosta löytyy tasapainoisesti kaikki näkyvän valon aallonpituudet, eikä sitä ole tehty äkkiseltään näyttämään valkoiselta sekoittamalla kolme kapeaa aallonpituutta. Valkoinen lakana saataisi siinä näyttää valkoiselta, mutta esimerkiksi ihon väriä ei saisi oikeaksi millään. Jos valo tehdään sekoittamalla kapeita aallonpituuksia, sen CRI on huono. Siksi koko käsite on tarvittu valon todellista laatua kuvaamaan.

Omaa kokemusta on sen verran, että passikuvia palvelimelle lähetettäväksi on tullut otettua työ-LEDin ja LED taskulamppujen valossa, samoin LED ja loisteputkivalossa kotimme keittiössä. Vaikka niistä säätää valkotasapainon kohdalleen, tahtoo niissä olla vihertävää kukerrusta varjopuolella. Moisten valojen CRI on parhaimmillaan vain 85 (työvalo ja taskulamppu huonompi) , joka kotivalaistukseen on ihan riittävä, mutta ei potrettivaloihin. Passikuvissa ei onneksi ole ihan niin nuukaa, ja hätätilassa voi kuvan kääntää mustavalkoiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

En katso tarpeelliseksi lähteä kaikkea tätä itse kokeilemaan, kun tiedemiehet ovat asioita jokusen sata vuotta puolestani pohtineet.

(Kolmelle) värille herkkä ei tarkoita monokromaattista yhdelle (kolmelle) kapealle aallonpituuskaistalle herkkää. Kennon suodattimet lienevät melko loivia, spektriin ei saa jäädä aukkoja jollekin tietylle aallonpituudelle, muuten a.o. aallonpituus toistuisi kuvissa mustana.

CRI:ssä on nimenomaan kysymys siitä, että valosta löytyy tasapainoisesti kaikki näkyvän valon aallonpituudet, eikä sitä ole tehty äkkiseltään näyttämään valkoiselta sekoittamalla kolme kapeaa aallonpituutta. Valkoinen lakana saataisi siinä näyttää valkoiselta, mutta esimerkiksi ihon väriä ei saisi oikeaksi millään. Jos valo tehdään sekoittamalla kapeita aallonpituuksia, sen CRI on huono. Siksi koko käsite on tarvittu valon todellista laatua kuvaamaan.

Omaa kokemusta on sen verran, että passikuvia palvelimelle lähetettäväksi on tullut otettua työ-LEDin ja LED taskulamppujen valossa, samoin LED ja loisteputkivalossa kotimme keittiössä. Vaikka niistä säätää valkotasapainon kohdalleen, tahtoo niissä olla vihertävää kukerrusta varjopuolella. Moisten valojen CRI on parhaimmillaan vain 85 (työvalo ja taskulamppu huonompi) , joka kotivalaistukseen on ihan riittävä, mutta ei potrettivaloihin. Passikuvissa ei onneksi ole ihan niin nuukaa, ja hätätilassa voi kuvan kääntää mustavalkoiseksi.

Lue lisää

Jos valaistaan yhden värisellä lampulla yhdestä suunnasta, ja toisella suunnalla hiukan vaikuttaa vihertävä, eri valaisimen väri, tai valon heijastuminen vihreästä seinästä, niin tottakai lopputuloksena saattaa olla kuva, jossa valokohta on sopivan värinen, ja varjopuoli vihertävä. Tämä on aivan eri asiaa ja todellisuutta, kuin lähteä teoreettisesti viisastelemaan kuin yrittäisi CRI:llä luoda todellisuudesta toisenlaisen.

Toki CRI-käsite on olemassa. Olisiko siinä sitten mahdollinen perusta yrittää ymmärtää, miksi yksi valaisin kuluttaa 10 wattia per 250 lumeenia, mutta toinen valaisin tuottaa saman lumeenimäärän paljon pienemmällä wattien kulutuksella.

Anonyymi kirjoitti:

Mihin unohtui teoria siitä, että kolmesta väristä voidaan sekoittaa, yhdistää lopputulokseksi valkoista valoa? Eikö digikameroiden kennoilla ole yleensä kolmelle värille herkkiä pikseleitä? Miksi sitten nipotettaisiin ollenkaan CRI:stä? Oletko asiaa kokeillut, vai oliko kommenttisi vain teoreettista?

Lue lisää

> Mihin unohtui teoria siitä, että kolmesta väristä voidaan sekoittaa, yhdistää lopputulokseksi valkoista valoa? Eikö digikameroiden kennoilla ole yleensä kolmelle värille herkkiä pikseleitä? Miksi sitten nipotettaisiin ollenkaan CRI:stä? Oletko asiaa kokeillut, vai oliko kommenttisi vain teoreettista?

Viisastelun yrittämisessä on se riski, että tulee vain paljastaneeksi tyhmyytensä.

"Valkoista" valoa saa aikaiseksi jopa sekoittamalla sopivasti keltaista ja sinistä valoa. Tosin värintoisto on jokseenkin heikko.

Digikameratkin on suunniteltu toimimaan päivänvalossa ja jos valaistus oleellisesti poikkeaa tästä tulee väreihin enempi/vähempi vääristymiä. Joita ei ihan kokonaan saa värilämpötilaasetuksellakaan poistettua. Jos olisit viisastelun sijaan joskus valokuvausta kokeillut, tietäisit nämä toki itsekin.

Ihmisen näköaistin/aivojen kyky korjata auringonvalosta poikkeavan spektrin aiheuttamia vääristymiä on toistaiseksi ollut ylivertainen, joten huonolaatuinen valaistus haittaa kameroita enemmän kuin ihmisiä.

Anonyymi kirjoitti:

> Mihin unohtui teoria siitä, että kolmesta väristä voidaan sekoittaa, yhdistää lopputulokseksi valkoista valoa? Eikö digikameroiden kennoilla ole yleensä kolmelle värille herkkiä pikseleitä? Miksi sitten nipotettaisiin ollenkaan CRI:stä? Oletko asiaa kokeillut, vai oliko kommenttisi vain teoreettista?

Viisastelun yrittämisessä on se riski, että tulee vain paljastaneeksi tyhmyytensä.

"Valkoista" valoa saa aikaiseksi jopa sekoittamalla sopivasti keltaista ja sinistä valoa. Tosin värintoisto on jokseenkin heikko.

Digikameratkin on suunniteltu toimimaan päivänvalossa ja jos valaistus oleellisesti poikkeaa tästä tulee väreihin enempi/vähempi vääristymiä. Joita ei ihan kokonaan saa värilämpötilaasetuksellakaan poistettua. Jos olisit viisastelun sijaan joskus valokuvausta kokeillut, tietäisit nämä toki itsekin.

Ihmisen näköaistin/aivojen kyky korjata auringonvalosta poikkeavan spektrin aiheuttamia vääristymiä on toistaiseksi ollut ylivertainen, joten huonolaatuinen valaistus haittaa kameroita enemmän kuin ihmisiä.

Lue lisää

Näköjään olet vain pelkkä vittuililja. Tarkoituksenasi oli vittuilla muka hienolla tavalla, muka tieteellisellä faktalla yrittää kumota tosiasiat, vesittää se mitä oli esille tuotu. Etkö kestä todellisuutta, vai miksi yrität tapella sitä vastaan kuin mieletön.

Anonyymi kirjoitti:

Näköjään olet vain pelkkä vittuililja. Tarkoituksenasi oli vittuilla muka hienolla tavalla, muka tieteellisellä faktalla yrittää kumota tosiasiat, vesittää se mitä oli esille tuotu. Etkö kestä todellisuutta, vai miksi yrität tapella sitä vastaan kuin mieletön.

Lue lisää

Mitäpä jos arvon maisteri pähkäilisi omat pöhköilynsä ihan vain omassa päässään tai kirjoita vaikka paperille. Keskustelu kun sinulta ei oikein luonnistu. Valo ja valonlähteet ovat fysiikkaa ja siitä on turha lähteä kiistelemään. Millainen valo sitten on missäkin tilanteessa tarpeen on jo osittain makuasia, mutta vain osittain. Jos halutaan jotain tiettyä asiaa tai välttää jotain toista niin valinnat täytyy tehdä faktojen mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mitäpä jos arvon maisteri pähkäilisi omat pöhköilynsä ihan vain omassa päässään tai kirjoita vaikka paperille. Keskustelu kun sinulta ei oikein luonnistu. Valo ja valonlähteet ovat fysiikkaa ja siitä on turha lähteä kiistelemään. Millainen valo sitten on missäkin tilanteessa tarpeen on jo osittain makuasia, mutta vain osittain. Jos halutaan jotain tiettyä asiaa tai välttää jotain toista niin valinnat täytyy tehdä faktojen mukaan.

Lue lisää

Näköjään sinä olet jokin virallinen vittuilija. Suomi24-osaston henkilökuntaa, ammatikseen vittuilemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Näköjään sinä olet jokin virallinen vittuilija. Suomi24-osaston henkilökuntaa, ammatikseen vittuilemassa.

Palstan yläotsikko on tiede ja teknologia.Huuhaalle on varmaan oma kiva paikkansa.

Verkkovirran tahtiin vilkkuminen ei ole mikään pelkkä ledien ongelma. Samaa nähty (ml. automaattitarkennuksen sekoilu) myös loisteputkien kanssa.

Enkä menisi vannomaan senkään varaan, ettei taskulamput vilku. Niissäkin kun harrastetaan tehonsäätöä ja se voi olla tehty tyyliin PWM pulssittamalla valoa.

Ainakin autojen LED takavaloissa taka/jarruvalo tehonsäätö tehdään näin ja varsin matalalla taajuudella, minkä usein näkee teeveeohjelmissa takavalojen vilkkumisena, kun taajuus osuu sopivasti synkkaan TV:n kuvataajuuden kanssa.

Usein kameroissa on valikoiden syövereissä asetus 50/60 Hz minkä pitäisi parantaa immuniteettia valaistuksen vilkkumiselle.

Anonyymi kirjoitti:

Verkkovirran tahtiin vilkkuminen ei ole mikään pelkkä ledien ongelma. Samaa nähty (ml. automaattitarkennuksen sekoilu) myös loisteputkien kanssa.

Enkä menisi vannomaan senkään varaan, ettei taskulamput vilku. Niissäkin kun harrastetaan tehonsäätöä ja se voi olla tehty tyyliin PWM pulssittamalla valoa.

Ainakin autojen LED takavaloissa taka/jarruvalo tehonsäätö tehdään näin ja varsin matalalla taajuudella, minkä usein näkee teeveeohjelmissa takavalojen vilkkumisena, kun taajuus osuu sopivasti synkkaan TV:n kuvataajuuden kanssa.

Usein kameroissa on valikoiden syövereissä asetus 50/60 Hz minkä pitäisi parantaa immuniteettia valaistuksen vilkkumiselle.

Lue lisää

Mitä verkkovirtaa on paristokäyttöisessä työvalossa? Missä sinä näet verkkovirtaa silloin? Vilkkuu itselläsi päässä vai?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä verkkovirtaa on paristokäyttöisessä työvalossa? Missä sinä näet verkkovirtaa silloin? Vilkkuu itselläsi päässä vai?

Missään et maininnut että työvalo olisi paristokäyttöinen. Et kertonut siitä oikeastaan mitään. Vaihtovirta on ihan pätevä arvaus vilkkumisen syyksi. Sinulla taitaa vilkkua niin että on enimmäkseen pimeää.

Anonyymi kirjoitti:

Missään et maininnut että työvalo olisi paristokäyttöinen. Et kertonut siitä oikeastaan mitään. Vaihtovirta on ihan pätevä arvaus vilkkumisen syyksi. Sinulla taitaa vilkkua niin että on enimmäkseen pimeää.

Lue lisää

Että tasavirta ei voi aiheuttaa villkkumista sinun mielestäsi? Sinun järkeilysi kuulostaa ihan siltä kuin yrittäisit väittää: kuuta ei ole olemassa, sen täytyy olla UFO. Oikeasti sinun ajatuksenjuoksussasi on ihmettelyn aihetta.

Kohta helpottaa ja siniset valot lakkaavat välkkymästä!

Anonyymi kirjoitti:

Kohta helpottaa ja siniset valot lakkaavat välkkymästä!

Tähän taas tultiin.

Loisteputkien kanssa on aivan selviä ongelmia silloin tällöin, lähinnä jos suljinaika on liian lyhyt, lyhyempi kuin 1/30 suunnilleen, koska silloin valotus saattaa osua milloin valon kirkkaaseen kohtaan, milloin himmeämpään. Verhosuljin vielä sekin hiukan "skannaa" kuvaa. Hankalimpia on ollut jotkut toimistot, joissa on hieman eri värisiä putkia eri vaiheisiin kytkettynä, joskus on ihmisen naaman valaistuksen sekä väri että valon tulosuunta vaihtunut ruutujen välillä. LED valolla ongelma on ihan sama, nekin vilkkuvat vaihtovirran tahdissa.

Siis kyllin pitkä valotusaika poistaa ongelman.

Taskulamput vilkkuvat erittäin selvästi jos niissä teho on pudotettu pois maksimista. Tehonsäätöhän toimii valoa katkomalla eikä varsinaisesti lamppua himmentäen, se kun ei ole LEDissä mahdollista. Menkää joskus vesisateella pimeään sohottelemaan taskulampulla eri tehoilla, niin näette kivoja helminauhoja.

Anonyymi kirjoitti:

Tähän taas tultiin.

Loisteputkien kanssa on aivan selviä ongelmia silloin tällöin, lähinnä jos suljinaika on liian lyhyt, lyhyempi kuin 1/30 suunnilleen, koska silloin valotus saattaa osua milloin valon kirkkaaseen kohtaan, milloin himmeämpään. Verhosuljin vielä sekin hiukan "skannaa" kuvaa. Hankalimpia on ollut jotkut toimistot, joissa on hieman eri värisiä putkia eri vaiheisiin kytkettynä, joskus on ihmisen naaman valaistuksen sekä väri että valon tulosuunta vaihtunut ruutujen välillä. LED valolla ongelma on ihan sama, nekin vilkkuvat vaihtovirran tahdissa.

Siis kyllin pitkä valotusaika poistaa ongelman.

Taskulamput vilkkuvat erittäin selvästi jos niissä teho on pudotettu pois maksimista. Tehonsäätöhän toimii valoa katkomalla eikä varsinaisesti lamppua himmentäen, se kun ei ole LEDissä mahdollista. Menkää joskus vesisateella pimeään sohottelemaan taskulampulla eri tehoilla, niin näette kivoja helminauhoja.

Lue lisää

> Tehonsäätöhän toimii valoa katkomalla eikä varsinaisesti lamppua himmentäen, se kun ei ole LEDissä mahdollista.

Eiku ledien tehonsäätö tehdään nimenomaan virtaa säätämällä.

Valitettavasti taskulampuissa ja monisssa muissakin vekottimissa se virtasäätö on mallia vakiovirta ja sen päälle on lisätty PMW eli pulssinleveysmodulaatio, millä valoa himmennetään. Jolloin himmennetty valo vilkkuu.

Fiksumpi, mutta jostain syystä paljon harvinaisempi tapa tehonsäätöön on säätää virtaa. Siis nimenomaan virtaa, ei jännitettä. Sehän pysyy aikalailla tasantarkkaan ledin kynnysjännitteessä virrasta riippumatta.

Virtasäädöllä ledi ei vilku ja tässä on sekin puoli, että ledin valotehokkuus paranee pienellä virralla. Tästä tulee taskulampuissa etua - pidempi toiminta-aika matalilla tehotasoilla kuin PMW säätöä eli on/off vilkuttamista käytettäessä. Silti virtasäätö on suunnilleen yhtä yleinen kuin kanan hampaat.

Anonyymi kirjoitti:

> Tehonsäätöhän toimii valoa katkomalla eikä varsinaisesti lamppua himmentäen, se kun ei ole LEDissä mahdollista.

Eiku ledien tehonsäätö tehdään nimenomaan virtaa säätämällä.

Valitettavasti taskulampuissa ja monisssa muissakin vekottimissa se virtasäätö on mallia vakiovirta ja sen päälle on lisätty PMW eli pulssinleveysmodulaatio, millä valoa himmennetään. Jolloin himmennetty valo vilkkuu.

Fiksumpi, mutta jostain syystä paljon harvinaisempi tapa tehonsäätöön on säätää virtaa. Siis nimenomaan virtaa, ei jännitettä. Sehän pysyy aikalailla tasantarkkaan ledin kynnysjännitteessä virrasta riippumatta.

Virtasäädöllä ledi ei vilku ja tässä on sekin puoli, että ledin valotehokkuus paranee pienellä virralla. Tästä tulee taskulampuissa etua - pidempi toiminta-aika matalilla tehotasoilla kuin PMW säätöä eli on/off vilkuttamista käytettäessä. Silti virtasäätö on suunnilleen yhtä yleinen kuin kanan hampaat.

Lue lisää

No viisastuinpas kerrankin, mikä on harvinaista minulle tässä yhteisössä. Jostain syystä siis kuitenkin LEDien kirkkaudensäätö tehdään poikkeuksetta katkomalla, eikä virtaa rajoittamalla. Kustannussyytkö pelkästään, vai elektroniikan koko?

Anonyymi kirjoitti:

No viisastuinpas kerrankin, mikä on harvinaista minulle tässä yhteisössä. Jostain syystä siis kuitenkin LEDien kirkkaudensäätö tehdään poikkeuksetta katkomalla, eikä virtaa rajoittamalla. Kustannussyytkö pelkästään, vai elektroniikan koko?

Lue lisää

Veikkaan syyksi häviötehon määrää. Kun vilkutetaan niin häviöt ovat pienemmät kuin virran säädössä, jossa koko ajan menee virtaa ja se rajoitus yleensä kuluttaa tehoa eli tuottaa lämpöä, jota ei tuossa yhteydessä kaivata/tarvita. Lämpöhän on myös paristoista tulevaa tehoa joten lamppu ei pala yhtä kauaa.

varakaanari kirjoitti:

Veikkaan syyksi häviötehon määrää. Kun vilkutetaan niin häviöt ovat pienemmät kuin virran säädössä, jossa koko ajan menee virtaa ja se rajoitus yleensä kuluttaa tehoa eli tuottaa lämpöä, jota ei tuossa yhteydessä kaivata/tarvita. Lämpöhän on myös paristoista tulevaa tehoa joten lamppu ei pala yhtä kauaa.

Lue lisää

> Veikkaan syyksi häviötehon määrää.

> rajoitus yleensä kuluttaa tehoa eli tuottaa lämpöä,

Jep, mutta toisessa vaakakupissa on taas se, että ledin ja muidenkin komponenttien häviöt kasvavat virran kasvaessa.Se perinteinen U=R×I. Joten häviöteho on virta potenssiin 2. Tämän vuoksi ledin valotehokuus laskee virran kasvaessa. Jos tarvitaan vain pieni valoteho, niin lediä kannattaisi vilkuttamisen sijaan ajaa hyvin pienellä virralla.

Periaatteessa ledilampun akun saa osateholla kestämään pidempään, kun säätöön käytetään PWM sijaan virtasäätöä, mutta tällöin pitää sen säädön toteuttamiseen panostaa tosissaan, ettei virtalähteen häviöiden kasvu syö etua.

Ilmeisesti aika vaikea eli kallis temppu, koska virran säätö on todella harvinainen ratkaisu.

Varmaan tässä painaa valmistussarjojen kokokin. PWM on peruskauraa, sitähän käytetään ledien lisäksi mm. pienten moottorien kierroslukusäätöön. Myös ledien vakiovirtalähteitä (virranrajoittimia) menee paljon, niitähän tarvitaan myös kiinteästi asennettavissa valaisimissa.

Anonyymi kirjoitti:

> Veikkaan syyksi häviötehon määrää.

> rajoitus yleensä kuluttaa tehoa eli tuottaa lämpöä,

Jep, mutta toisessa vaakakupissa on taas se, että ledin ja muidenkin komponenttien häviöt kasvavat virran kasvaessa.Se perinteinen U=R×I. Joten häviöteho on virta potenssiin 2. Tämän vuoksi ledin valotehokuus laskee virran kasvaessa. Jos tarvitaan vain pieni valoteho, niin lediä kannattaisi vilkuttamisen sijaan ajaa hyvin pienellä virralla.

Periaatteessa ledilampun akun saa osateholla kestämään pidempään, kun säätöön käytetään PWM sijaan virtasäätöä, mutta tällöin pitää sen säädön toteuttamiseen panostaa tosissaan, ettei virtalähteen häviöiden kasvu syö etua.

Ilmeisesti aika vaikea eli kallis temppu, koska virran säätö on todella harvinainen ratkaisu.

Varmaan tässä painaa valmistussarjojen kokokin. PWM on peruskauraa, sitähän käytetään ledien lisäksi mm. pienten moottorien kierroslukusäätöön. Myös ledien vakiovirtalähteitä (virranrajoittimia) menee paljon, niitähän tarvitaan myös kiinteästi asennettavissa valaisimissa.

Lue lisää

Virran tai jännitteen säätö? Ledin jännite on lähes vakio ja se syö sitä virtaa niin paljon kuin virtalähde suostuu antamaan ja jos se kykenee liialliseen niin LED tuhoutuu. Niillähän on määritetty max virta mitä niihin voi syöttää.

Aina kun säädät virtaa lineaarisesti jollain virransäätökytkennällä joista yksinkertaisin on sarjavastus niin hukataan tehoa. Sitä hukataan koko ajan kun LED on toiminnassa.

Ajamalla suurta virtaa "pätkien" LED tietysti "vilkkuu" mutta jos tahti on riittävän nopea niin silmä ei havaitse. Sen pitänee vilkkua vähintään yli 20 kertaa sekunnissa ja silmä luulee sen palavan koko ajan. Silloin saadaan max kirkkaus min tehon häviöllä.

Sitä perustetta jossa LED:in valotehokkuus laskisi virran kasvaessa en lähtisi allekirjoittamaan. Valon määrä ainakin lisääntyy kun virta kasvaa kunnes homma loppuu LED vainaan siirtyessä ikuiseen lepoon.

Miksi kyselet kun kenenkään vastaukset ei kelpaa? Paremmin käyttäisit aikasi jos lukisit vaikka fysiikkaa niin ei tarvitsisi itse keksiä luonnonlakeja ja sitten ihmetellä miksi eivät toimi. Sinällään olen samaa mieltä että kannattaa etsiä edullisia valaisimia vaikka rautakaupasta. Valaisimien ominaisuudet ratkaisevat mihin niitä voi käyttää ei ostopaikka.

Yritetään vielä:

Jos kohde valaistaan (pahimmassa tapauksessa) vain yhtä aallonpituutta sisältävällä valolla, kaikki sellaiset kohdat joissa ei ole tuota nimenomaista väriä toistuvat mustina.

Jos meillä on valonlähde, joka tuottaa vain kahta aallonpituutta tai nämä hyvin kapealla aallonpituusalueella, ne kohteet joissa ei ole kumpaakaan väriä toistuvat mustina.

Kummassakaan esimerkkitapauksessa minkään maailman valkotasapainosäätö ei voi tietää, mitä väriä kuvan mustissa kohdissa todellisuudessa on.

CRI nimenomaan kertoo sen, miten tasainen ja kattava valonlähteen spektri on. Jos siinä on vain yhtä aallonpituutta, on CRI 0 (nolla). Jos spektri vastaa mustaa säteilijää, niin CRIn arvo on täydet sata. Kannattaa huomata, että CRI ei sisällä värilämpötilaa, se voi olla vaikka tavallisen hehkulampun 2700K tai halogeenilampun 3200K, joitten kummankin CRI on 100, hehkuvia kappaleita kun ovat molemmat, halogeenilamppua voidaan poltaa kuumempana. Tämän valkotasapainosäätö korjaa täydellisesti. Mitä huonompi CRI, sitä huonommin valkotasapainon säätö toimii, kun CRI menee kyllin huonoksi ei mustien kohtien oikeita värejä enää pysty mikään arvailemaan.

Jos halutaan aito väritoisto, pitää CRIn olla melko korkea, valokuva/videokäyttöön suositus on vähintään 95. Tämä siksi, että vaikka valkotasapaino saadaan kohtuullisen hyvin kohdilleen, niin värimaailmaa ei pysty saamaan täydellisesti kohdalleen (kriittisissä kuvauksissa kuten muoti, potretit, ruoka ammattitasolla) ellei lamppujen CRI ole tarpeeksi korkea.

Saa työmaalamppuja ostaa brygmaxisin tarjouksesta, kyllä niistä valoa lähtee, ja jos kuvan laatu miellyttää, niin oikein kivaa ja edullista. Ammattipuolella on toiset kriteerit, ja esimerkiksi ihon sävyjen kanssa ollaan erittäin kriittisiä.

Jokainen voi toimia ymmärryksensä ja kukkaronsa mukaan, vapaa maa. Fysiikan lait ovat kuitenkin samat kaikille eivätkä ne höpöpalstoilla inttämällä kumoudu.

Anonyymi kirjoitti:

Yritetään vielä:

Jos kohde valaistaan (pahimmassa tapauksessa) vain yhtä aallonpituutta sisältävällä valolla, kaikki sellaiset kohdat joissa ei ole tuota nimenomaista väriä toistuvat mustina.

Jos meillä on valonlähde, joka tuottaa vain kahta aallonpituutta tai nämä hyvin kapealla aallonpituusalueella, ne kohteet joissa ei ole kumpaakaan väriä toistuvat mustina.

Kummassakaan esimerkkitapauksessa minkään maailman valkotasapainosäätö ei voi tietää, mitä väriä kuvan mustissa kohdissa todellisuudessa on.

CRI nimenomaan kertoo sen, miten tasainen ja kattava valonlähteen spektri on. Jos siinä on vain yhtä aallonpituutta, on CRI 0 (nolla). Jos spektri vastaa mustaa säteilijää, niin CRIn arvo on täydet sata. Kannattaa huomata, että CRI ei sisällä värilämpötilaa, se voi olla vaikka tavallisen hehkulampun 2700K tai halogeenilampun 3200K, joitten kummankin CRI on 100, hehkuvia kappaleita kun ovat molemmat, halogeenilamppua voidaan poltaa kuumempana. Tämän valkotasapainosäätö korjaa täydellisesti. Mitä huonompi CRI, sitä huonommin valkotasapainon säätö toimii, kun CRI menee kyllin huonoksi ei mustien kohtien oikeita värejä enää pysty mikään arvailemaan.

Jos halutaan aito väritoisto, pitää CRIn olla melko korkea, valokuva/videokäyttöön suositus on vähintään 95. Tämä siksi, että vaikka valkotasapaino saadaan kohtuullisen hyvin kohdilleen, niin värimaailmaa ei pysty saamaan täydellisesti kohdalleen (kriittisissä kuvauksissa kuten muoti, potretit, ruoka ammattitasolla) ellei lamppujen CRI ole tarpeeksi korkea.

Saa työmaalamppuja ostaa brygmaxisin tarjouksesta, kyllä niistä valoa lähtee, ja jos kuvan laatu miellyttää, niin oikein kivaa ja edullista. Ammattipuolella on toiset kriteerit, ja esimerkiksi ihon sävyjen kanssa ollaan erittäin kriittisiä.

Jokainen voi toimia ymmärryksensä ja kukkaronsa mukaan, vapaa maa. Fysiikan lait ovat kuitenkin samat kaikille eivätkä ne höpöpalstoilla inttämällä kumoudu.

Lue lisää

"Jos meillä on valonlähde, joka tuottaa vain kahta aallonpituutta tai nämä hyvin kapealla aallonpituusalueella, ne kohteet joissa ei ole kumpaakaan väriä toistuvat mustina.

Kummassakaan esimerkkitapauksessa minkään maailman valkotasapainosäätö ei voi tietää, mitä väriä kuvan mustissa kohdissa todellisuudessa on."

Minulla on luulo ja käsitys, että kameroiden automaattinen valkotasapainon säätö ei voi olla noin yksinkertainen. Käsitykseni ei perustu tässä fysiikan kaavoihin, vaan käytännön kokemuksiin värien sekoittamisesta, ja siitä tiedosta, mitä tietotekniikalla voidaan tehdä.

Otetaanpa se kirjahyllyesimerkki uudestaan. Jos punaisella valolla valaistaan vihreä kirja, se saattaisi näyttää ruskealta. Joku muukin väri saattaisi näyttää ruskealta. Ruskea sinällään olisi tietysti ruskeaa - ainakin jos hyllyssä on se ruskeakin kirja. Sekö sitten näyttäisi täsmälleen samalta, kuin vihreä kirja. Ei välttämättä. Sekaantuvatko tässä sitten vihreä ja ruskea, niin että alkuperäisestä maiseman väri-informaatiosta menetetään tieto, missä oli ruskeaa, ja missä vihreää. Ei välttämättä.

Minulla on se käsitys, että jos valaisimen CRI:ssä on edes kaksi väriä, silloin jo kameran automatiikka /ohjelmisto pystyy tekemään sellaisen salapoliisityön, että ensin selvittää ne ilmeiset värit, jotka voidaan arvata kuin vähennyslaskulla, voi luoda tällä laskennalla uuden kuvaversion (kameran muistissa), ja edelleen käsitellä ne hankalammat kohdat, kuten erotellaanko se, mikä alun perin näytti olevan tummempi ruskea ja vaaleampi ruskea, ja saadaanko näin lopputulos: tuossa oli vihreää ja tuossa ruskeaa. Käsitykseni mukaan värinkorjailu saattaa olla prosessi, jossa ensin selviävät jotkut värit, ja näitä johtolankoinaan käyttäen kamera päättelee hankalampia kohtia. Tästä prosessista ehkä lopputuloksena kohinaa, joka saattaa olla joskus vihreää, joskus punaista, kuin olisi epäonnistunut arvaus?

Kuten sanottu, tämä käsitys ei perustunut fysiikan teoriaan. Esim. jos piirretään värikynillä, voidaan muut värit sekoitella kolmesta väristä. Silloin saataisiin erilaisia ruskeita riippuen siitä, missä järjestyksessä, tai millä voimakkuudella vedetään kolmea väriä päällekkäin. Toisin sanoen, jokin ruskea on sinertävämpi, toinen ruskea on punertavampi, kaikki ruskea ei ole tasan samanlaista.

Väitteesi olisi ymmärrettävä ja todelta kuulostava, jos pitäisi käytännössä paikkansa, että jollain valaisimella voidaan tuottaa tasan nolla CRI:ksi, niin että todella kaikki muut värit muuttuvat mustiksi. Mutta kun käytännössä tällaisia lamppuja on erittäin vaikea löytää. Kerran näin marketissa kalliin erikoisvalaisimen, jonka valon väri keskittyi erittäin kapealle alueelle näkyvän valon spektristä, mutta ei tämäkään lamppu mainostettu säteileväksi ainoastaan yhtä aallonpituutta.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi kyselet kun kenenkään vastaukset ei kelpaa? Paremmin käyttäisit aikasi jos lukisit vaikka fysiikkaa niin ei tarvitsisi itse keksiä luonnonlakeja ja sitten ihmetellä miksi eivät toimi. Sinällään olen samaa mieltä että kannattaa etsiä edullisia valaisimia vaikka rautakaupasta. Valaisimien ominaisuudet ratkaisevat mihin niitä voi käyttää ei ostopaikka.

Lue lisää

"Paremmin käyttäisit aikasi jos lukisit vaikka fysiikkaa niin ei tarvitsisi itse keksiä luonnonlakeja ja sitten ihmetellä miksi eivät toimi."

Sehän tässä keskustelussa oli nimenomaan asetelma, että aloittaja kertoi löytäneensä jotain toimivaa käytännössä, oli kuvannut jotain, ja sitten ilmestyi teoreetikkovinoilija vänkäämään, ettet sinä mitään tiedä, etkä ole kuvannut. Teoreetikkovinoilija halusi näin osoittaa olevansa viisaampi, yrittämällä ampua todellisuuden alas. Ja mitä dialektiikkaa on se, että haetaan yhden aallonpituuden teoreettinen ääriesimerkki hypoteesiksi, teoreettiseksi väitteeksi yrittäen sillä todistella, ettei muka kelppaa valokuvauslampuksi muu kuin äärimmäisen korkean CRI:n valaisin. Mikä marksilaisen dialektiikan mestari sinä olet? Tällainen dialektiikka tuntuu olevan kuin suoraan vessanpytystä korinaa ja pörinää.

Anonyymi kirjoitti:

"Paremmin käyttäisit aikasi jos lukisit vaikka fysiikkaa niin ei tarvitsisi itse keksiä luonnonlakeja ja sitten ihmetellä miksi eivät toimi."

Sehän tässä keskustelussa oli nimenomaan asetelma, että aloittaja kertoi löytäneensä jotain toimivaa käytännössä, oli kuvannut jotain, ja sitten ilmestyi teoreetikkovinoilija vänkäämään, ettet sinä mitään tiedä, etkä ole kuvannut. Teoreetikkovinoilija halusi näin osoittaa olevansa viisaampi, yrittämällä ampua todellisuuden alas. Ja mitä dialektiikkaa on se, että haetaan yhden aallonpituuden teoreettinen ääriesimerkki hypoteesiksi, teoreettiseksi väitteeksi yrittäen sillä todistella, ettei muka kelppaa valokuvauslampuksi muu kuin äärimmäisen korkean CRI:n valaisin. Mikä marksilaisen dialektiikan mestari sinä olet? Tällainen dialektiikka tuntuu olevan kuin suoraan vessanpytystä korinaa ja pörinää.

Lue lisää

Ketään ei kiinnosta ympäripyöreät jorinasi, hatusta vedetyt teoriasi ja ala-arvoiset kielikuvasi. Miksi siis vaivaudut?

Taas yrittämässä:

Nyt ensinnäkin jotain taustaa asian vierestä: Olen kuvannut ammatikseni 40 vuotta, myös studiokuvausta. Sekä alan- että insinööriopintoja on takana. Sitten tähän käsillä olevaan ongelmaan.

En muista missään väittäneeni, että kuvia ei voisi ottaa ellei valolähde ole vähintään CRI 95. Kuten olen maininnut, niin olosuhteitten pakosta kuvia on tullut otettua vaikka missä ja vaikka missä valossa. Siinä ne loisteputkien väri- ja välkkymisongelmatkin ovat tulleet tutuiksi. Kyllä, taskulamppujakin on paljon käytetty antamaan studiokuviin kimalletta haluttuihin paikkoihin, eikä niitten CRI arvoista ole ollut hirveän suurta väliä. Eli ei tässä mitään uskovaisia olla, mutta jossain määrin eksakteja kyllä.

Mennäänpä siihen valkotasapainon korjaamiseen. Jos meillä on täydellinen valonlähde mitä CRI arvoon tulee (halpa hehkulamppu tai halogeeni), niin valkotasapainon korjaaminen on helppoa ja kamera/RAW konvertteri voi tehdä sen jopa automaattisesti varsin hyvällä menestyksellä tahi jopa täydellisesti.

Edellä väitettiin, että kyllä valkotasapainon korjaus tapahtuu täydellisesti myös silloin, kun CRI ei ole kovin kummoinen. Tämä on helppoa todeta epätodeksi. Jos nimittäin otetaan todella huono valonlähde jossa on vain yhtä aallonpituutta (natriumpurkauslamppu vaikkapa) jonka CRI on pyöreät nolla, niin pölhömpikin käsittää, että valkotasapainoa, ja ylimalkaan värejä, ei voi saada kohdalleen kun kuvassa on vain yhtä väriä, oranssia, ja loput värit ovat mustia. No lähdetään nyt sitten hiljalleen parantamaan CRI -arvoa ja pannaan kamera korjaamaan valkotasapainoa. Sitä mukaa kun värejä alkaa tulla kuvaan lisää, onnistuu parantelukin hiljalleen yhä paremmin. Missään kohdassa CRI -arvoa ei kuitenkaan tapahdu kvanttihyppyä, jossa kohtaa korjaus tulisi yhtäkkiä täydelliseksi. Täydellinen valkotasapainon korjaus on mahdollista vasta kun CRI on 100.

Älkää nyt hitossa viestituojaa ampuko. En ole myymässä lamppuja, olen käyttänyt vaikka minkä merkkisiä kameroita asahista zenzaan urani varrella, valovoimia on ollut f/1,2 ja f/8 välillä ja kaikilla on kuvia syntynyt tarpeen mukaan, matkakamerana on superzoom, Sony!

Ihmetelkää ja oppikaa. Huomenna varmaan taas lisää...

Anonyymi kirjoitti:

Taas yrittämässä:

Nyt ensinnäkin jotain taustaa asian vierestä: Olen kuvannut ammatikseni 40 vuotta, myös studiokuvausta. Sekä alan- että insinööriopintoja on takana. Sitten tähän käsillä olevaan ongelmaan.

En muista missään väittäneeni, että kuvia ei voisi ottaa ellei valolähde ole vähintään CRI 95. Kuten olen maininnut, niin olosuhteitten pakosta kuvia on tullut otettua vaikka missä ja vaikka missä valossa. Siinä ne loisteputkien väri- ja välkkymisongelmatkin ovat tulleet tutuiksi. Kyllä, taskulamppujakin on paljon käytetty antamaan studiokuviin kimalletta haluttuihin paikkoihin, eikä niitten CRI arvoista ole ollut hirveän suurta väliä. Eli ei tässä mitään uskovaisia olla, mutta jossain määrin eksakteja kyllä.

Mennäänpä siihen valkotasapainon korjaamiseen. Jos meillä on täydellinen valonlähde mitä CRI arvoon tulee (halpa hehkulamppu tai halogeeni), niin valkotasapainon korjaaminen on helppoa ja kamera/RAW konvertteri voi tehdä sen jopa automaattisesti varsin hyvällä menestyksellä tahi jopa täydellisesti.

Edellä väitettiin, että kyllä valkotasapainon korjaus tapahtuu täydellisesti myös silloin, kun CRI ei ole kovin kummoinen. Tämä on helppoa todeta epätodeksi. Jos nimittäin otetaan todella huono valonlähde jossa on vain yhtä aallonpituutta (natriumpurkauslamppu vaikkapa) jonka CRI on pyöreät nolla, niin pölhömpikin käsittää, että valkotasapainoa, ja ylimalkaan värejä, ei voi saada kohdalleen kun kuvassa on vain yhtä väriä, oranssia, ja loput värit ovat mustia. No lähdetään nyt sitten hiljalleen parantamaan CRI -arvoa ja pannaan kamera korjaamaan valkotasapainoa. Sitä mukaa kun värejä alkaa tulla kuvaan lisää, onnistuu parantelukin hiljalleen yhä paremmin. Missään kohdassa CRI -arvoa ei kuitenkaan tapahdu kvanttihyppyä, jossa kohtaa korjaus tulisi yhtäkkiä täydelliseksi. Täydellinen valkotasapainon korjaus on mahdollista vasta kun CRI on 100.

Älkää nyt hitossa viestituojaa ampuko. En ole myymässä lamppuja, olen käyttänyt vaikka minkä merkkisiä kameroita asahista zenzaan urani varrella, valovoimia on ollut f/1,2 ja f/8 välillä ja kaikilla on kuvia syntynyt tarpeen mukaan, matkakamerana on superzoom, Sony!

Ihmetelkää ja oppikaa. Huomenna varmaan taas lisää...

Lue lisää

Ongelma inttämisissä taisi olla pääasiassa tämä ristiriita: itsekin ilmeisesti totesit, että digikamerat on optimoitu toimimaan päivänvalossa - joka on sinertävää. Luultavasti melko samaa väriä kuin sinertävät taskulamppujen valot. Joten mikä ongelma.

Anonyymi kirjoitti:

Ongelma inttämisissä taisi olla pääasiassa tämä ristiriita: itsekin ilmeisesti totesit, että digikamerat on optimoitu toimimaan päivänvalossa - joka on sinertävää. Luultavasti melko samaa väriä kuin sinertävät taskulamppujen valot. Joten mikä ongelma.

Lue lisää

Ongelma taitaa olla se että et ymmärrä että värilämpötila ja cri on eri asioita. Vaikka värilämpötila olisikin päivänvalo lukemissa se ei tarkoita että värit toistuisivat oikein vaikka valkotasapaino olisi säädetty käsin. Digikamerassa automaattinen valkotasapaino ei toimi aina oikein. Jos värilämpötila tiedetään se kannattaa säätää käsin varsinkin jos kuvataan jpg kuvia. Raw kuvissa se voidaan säätää jälkikäteen. Joskus on myös sekavaloa ja se voi olla varsin ongelmallista. Jos lähdetään taiteilemaan värivaloilla niin sitten asetukset sen mukaan mikä omasta mielestä hyvältä näyttää.

https://ledstore.fi/korkea-varintoisto-cri-yli-90-led-lamput

https://sites.google.com/site/avtekniikanperusteet/valkotasapaino

https://www.scandinavianphoto.fi/inspiroidu/tuotevihjeet/kameran-asetukset---osa-4---valkotasapaino

Anonyymi kirjoitti:

Ongelma inttämisissä taisi olla pääasiassa tämä ristiriita: itsekin ilmeisesti totesit, että digikamerat on optimoitu toimimaan päivänvalossa - joka on sinertävää. Luultavasti melko samaa väriä kuin sinertävät taskulamppujen valot. Joten mikä ongelma.

Lue lisää

En ole todennut, että digikamerat olisi optimoitu toimimaan päivänvalossa. Ensinnäkin päivänvalo ei ole sinertävää, vaan se on lähtökohtaisesti puhdas värilämpötila ja eräänlainen ihanne. Toisekseen LED taskulamppujen väri on sinertävämpää, ja koska valo on epäpuhdasta niitten CRI on tavallisesti aika huono, kun taas päivänvalo (suora aurinko) on CRI arvoltaan täydet 100. Valkotasapaino voidaan korjata täydellisesti mistä tahansa mustan säteilijän lämpötilasta kohtuuden rajoissa, jostain 2000 K yli 10000 K asteeseen asti. Jos CRI on alle sata, ei korjausta voida tehdä täydellisesti (taskulamput, tavalliset loisteputket, työmaaLEDvalot, eikä varsinkaan purkauslamput).

Siis värilämpötila on mustan kappaleen lämpötila, ja CRI arvo kertoo miten täydellisesti valo matkii mustaa säteilijää. Kaksi eri asiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ongelma taitaa olla se että et ymmärrä että värilämpötila ja cri on eri asioita. Vaikka värilämpötila olisikin päivänvalo lukemissa se ei tarkoita että värit toistuisivat oikein vaikka valkotasapaino olisi säädetty käsin. Digikamerassa automaattinen valkotasapaino ei toimi aina oikein. Jos värilämpötila tiedetään se kannattaa säätää käsin varsinkin jos kuvataan jpg kuvia. Raw kuvissa se voidaan säätää jälkikäteen. Joskus on myös sekavaloa ja se voi olla varsin ongelmallista. Jos lähdetään taiteilemaan värivaloilla niin sitten asetukset sen mukaan mikä omasta mielestä hyvältä näyttää.

https://ledstore.fi/korkea-varintoisto-cri-yli-90-led-lamput

https://sites.google.com/site/avtekniikanperusteet/valkotasapaino

https://www.scandinavianphoto.fi/inspiroidu/tuotevihjeet/kameran-asetukset---osa-4---valkotasapaino

Lue lisää

"Vaikka värilämpötila olisikin päivänvalo lukemissa se ei tarkoita että värit toistuisivat oikein vaikka valkotasapaino olisi säädetty käsin."

Tuollainen runoilu näyttää siltä, että ongelmanasi on vääntää yksinkertaisen selvistä asioista ylenpalttisen monimutkaisia, ollaksesi muka oikeassa todellisuutta vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ongelma taitaa olla se että et ymmärrä että värilämpötila ja cri on eri asioita. Vaikka värilämpötila olisikin päivänvalo lukemissa se ei tarkoita että värit toistuisivat oikein vaikka valkotasapaino olisi säädetty käsin. Digikamerassa automaattinen valkotasapaino ei toimi aina oikein. Jos värilämpötila tiedetään se kannattaa säätää käsin varsinkin jos kuvataan jpg kuvia. Raw kuvissa se voidaan säätää jälkikäteen. Joskus on myös sekavaloa ja se voi olla varsin ongelmallista. Jos lähdetään taiteilemaan värivaloilla niin sitten asetukset sen mukaan mikä omasta mielestä hyvältä näyttää.

https://ledstore.fi/korkea-varintoisto-cri-yli-90-led-lamput

https://sites.google.com/site/avtekniikanperusteet/valkotasapaino

https://www.scandinavianphoto.fi/inspiroidu/tuotevihjeet/kameran-asetukset---osa-4---valkotasapaino

Lue lisää

"Vaikka värilämpötila olisikin päivänvalo lukemissa se ei tarkoita että värit toistuisivat oikein vaikka valkotasapaino olisi säädetty käsin."

Tuollainen runoilu näyttää siltä, että ongelmanasi on vääntää yksinkertaisen selvistä asioista ylenpalttisen monimutkaisia, ollaksesi muka oikeassa todellisuutta vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Vaikka värilämpötila olisikin päivänvalo lukemissa se ei tarkoita että värit toistuisivat oikein vaikka valkotasapaino olisi säädetty käsin."

Tuollainen runoilu näyttää siltä, että ongelmanasi on vääntää yksinkertaisen selvistä asioista ylenpalttisen monimutkaisia, ollaksesi muka oikeassa todellisuutta vastaan.

Lue lisää

Kun eri ymmärrä tekniikkaa, pitää turvautua runoiluun. Kuten edellä nähtiin.

Tekniikkaa ymmärtämätön luulee, että valon ominaisuudet saa puristettua kahteen muuttujaan, värilämpötila ja CRI... jonka mukaa hehkulamppukin on "täydellinen" valonlähde.

Minä tapaan kutsua näitä kehityksen kelkasta tippuneita hehkulamppu-uunoiksi. Haikailevat muutoinkin aina dementian kullittamia parempia aikoja, joskus 30 vuotta sitten.

Anonyymi kirjoitti:

Kun eri ymmärrä tekniikkaa, pitää turvautua runoiluun. Kuten edellä nähtiin.

Tekniikkaa ymmärtämätön luulee, että valon ominaisuudet saa puristettua kahteen muuttujaan, värilämpötila ja CRI... jonka mukaa hehkulamppukin on "täydellinen" valonlähde.

Minä tapaan kutsua näitä kehityksen kelkasta tippuneita hehkulamppu-uunoiksi. Haikailevat muutoinkin aina dementian kullittamia parempia aikoja, joskus 30 vuotta sitten.

Lue lisää

Hehkulamppu on siinä mielessä täydellinen valonlähde, että se on aaltofysiikan kannalta musta kappale ja sen CRI on täydet 100. Silloin sen valo voidaan korjata täydellisesti pelkällä valkotasapainosäädöllä. Tämä fysikaalinen totuus on yhtä vanha kuin nuo käsitteetkin. Värilämpötila noin sata vuotta vanha käsite, CRI:n perusteet luotiin kolmekymmentäluvulla. Siis runsaasti yli 30 vuotta sitten kumpikin. Minullakin oli halogeenilamppuja (Ianoro punapäitä), hehkulampun edelleenkehitelmiä, käytössä jo 40 vuotta sitten.

Kun nyt olet hyvin tekniikkaa ymmärtävä, niin toivoisin sinun puolestasi valistavan meitä tietämättömiä, että mitä muita valon laatuun liittyviä olennaisia muutujia pitäisi ottaa huomioon valokuvauksessa. Jos kuitenkin pitäydyttäisiin valon ominaisuuksissa, ei esimerkiksi heijastimien laadussa ja koossa jne joilla ei valonlähteen fyskaalisen laadun kanssa ole suoranaista tekemistä.

Käytännön kannalta hehkulamppu ei ole kovin täydellinen, kun sen hyötysuhde on huono ja se palaa kuumana eikä kestä tärinää ja on tilaaviepä. Ehkäpä tuijotat vain tällaisia ominaisuuksia lampuissasi. Sitten ne tarjouslaarin työmaaLEDit ovat sinulle onnen omiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kun eri ymmärrä tekniikkaa, pitää turvautua runoiluun. Kuten edellä nähtiin.

Tekniikkaa ymmärtämätön luulee, että valon ominaisuudet saa puristettua kahteen muuttujaan, värilämpötila ja CRI... jonka mukaa hehkulamppukin on "täydellinen" valonlähde.

Minä tapaan kutsua näitä kehityksen kelkasta tippuneita hehkulamppu-uunoiksi. Haikailevat muutoinkin aina dementian kullittamia parempia aikoja, joskus 30 vuotta sitten.

Lue lisää

Kyllä on tiedossa valon hyvinkin monipuolinen olemus, eri allonpituuksien ominaisuudet sekä laajat sovellus ja käyttötavat. Tämä kuitenkin on valokuvaus keskustelu joten on paras keskittyä niihin ominaisuuksiin mitkä liittyvät kuvaamiseen. Cri ja värilämpötila ovat juuri niitä asioita. Valon määrä on niin ilmeinen asia että siitä tuskin tarvitsee keskustella? Sitten on se taiteellisempi puoli, valon suunta, valo ja varjot sekä kova tai pehmeä valo. Periaatteessa on täysin yhdentekevää tuleeko tarvittava valo päreestä, ledistä vai auringosta tai jostain muusta mikäli se soveltuu käyttötarkoitukseen. Elokuuvaakin on kuvattu kynttilän valossa ja hyvä tuli.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Barry_Lyndon

Anonyymi kirjoitti:

Hehkulamppu on siinä mielessä täydellinen valonlähde, että se on aaltofysiikan kannalta musta kappale ja sen CRI on täydet 100. Silloin sen valo voidaan korjata täydellisesti pelkällä valkotasapainosäädöllä. Tämä fysikaalinen totuus on yhtä vanha kuin nuo käsitteetkin. Värilämpötila noin sata vuotta vanha käsite, CRI:n perusteet luotiin kolmekymmentäluvulla. Siis runsaasti yli 30 vuotta sitten kumpikin. Minullakin oli halogeenilamppuja (Ianoro punapäitä), hehkulampun edelleenkehitelmiä, käytössä jo 40 vuotta sitten.

Kun nyt olet hyvin tekniikkaa ymmärtävä, niin toivoisin sinun puolestasi valistavan meitä tietämättömiä, että mitä muita valon laatuun liittyviä olennaisia muutujia pitäisi ottaa huomioon valokuvauksessa. Jos kuitenkin pitäydyttäisiin valon ominaisuuksissa, ei esimerkiksi heijastimien laadussa ja koossa jne joilla ei valonlähteen fyskaalisen laadun kanssa ole suoranaista tekemistä.

Käytännön kannalta hehkulamppu ei ole kovin täydellinen, kun sen hyötysuhde on huono ja se palaa kuumana eikä kestä tärinää ja on tilaaviepä. Ehkäpä tuijotat vain tällaisia ominaisuuksia lampuissasi. Sitten ne tarjouslaarin työmaaLEDit ovat sinulle onnen omiaan.

Lue lisää

> Hehkulamppu on siinä mielessä täydellinen valonlähde, että se on aaltofysiikan kannalta musta kappale ja sen CRI on täydet 100.

Hehkulamppu-uunon satugeneraattori pääsi täyteen vauhtiin. Hehkulampun hyvänä puolena on, että sen spektrissä ole "reikiä", mutta valon laatu on surkea, päivänvaloon verrattuna valo on liian lämminsävyistä ts. sinisen valon määrä on onnettoman pieni. Myös UV, mikä saa jotkin värit (ja ns. optiset kirkasteet) loistamaan aidossa päivänvalossa, uupuu.

Hehkulampun CRI on 100 koska muinoin näin on päätetty. Päätös tehtiin aikana, jolloin keinot eri valonlähteiden vertailuun oli rajalliset. Muistaakseni vertailija tehtiin mm. nestesuodattimin avulla eli valoa johdettin kahden lasilevyn välissä olevan nesteen läpi ja näin saatiin mittailtua "värikanava kerrallaan". CRI kuuluisi oikeasti museoon, koska se ei kykene kunnolla ottamaan huomioon mm. purkauslampuille tyypillisiä piikkejä ja "reikiä" spektrissä. Vaan laajaan käyttöön vakiintuneen mittasuureen korvaus ei käy käden käänteessä...

Todellisuudessa hehkulamppu kuuluu sekin museon (ja alkaa käytännössäkin siellä jo olla) surkean valotehokkuuden vuoksi sekä siitä syystä, että näitä saa vain matalan värilämpötila (vastaa kynttilän liekkiä) versiona. Toki siinä mielessä asiaankuuluvaa, että valaistusvoimakkuuden ollessa mallia päretuikku savupirtissä, matala värilämpötila mallaa tähän mainiosti.

Hehkulämmittimillä on käytännössä mahdotonta tuottaa asuntoon edes 100 lx valaistustasoa. Kokeiltu on aikoinaan.

Anonyymi kirjoitti:

> Hehkulamppu on siinä mielessä täydellinen valonlähde, että se on aaltofysiikan kannalta musta kappale ja sen CRI on täydet 100.

Hehkulamppu-uunon satugeneraattori pääsi täyteen vauhtiin. Hehkulampun hyvänä puolena on, että sen spektrissä ole "reikiä", mutta valon laatu on surkea, päivänvaloon verrattuna valo on liian lämminsävyistä ts. sinisen valon määrä on onnettoman pieni. Myös UV, mikä saa jotkin värit (ja ns. optiset kirkasteet) loistamaan aidossa päivänvalossa, uupuu.

Hehkulampun CRI on 100 koska muinoin näin on päätetty. Päätös tehtiin aikana, jolloin keinot eri valonlähteiden vertailuun oli rajalliset. Muistaakseni vertailija tehtiin mm. nestesuodattimin avulla eli valoa johdettin kahden lasilevyn välissä olevan nesteen läpi ja näin saatiin mittailtua "värikanava kerrallaan". CRI kuuluisi oikeasti museoon, koska se ei kykene kunnolla ottamaan huomioon mm. purkauslampuille tyypillisiä piikkejä ja "reikiä" spektrissä. Vaan laajaan käyttöön vakiintuneen mittasuureen korvaus ei käy käden käänteessä...

Todellisuudessa hehkulamppu kuuluu sekin museon (ja alkaa käytännössäkin siellä jo olla) surkean valotehokkuuden vuoksi sekä siitä syystä, että näitä saa vain matalan värilämpötila (vastaa kynttilän liekkiä) versiona. Toki siinä mielessä asiaankuuluvaa, että valaistusvoimakkuuden ollessa mallia päretuikku savupirtissä, matala värilämpötila mallaa tähän mainiosti.

Hehkulämmittimillä on käytännössä mahdotonta tuottaa asuntoon edes 100 lx valaistustasoa. Kokeiltu on aikoinaan.

Lue lisää

Luksimäärä on yhtä kuin lumeenit per neliömetrit valaistavalla pinnalla. Toisin sanoen, luksimäärä voidaan saada suuremmaksi, jos valaisin viedään erittäin lähelle kohdetta. Tai jos valokeila muotoillaan "spotiksi" mieluummin kuin leveäksi.

Tietämättä, millä kriteereillä ja raja-arvoilla CRI lasketaan, onko asiassa jotain seuraavanlaista:

- Kunkin väriaallonpituuden määrälle on jokin raja-arvo, että kyseinen aallonpituus laskettaisiin CRI:n summaan mukaan. Onko näin, ettei kelpaa, jos värillä vain hiukan nollaa suurempi määrä valoa, vaan on jokin korkeampi raja-arvo. Ajattelin asiaa kuin koordinaatiston kautta: Jos valon värit, aallonpituudet olisivat koordinaatistossa x-arvoja, ja kunkin aallonpituuden valovoimakkuus y-arvoa, niin tulisiko valaisimen valoarvoista kellokäyrää muistuttava käppyrä koordinaatistoon, mutta rajarima sille, mitä CRI:hin lasketaan mukaan, ei menisi korkeudella y=0, vaan ylempänä jonkin laskentastandardin /perinteen mukaan - jolloin CRI ei kerro koko totuutta valaisimesta, vaan valaisimesta saattaa lähteä yllättävän laajasti (heikosti) eri värejä, ja varsinkin lähikuvaukseen voidaan saada mukaan nämä heikotkin värit, joille kamera on herkkä, toisin kuin ehkä muut anturit /mittaustavat, joita vanhan CRI:n käsitteen luomiseksi aiemmin on käytetty.

- Onko näin, että valovehkeisiin pätee saman tyyppinen analogisen ja digitaalisen suodatuksen ero kuin mitä olen tottunut ajattelemaan audioalalta: valaisimessa ei ole tilanne se, että esim. 440 aallonpituudella saataisiin hurja määrä valoa, ja sitten aallonpituudella 441 ei ollenkaan. Perinteisillä audiosuodattimilla saatiin kellokäyrää muistuttava suodatus, mutta digitaalivehkeillä on päästy äkkijyrkempään suodattamiseen, taajuuksien valikointiin. Onko sitten LED-valoissa tällainen digitaalitekniikka, että jokin yksittäinen aallonpituus voi löytyä, ja seuraavaa ei valokeilassa ole? Mutta hehkulampuissa kellokäyrän kaltainen CRI?

Kiitos tästä analyyttisestä ja perinpohjaisesta kirjoituksesta joka sisältää kaiken sen tiedon jota tarvitaan kun ollaan hankkimassa lamppua valokuvaukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos tästä analyyttisestä ja perinpohjaisesta kirjoituksesta joka sisältää kaiken sen tiedon jota tarvitaan kun ollaan hankkimassa lamppua valokuvaukseen.

Keskustelun aloituksessa lienee kyse siitä, että kuvailija on tottunut toimimaan ilman salamavaloa, ilman mitään valokuvauksen apuvaloja, kuvaamaan vallitsevassa valossa, ja nyt jonkin valaisinkokeilun jälkeen lähtenyt liikkeelle jakamaan vähiä kokemuksia apuvalon käytöstä valokuvauksessa - ehkä yllättävää tietoa siitä, miten hyvin voi toimia jokin, jota toinen "leluksi" nimittäisi. Ehkä oli aloittajalla itsellään saman ennakkoluulo "lelusta" ennen taskulampun kokeilemista lähikuvaukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos tästä analyyttisestä ja perinpohjaisesta kirjoituksesta joka sisältää kaiken sen tiedon jota tarvitaan kun ollaan hankkimassa lamppua valokuvaukseen.

Keskustelun aloituksessa lienee kyse siitä, että kuvailija on tottunut toimimaan ilman salamavaloa, ilman mitään valokuvauksen apuvaloja, kuvaamaan vallitsevassa valossa, ja nyt jonkin valaisinkokeilun jälkeen lähtenyt liikkeelle jakamaan vähiä kokemuksia apuvalon käytöstä valokuvauksessa - ehkä yllättävää tietoa siitä, miten hyvin voi toimia jokin, jota toinen "leluksi" nimittäisi. Ehkä oli aloittajalla itsellään saman ennakkoluulo "lelusta" ennen taskulampun kokeilemista lähikuvaukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos tästä analyyttisestä ja perinpohjaisesta kirjoituksesta joka sisältää kaiken sen tiedon jota tarvitaan kun ollaan hankkimassa lamppua valokuvaukseen.

Keskustelun aloituksessa lienee kyse siitä, että kuvailija on tottunut toimimaan ilman salamavaloa, ilman mitään valokuvauksen apuvaloja, kuvaamaan vallitsevassa valossa, ja nyt jonkin valaisinkokeilun jälkeen lähtenyt liikkeelle jakamaan vähiä kokemuksia apuvalon käytöstä valokuvauksessa - ehkä yllättävää tietoa siitä, miten hyvin voi toimia jokin, jota toinen "leluksi" nimittäisi. Ehkä oli aloittajalla itsellään saman ennakkoluulo "lelusta" ennen taskulampun kokeilemista lähikuvaukseen.

Jatkoa varten: Jos pariston sisäinen vastus on R ja jännite U niin siitä saa suurimman ulostulotehon P ulkoiseen kuormaan silloin kun kyseinen kuorma on sisäisen vastuksen suuruinen eli R. Tuolloin paristo itse lämpenee samalla teholla kuin mitä siitä saadaan ulos otettua.

Tuossa optimitilanteessa paristosta saatava lähtöteho on P = 0.25*(U*U)/R tai toisinpäin ilmaistuna jos pitää saada ulos vähintään teho P niin pariston sisäisen vastuksen pitää olla pienempi kuin R = 0.25*(U*U)/P.

Kun jännite on 1.5 V ja haluttaisiin 3.33 W teho paristosta niin sisäisen vastuksen pitää olla vähemmän kuin 0.25*1.5*1.5/3.33 = 0.17 ohmia.

Mikäli joku laite väittää saavansa paristosta enemmän tehoa kuin mikä edes teoreettisesti on mahdollista niin tuon laitteen speksit ovat höpölöpöä.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkoa varten: Jos pariston sisäinen vastus on R ja jännite U niin siitä saa suurimman ulostulotehon P ulkoiseen kuormaan silloin kun kyseinen kuorma on sisäisen vastuksen suuruinen eli R. Tuolloin paristo itse lämpenee samalla teholla kuin mitä siitä saadaan ulos otettua.

Tuossa optimitilanteessa paristosta saatava lähtöteho on P = 0.25*(U*U)/R tai toisinpäin ilmaistuna jos pitää saada ulos vähintään teho P niin pariston sisäisen vastuksen pitää olla pienempi kuin R = 0.25*(U*U)/P.

Kun jännite on 1.5 V ja haluttaisiin 3.33 W teho paristosta niin sisäisen vastuksen pitää olla vähemmän kuin 0.25*1.5*1.5/3.33 = 0.17 ohmia.

Mikäli joku laite väittää saavansa paristosta enemmän tehoa kuin mikä edes teoreettisesti on mahdollista niin tuon laitteen speksit ovat höpölöpöä.

Lue lisää

Eiköhän ne laitteiden teholukemat ole vain jotain teoreettisia lukuja jotka perustuvat johonkin mittaus tai laskutapaan. Sitten vielä pyöristetään sopivaan tasalukuun. Joskus olen törmännyt termiin nimellisteho mutta en tiedä liittyykö tähän. Jos ajatellaan vaikka led valoja niin ledin valmistaja ei välttämättä tiedä mihin se ledi tulee ja mistä virta saadaan. Sopivalla virtalähteellä teho saattaa hyvinkin olla se mitä luvataan. Itse lampun valmistaja sitten on ilmoittanut teholukeman ledvalmistajan antaman tiedon mukaan. En näe asiassa suurta ongelmaa kuluttajan kannalta.